Yhteisöistä en tiedä, mutta Arkkipiispa Serafim taidettiin aikoinaan savustaa Suomen kirkosta pihalle. Osin tosin kyse taisi olla valtiovallan painostuksesta.
Erittäin harvinainen kyllä. En enää muista miten prosessi meni Haapajärven veljesyhteisön lakkauttamisessa lähes 20 vuotta sitten. Lakkauttivatko piispat yhteisön vai päättyikö toiminta vasta yhteisön johtajan vankeustuomioon ja sitä seuranneeseen munkkeuden menetykseen? Panagian tapaus ei tietenkään ole verrannollinen siihen.
Haapajärven veljesyhteisö ei ollut ortodoksinen, vaan ns ekumeeninen. Panagia on koko ajan pyrkinyt olemaan ortodoksinen. He noudattavat Athoksen isien ohjeita. Patriarkka saisi panna Athos-vuoren luostarit kuriin!
En tarkoittanutkaat vetää yhtäläisyysmerkkejä näiden kahden erilaisen yhteisön välille. Tarkoitin vain sitä, että molemmissa piispa on puuttunut asioihin, vaikkakin täysin erilaisista syistä.
Haapajärvellä yhteisön johtaja oli ortodoksimunkki ja yhteisölle oli Oulun ort hiippakunnan piispan siunaus, ekumeenisuudesta huolimatta. Voin toki muistaa väärinkin.
Kirkolliskokouksessa, joka päättyi tänään, käsiteltiin myös pääsiäisen ajankohtaa eli pitäisikö Suomen ortodoksisen kirkon siirtyä viettämään pääsiäistä juliaanisen kalenterin mukaisesti. Odotetusti aloite ei saanut suurta kannatusta edes kirkolliskokousedustajien taholta. Perustelut puolesta ja vastaan olivat kiinnostavia ja antoivat ainakin minulle uusia näkökulmia asiaan. Asia olisi jokatapauksessa ollut piispainkokouksen eikä kirkolliskokouksen päätettävä asia, joten alla on piispainkokouksen lausunto asiasta. Suomen ortodoksinen kirkko jatkaa siis pääsiäisen viettoa gregoriaanisen kalenterin mukaisesti.
Piispainkokouksen lausunto:
Asia 23. Kirkolliskokousaloite yhteisestä ortodoksisesta pääsiäisestä
Suomen ortodoksinen kirkko noudattaa pääsiäisen ajankohdan määrittämisessä
Nikean 325 kirkolliskokouksen linjausta, mutta myös Ekumeenisen patriarkka
Meletios IV:n suositusta seurata tähtitieteellisesti tarkkoja laskelmia.
Nikean 325 kirkolliskokouksen määritelmän mukaan pääsiäistä vietetään
kevätpäiväntasasuksen jälkeisen täydenkuun jälkeisenä ensimmäisenä sunnuntaina, mutta aina juutalaisten pääsiäisen jälkeen. Kevätpäiväntasauksen päivämäärä määriteltiin tuolloin maaliskuun 21. päiväksi. Ensimmäisestä ekumeenisesta kirkolliskokouksesta ei ole säilynyt yhtään kanonia
pääsiäisen päivämäärään liittyen; kanonit, jotka ovat säilyneet, liittyvät
kurinpidollisiin seikkoihin, kuten esimerkiksi siihen, ettei pääsiäistä sovi viettää
samana päivänä juutalaisen pääsiäisen kanssa. Ainoa jumalanpalvelusjärjestykseen liittyvä kanoni kieltää polvistumisen sunnuntaisin ja helluntain aikana. Ekumeeninen patriarkka Meletios IV totesi Konstantinopolin Patriarkaatin virallisessa lehdessä ”Ekklesiastike Aletheia” 9.6.1923 seuraavasti: uskonnollisen ja valtiollisen ajanluvun välisen eron poistaminen on ehdottomasti välttämätön ja että mitään kanonista estettä ei käytännössä ole kirkollisen ajanluvun korjaamista vastaan tähtitieteen tulosten mukaiseksi. Meletioksen mukaan pääsiäisen täydenkuun määrääminen tapahtuisi tähtitieteellisten laskelmien perusteella, ottamalla aina huomioon tieteelliset edistykset. Edellä kuvailtu nk. Meletioksen kalenteri oli hyväksytty paikalliskirkkomme käyttöön vuoden 1923 ylimääräisessä kirkolliskokouksessa ja sai myös hallituksen vahvistuksen 31.8.1923 (opetusministeriön kirjelmä 1923 elok. 31 N:o 1164). Kirkolliskokous päätti tuolloin myös opillisista asioista piispainkokouksen puuttuessa. Piispainkokous aloitti toimintansa vasta vuonna 1953. Pääsiäisen viettämistä koskeva asia kuuluu sisältönsä luonteen vuoksi piispainkokouksellemme, sillä kyse on ennen kaikkea Nikean kirkolliskokouksen päätöksen soveltamisesta Suomen paikalliskirkon olosuhteisiin. Piispainkokous toteaa yksimielisenä lausuntonaan, että paikalliskirkkomme yhtenäisyyden kannalta ja vakiintunut perinne huomioon ottaen Suomen ortodoksinen kirkko käyttää jatkossakin gregoriaanista kalenteria.
Lisään tähän huomioon, että ainakaan arkkimandriitta Mikaelille, joka oli toinen aloitteen tekijöistä, tämä ei ollut varsinaisesti kalenterikysymys, vaan kysymys siitä, että viettävätkö suomalaiset ortodoksit samaan aikaan pääsiäistä muiden ortodoksien kanssa vai eivätkö. Nikean kirkolliskokouksen päämäärä asian suhteen oli saada kaikki viettämään pääsiäistä samaan aikaan. Aamun Koiton artikkelista (Kalenterikysymys jakaa mielipiteitä: metropoliitta Arsenilla ja Valamon luostarin johtaja Mikaelilla eri näkemykset | Aamun Koitto):
[Arkkim. Mikael]: Periaatteet pääsiäisen ajankohdalle laadittiin alun perin siksi, että kaikki viettäisivät pääsiäistä yhtä aikaa eivätkä silloin, kun taivaankappaleet ovat tietyssä asennossa. Me emme ole laatimassa horoskooppeja, harjoittamassa okkultismia tai lähettämässä raketteja avaruuteen - -.
Sinänsä jotenkin ymmärrän, jos piispat eivät vielä pidä paluuta normaaliin oikeanaikaisena.
Muokk. kokouksessa äänestettiin 31-4 (yksi tyhjä), mutta koska piispainkokouksen kanta oli tiedossa ennen äänestystä, on kai mahdoton lukujen perusteella tietää missä määrin kokoustajat ilmaisivat oman kantansa ja missä määrin olivat kuuliaisia piispoille. (Kalenterikysymys ratkesi: pääsiäisen vietto jatkuu nykyiseen tapaan | Aamun Koitto)
2 tykkäystä
Noh, ensi vuonna Jerusalemissa. Kehitys kehittynee vielä joskus.
Laajemmassa yhteiskunnallisessa kontekstissa hieman omituisesti huvittavaa, että suomalainen viranomaisehko keskustelee siitä, mitä tapahtui 1700 vuotta sitten. Levottomat 567 - kun keskiaika ei riitä.
Jutussa on muitakin hyviä kommentteja. Juliaanisen pääsiäisen ajankohta on kuulema väärä. Pitänee lähettää nootti patriarkaattiin, että paranis lopetella se väärän pääsiäisen vietto. Meillä Suomessa tiedetään nämä asiat paremmin.
1 tykkäys
Erittäin hyvä tarkennus, kiitän. Tästä tulikin mieleeni, että kokouksessa käytettiin myös puheenvuoro yhteisen pääsiäisen puolesta, mutta ekumeenisen kontekstin näkökulmasta. Alkuperäistä aloitetta ( eli että ortodoksit viettäisivät pääsiäistä yhtä aikaa) vastaan käytettiin puheenvuoro, jossa juliaaniseen kalenteriin siirtymistä pidettiin taka-askeleena kristittyjen yhteydelle. Totta tietenkin, mutta tuntui hieman hassulta ajatella, että suuret kristittyjen yhteyden harppaukset olisivat yksin Suomen ortodoksien vastuulla. Patriarkaatit kai niistä suurista linjoista päättävät, vaikka toki jokainen paikalliskirkko ja jokainen kristitty tekee omalla paikallaan oman osansa. Suomessa asiaa toki mutkistaa myös tämä valtionkirkkostatus ja sen tuomat viranomaisvelvoitteet.Mutta näillä mennään ja kuuliaisia ollaan 
1 tykkäys
Minusta tämä on kokonaan ei-muuttuja tässä kysymyksessä. Riippumatta siitä, kumpaa pääsiästä kannatetaan tai ei kannateta, niin ei kai Suomessa ole lainsäädäntöä, miten valtionkirkkojen pitää juhliansa viettää. Poliittista älämölä toki hypoteettinen kalenterimuutos varmaan synnyttäisi, mutta niin varmaan synnyttää suunnilleen mikä tahansa Ortodoksisen kirkon kanta yhtään mihinkään asiaan. Ikävästi uskotaan Jumalaankin ja kaikkea. Kaipa siihen yhteiskunta tottuisi. Ei ketään taida kiinnostaa sekään, että ortodoksinen juhannus on eri aikaan kuin muussa yhteiskunnassa.
Pitää varmaankin paikkansa 
. Silti Suomen itsenäistyttyä kirkollinen ajanlasku oli tärkeä asia myös maallisen vallan mielestä, koska luonnollisestikin haluttiin olla varmoja että ortodoksit ottavat etäisyyttä Venäjään. En tiedä yksityiskohtia, mutta olen ymmärtänyt että valtionkirkkostatuksen ja verotusoikeuden jonkinlaisena ehtona olisi ollut gregoriaaninen ajanlasku. Voin toki olla väärässäkin, koska tietoni pohjautuvat usein enemmän tiistaiseuraan kuin teologiseen oppineisuuteen. Ehkä @Mauriina tietää tarkemmin?
Liitän tähän vanhan, mutta aika hyvän kirjoituksen tästä aiheesta. Nykyään tosin Virokin on siirtynyt pääsiäisessä juliaaniseen kalenteriin.
Varmaan viime vuosisadan alkupuolella yhteiskunta oli vähän enemmän räyhä-luterilainen, joten ihan hyvin mahdollista sinänsä. Kiinnostaisi vain tietää tästä ns. kovaa faktaa. En ole historiaan muuten perehtynyt kuin aikoinaan Riikosen väikkärin lukemalla enkä siitäkään muista, että nimenomaisesti tätä olisi laitettu ehdoksi. Mutta toki varmaan poliittikkojen saunaseuroissa on puhuttu kaikenlaista.
Melkein tekisi mieli mutuilla ihan lonkalta, että on voinut olla ortodoksien ihan omaa itsesensuuria. Kansallismielisyys oli tuolloin aika kovassa huudossa ja wenäläisiksi katsotuista piirteistä pyrittiin oma-alotteisestikin eroon ihan ilman valtiovallan painostustakin. Mitään faktaa en tämän tueksi osaa esittää, mutta faktojen tai niiden puutteen ei koskaan pidä antaa häiritä hyvää narratiivia.
1 tykkäys
En minäkään muista, että laissa lukisi milloin ortodoksien tulee pääsiäistään viettää. Ehkä tämä on taas näitä “kun näin on tehty jo 100 vuotta, niin ei sitä voi muuttaa” 
.
Sinänsä kyllä kiinnostavaa miksi juhannuksen ajankohta ei ole noussut ekumenian ongelmaksi 
1 tykkäys
Kukaan ei varmaan muista, että sillä oli joku kristillinenkin merkitys. 
Tai valtiovalta ei muistanut kysyä ortodokseilta asiasta, kun se aikoinaan päätettiin siirtää sopivasti viikonloppuun.
1 tykkäys
Olet varmasti oikeassa itsesensuurista ja kansallismielisyydestä, mutta on siinä aika paljon valtiovallan sähläämistäkin ollut mukana. Hieman selailin Juha Riikosen väitöskirjaa Kirkko politiikan syleilyssä ja Petri Piiroisen Konstantinopolin yhteydessä- opusta. Lainaan Riikosta:
Sekä kansallismieliset ortodoksit että valtiovalta halusivat kirkon integroituvan täydellisesti suomalaiseen yhteiskuntaan ja erottuvan selvästi venäläisestä vaikutuksesta. …Heidän mielestään kirkon kansallistaminen oli välttämätön, väistämätön ja oikeudenmukainen toimi - ainoa tie kirkkokunnan tulevaisuuden turvaamiseksi. Suomen valtiovallan merkitys kansallistamiselle oli lähes ratkaiseva, ja kansallistaminen oli asetettu ehdoksi valtion taloudellisen tuen jatkumiselle. Tältä pohjalta vastaitsenäistyneessä Suomessa alkoi ortodoksisen kirkon yhdenmukaistaminen, mutta tällä kertaa päämääränä oli integraatio suomalaiseen yhteiskuntaan.
Piiroisen kirjassa on otteita mm. vuodelta 1922 piispojen ja opetusministeriön kirjeistä sekä Aamun Koitosta, joka käyttää ihanaa sanaa ajanlaskurettelöt. Opetusministeriö näkyy vähän väliä puuttuneen tähän ajanlaskurettelöön ja esittää “varoittavan uhkavaatimuksen” arkkipiispa Serafimille, joka ei kansallistamisesta innostunut.
Nämä ovat mielenkiintoista luettavaa, vaikka eivät mitään pelastuskysymyksiä olekaan. Ehkä olisi hyödyllisempää keskittyä pelastuskysymyksiin
2 tykkäystä
Juu, varmaan enemmän kuin itsesensuuria. Muistelen vain juuri Riikoselta vai olikohan Laitilan Okulov-kirjasta, että oli osalla porukasta omaehtoistakin intoa. Tuli itselleni yllätyksenä, kun kaikkialla törmäsin aiemmin vain puheeseen valtiovallasta.
Gregoriaanisen kalenterin mukainen pääsiäisajankohta ei voi astronomisesti olla kovin pielessä kun se on ihan hyvin toimiva kalenteri.
Eikö se nyt ole vaan järkevää viettää pääsiäistä silloin kun tässä maassa saa töistä vapaata osallistuakseen palveluksiin?
Eipä tainnut valtiovalta muistaa kysyä katolisiltakaan, kun Juhannuksen siirsivät ikiaikaiselta paikaltaan…
3 tykkäystä
Jos kristityt haluavat juhlia joitain yhteiskunnallisista syistä viikonloppuun siirrettyjä juhlia arkena, he voivat tehdä sen niin kuin kristityt tekivät ennen valtionuskontoaseman saamista. Juhlitaan illalla töiden jälkeen ja yöhön saakka ja mennään aamulla taas töihin.
Katolilaiset Suomessa tekevät monen arkijuhlan kohdalla niin että päämessu on illalla.
2 tykkäystä
Joo ja ei. Tietysti ortodoksit ja katolilaiset viettävät kirkollisia juhlia kirkkokalenterin mukaisesti sattuivatpa ne sitten mille viikonpäivälle hyvänsä. Mutta liturgian/messun ajoituksessa on ero. Ortodoksit eivät voi viettää juhlapäivän liturgiaa illalla. Poikkeuksena ns. kokoöinen palvelus. Pääsiäisyö on myös tällainen poikkeus. Suuren paaston aikana Ennenpyhitettyjen Lahjain liturgia toimitetaan myös illalla, mutta sekin on eri asia ja luonteeltaan toisen tyyppinen palvelus. Vähän aikaa sitten piispainkokous käsitteli kysymystä siitä voisiko juhlapäivien liturgiaa viettää illalla, jotta työssäkäyvät pääsisivät helpommin osallistumaan. Vastaus oli ei voi, vaan liturgia toimitetaan aamulla. Tietenkin jokainen kotonaan, omassa rukouselämässään voi huomioida juhlat kuten rippi-isä on siunannut.
Pääsiäisenäkin liturgia on varhain pääsiäisaamuna eikä illalla. Meillä pappi toimittaa liturgian arkipäiviin osuvina kirkkojuhlina klo 6.30, että “työssäkäyvätkin pääsevät mukaan”. Se rajaa meidät sairaat vanhukset ulos. Kukapa nyt vapaaehtoisesti nousisi klo 5 mennäkseen kirkkooon. Muttta pitäkööt tunkkinsa.
Mitä tulee ajanlaskuriitaan, niin kyllä uuteen ajanlaskuun muuttaminen oli puhtaasti valtiovallan hanke. Ortodoksit olivat enemmistökirkko Laatokan pohjoisrannan pitäjissä. Niiissä virastot,koulut, kaupat ym olivat kiinni sekä väestön noudattamina ortodoksisina pyhinä että myös luterilaisen kirkon juhlina. (koska seudulla asui luterilaiseeen kirkkoon kuuluvia virkamiehiä, opettajia yms.) Valtiovalta oli sitä mieltä että tilanne oli vahingolllinen ja houkutteli väestöä laiskuuteen. Valtio lupasi tukea ortodoksista kirkkoa mm lupasi maksaa pappisseminaarin kulut, jos kirkkko muuttaisi ajanlaskun. Suomalaiskansalllismieliset suostuivat ajanlaskun vaihtoon, vaikkka se aiheutti skisman Helsingin ja Viipurin seurakunnissa ja vaikeita ja pitkäaikaisia riiitoja luostareissamme.
Pääsiäisen viettämiseen uuden luvun mukaan tuli hakea joka kerta erikseen patriarkalta lupa, mutta myöhemmin tapa unohtui. Patriarkka voisi lakkauttaa uuden ajanlaskun pääsiäisen viettämisen paikallliskirkossamme, jos haluaisi.
3 tykkäystä