@Miknius, eikös kuvien käyttö ole ekumeenisen kirkolliskokouksen vahvistama asia, jakamattoman kirkon, kaikkien yhdessä sopima juttu? Ainahan yksittäisiä vastustavia kommentteja on.
Myös länsi käyttää kuvia ja suitsuttaa. Jos olet käynyt Suomessa katolisen kirkon messuissa, olet saattanut saada käsityksen että kuvat ja suitsutus eivät lännessä ole kovin iso juttu, mutta Suomi on tässä suhteessa aika huono paikka tutustua asiaan. Kirkot ovat uusia rakennuksia eikä niihin ole laitettu kovinkaan paljon kuvia. Eikä Suomessa ole vanhoja, vuosisatojen ajan uskovien kunnioittamia kuvia, jotka muualla katolisissa kirkoissa ovat enemmänkin sääntö kuin poikkeus.
Katolilaisten perinteinen käyttäytyminen kuvien edessä on hämmästyttävän samankaltaista kuin ortodoksien. Tätä ei näe suomalaisten käännynnäisten käyttäytymisessä juurikaan, koska katolisessa kirkossa näitä tapoja ei opeteta katekeesissa niin kuin ortodoksit tekevät, ne ovat hiljaista kansanperinnettä. Ne opitaan lännessä perheenjäseniä seuraamalla, niinkuin varmaan ortodoksisissa perheissäkin tapahtuu. Itse liityin kirkkoon perinteisellä metodilla, en käynyt mitään kursseja koska siinä seurakunnassa ei aikuisia kirkkoon liittyjiä ole ollut varmaan kertaakaan ennen minua, sitten aikojen jolloin ensimmäinen kirkko kylään rakennettiin.
Ei siis ollut mitään kursseja. Kirkkorakennuksessa käyttäytymisen opin luonnonmenetelmällä seuraamalla muita, papin kanssa juttelin ihan eri juttuja. Suomessa on vähän sellainen asenne että mitään tuollaista perinteistä käytöstä eivät käännynnäiset mielellään tee jos se tuntuu itsestä teennäiseltä ja kun täällä ei ole omaa perinnettä ja seurakunnissa on paljon ihmisiä eri puolilta maailmaa, mitään yhtenäistä käyttäytymistä kuvien suhteen ei kunnolla ole havaittavissa.
Maissa joissa on pitkä katolinen perinne, uskova astuu kirkkoon, ristii itsensä (aivan kuin ortodoksi), kävelee kirkkorakennuksessa itselleen rakkaimpien kuvien luo ja rukoilee niiden edessä ja mahdollisesti tekee hyvin samankaltaisen eleen kuin ortodoksikin ikonin edessä, eli antaa kuvalle suudelman, ei suoraan kuvaan niin kuin ortodoksi vaan ensin kädelle jolla sitten kosketetaan kuvaa.
Suomessa ei näe hankittujen kuvien vähyyden vuoksi sitäkään tapaa että seurakunnalle rakkaimpien pyhien päivinä ko. pyhän kuva nostetaan tavanomaiselta paikaltaan kirkon etuosaan ja koristellaan. Ortodokseillahan tämä tapa kuuluu kirkkovuoden liturgisiin tapoihin ikonien osalta, lännessä tämä tapa on enemmän vapaavalintainen ja seurakuntakohtainen, enemmän perinne kuin liturgiaa, mutta tapa on sama.
Toki tämä menee nyt ketjun aiheesta ohi niin kuin @SanGennaro kirjoitti, mutta voidaan tätä käyttää ketjun aiheeseenkin viitaten. Ensisilmäyksellä ja ulkonaisesti tarkastellen idän ja lännen tavat ja kirkkorakennukset ehkä näyttävät eroavan paljonkin, mutta lähemmin tarkasteltuna itä ja länsi ovat liturgisesti sekä hurskaan tapakultturin osalta hyvin samankaltaisia uskonharjoittamisessaan. Kuvien ja suitsutuksen käyttö ovat asioita jotka nimenomaan yhdistävät itää ja länttä, ne ovat tapoja jotka kumpuavat kauempaa, yhteisestä historiasta ja ovat muistutuksena siitä että lopultakin yhteistä on luultavasti paljon enemmän kuin erottavaa.
), mutta timo_k:lla on hyviä perusteluita ajatuksiensa tueksi. Kiinnostaisi kuulla mitä niistä ajattelet.