Kiitos, että korjasit! Tässä menivät minulla taas maallinen ja liturginen aika sekaisin. Pahoittelen väärän tiedon levittämistä.
Tämä on kiinnostavaa, käykö näissä varhaisissa liturgioissa paljon väkeä? Oikeasti on hyvä asia, että yritetään saada erilaisissa elämänvaiheissa olevia ihmisiä kirkkoon. Harmillisesti valinnat aina rajaavat osan väestä pois.
Ovatko ne “iltaliturgiat” OCA:n innovaatio vai mistä ne ovat tulleet?
Kiitos ajanlaskukatsauksesta. Oliko tarkoitus, että uuden ajanlaskun pääsiäinen olisi vain siirtymävaiheen ratkaisu?
Mikä iltaliturgioihin on esteenä? Eikö liturginen vuorokausi vaihdu iltakuudelta?
Edit: vai oliko tässä puhe juhlapäivän illasta? Minä mietin valtion kalenterin edellistä iltaa ja kai katolilaisillakin on tässä suhteessa sama kalenteri kuin meillä.
Kanonit ovat esteenä, ne määräävät että päivän liturgian toimittaminen on aloitettava ennen puolta päivää. Käytännössä myöhäisin liturgian aloitusaika on kello 11. Meillä oli ennen aikaan joululiturgia ko 11 Helsingin Pyhän Eliaan kirkossa. Joulupäivänähän julkinen liikenne aloittaa pääkaupunkiseudulla myöhään.
Siis kanonit eivät hyväksy iltaliturgiaa. Jeesus asetti ehtoolllisen illalla, mutta kirkko siirsi sen jo apostolisena aikana aamulla tai aamupäivällä toimitettavaksi.
Varmaan katolisen esikuvan mukaan. Iltaliturgia on vastoin kanoneita. Epl ei ole liturgia, vaan ehtoopalvelus, jossa jaetaan ennen pyhitettyjä lahjoja.
Sinänsä loogista, että liturgiaa ei voi toimittaa edellisenä iltana eli liturgisena aamuna, mutta vigilian sisältäen aamupalveluksen voi kuitenkin toimittaa. Onkohan tämä nyt sitä apofaattista teologiaa.
Ennen kuin sunnuntai oli mahdollista viettää vapaapäivänä, historiallisesti kai voidaan pitää jokseenkin toteennäytettynä että kristityt kokoontuivat illalla eukaristia-aamun aattona, tai siis liturgisesti ajateltuna samana päivänä. He pitivät rukouskokousta pitkin iltaa ja yötä ja eukaristia toimitettiin aamulla ennen kuin piti taas lähteä töihin.
Tämähän on edelleen ihan kanonien mukainen tapa viettää juhlapäiviä jos vapaata juhlan viettoon ei ole.
Tähän se varmaan menisi pääsiäisenviettokin jos sitä pitäisi viettää muulloin kuin Suomessa on pääsiäisloma.
Ja kuinkahan kauan meillä edes on nämä pääsiäislomat. No kyllähän vapaat myös ateistille kelpaavat, joten ehkä pääsiäisen vietto on siltä osin turvassa.
Ja jos “kokoöisen palveluksen” toimittaminen aloitetaan vaikka klo 18, niin ei se suomalaisella käytännöllä mene aamuyölle asti. Käsittääkseni se on silti täysin ok
Aika harvoin kai. Muistelen, että nuoruudessa olisin osallistunut ONL:n järjestämään kokoöiseen, joka alkoi “ehtoopalvelusaikaan”. Tarkaa alkamisajankohtaa en enää muista, siitä on kauan . Mutta siinä toimitettiin pelkän vigilian sijaan myös puoliyöpalvelus ja hetket.
Muinaisessa nuorison kokoöisessä palveluksessa pidettiin jossain vaiheessa lepotaukokin, joten kyllä palvelukselle tuli pituutta varmasti kanonienkin kannalta riittävästi.
Lienee ihan inhimillistä. Viimeksi kun olin kokoöisessä, taisin rehellisesti pilkkiä jossain vaiheessa, kun palvelus taidettiin toimittaa lyhentämättömänä alusta loppuun liturgisine saarnoineen ja muineen.
Gregoriaaninen kalenteri ei ole astronoomisesti pätevä siinä mielessä, että siinä kevätpäiväntasaus on fiksattu tietylle päivämäärälle, vaikka se tosiasiassa vaihtelee. Vanha meillä käytetty ns. parannettu kalenteri otti huomioon kevätpäiväntasauksen oikean sijoittumisen. Suomessa siirryttiin gregoriaaniseen kalenteriin joskus 1800-luvun loppupuolella, kun oltiin vietetty pääsiäistä ainoana maana maailmassa eri aikaisesti. Tarjoaisin taas parannettua kalenteria ekumeeniseksi ratkaisuksi.
. Mutta siinä toimitettiin pelkän vigilian sijaan myös puoliyöpalvelus ja hetket.