Niin näkyy tekevän tämäkin Catholic Answers -vastaus.
Sen mukaan mormonit eivät pidä itseään polyteisteinä, mutta uskovat kuitenkin Isän, Pojan ja Pyhän Hengen olevan erillisiä jumalia.
Mitä tarkoitat tällä? Eli täysin et iloitse, jos joku liittyy toiseen kirkkokuntaan, miksi? Olisiko parempi jäädä siihen mihin aikanaan on kastettu ja jos, niin miksi?
Äh, mitähän tähän nyt sanoisin, en tahtoisi tästä nyt mitään polemiikkia.
Ensinnäkin olen luterilainen. Silloin tietysti luterilaisten kääntymiskertomuksista tulee vähintään hankala olo. Nehän haastavat miettimään, olisiko sama ratkaisu oikea minullekin ja kun ajattelen että ei, niin enhän silloin voi pitää heidänkään ratkaisujaan oikeina. En ole huolissani heidän sieluistaan, mutta en silti osaa oikein iloitakaan, riippuu toki vähän henkilön taustoista. Sama muuten muittenkin kirkkokuntien kohdalla, taustat vaikuttavat. Jos henkilö on ollut käytännössä uskoaan harjoittamaton tai sitten hänen kirkkonsa on ollut täysi lahko on siirtyminen uskoaan harjoittavaksi ortodoksiksi tietysti positiivinen asia.
Yleisesti ottaen on niin, että suurempi ilo tulee siitä, kun joku joka on ennen elänyt Jumalasta erillään tulee Hänen yhteyteensä. Sen sijaan se, että kristityt siirtyvät kirkkokunnasta toiseen on varmasti näille yksilöille hyvin merkityksellistä, mutta ei Jumalan valtakunta siitä laajene. Tällaiset siirtymät ovat joskus tarpeen, monesta syystä, mutta ei niistä samanlaista iloa tule. Toki tässä olen puolueellinen, tietoisesti: olen itse Sleyn toiminnassa ja kun luin siitä, kuinka Leo Mellerin käsitykset eri opinasioissa ovat muuttuneet ja hän käy nyt meidän jumalanpalveluksissamme, niin tulihan siinä sellainen tyytyväisyys että haa, saimme hänet riveihimme ja että tämä vahvistaa nyt sitten sitä että oikeassahan me olemme. Pistetään inhimillisyyden piikkiin, sekä sen, että mielestäni jokaiselle kristitylle on luontevaa pitää oman kirkkonsa oppia oikeimpana, jos näin ei koe, niin ehkä silloin voi olla syytä vaihtaa.
5 tykkäystä
Kirja pyhästä tulesta, joka syttyy Jerusalemin pyhän haudan kirkossa joka vuosi suurena lauantaina (pääsiäistä edeltävänä päivänä):
Kirjaa on saatavana useilla kielillä linkin E-shopista. En ole lukenut.
(Siirsin Kirkkovuoden varrelta -ketjuun.)
1 tykkäys
Pappismunkki Damaskinos Ksenofontoslainen (Jaakko Olkinuora) esirukouksista muiden kuin ortodoksien puolesta. Proskomidi on papin ennen jumalallista liturgiaa toimittama pyhien ehtoollislahjojen valmistelutoimitus, jossa muistellaan pyhiä ja muitakin ihmisiä.
“Suomessa, jossa suurin osa väestöstä ei ole ortodokseja, nousee usein esiin kysymys toisuskoisten muistelemisesta proskomidissa. Koska muistellut henkilöt osallistuvat Kristuksen veren pyhityksestä, voidaan proskomidissa muistella vain ortodoksikristittyjä, siis niitä, jotka voisivat muutenkin vastaanottaa ehtoollista ortodoksisessa jumalanpalveluksissa. Pappi voi toki muistaa esirukouksissaan myös muita esimerkiksi molebenin eli rukouspalveluksen yhteydessä. Siksi muistelukirjoihin ja -lappuihin, jotka on tarkoitettu vain proskomidia varten, ei tulisi kirjoittaa luterilaisten tai muunuskoisten läheisten nimiä. Jos muistelu on tarkoitettu esimerkiksi molebenia varten, on se hyvä kirjoittaa muistelulapun yhteyteen ja varmuuden vuoksi toisuskoisten nimien yhteyteen voi kirjoittaa sulkuihin että kyseessä on ei-ortodoksi.”
Tämähän on hyvä uutinen (ort.fi). Ortodoksisessa kirkossa on kaksitoista suurta juhlaa juhlien juhlan pääsiäisen lisäksi.
"Enemmän jumalanpalveluksia ort.fi -sivustolle. Vuoden 2019 alusta kirkko striimaa esimerkiksi kaikki ne suurten juhlien palvelukset, joita ei voi seurata Yleisradion kanavilta.
Yleisradio lähettää Yle 1 -kanavalla ortodoksisen liturgian noin kahdesti kuukaudessa. Lisäksi vuoteen on tähän asti sisältynyt kolme televisiointia: pääsiäisyön aamupalveluksen ja liturgian lisäksi yksi televisiointi syys-lokakuussa ja yksi joulun aikaan.
Jumalanpalvelusten seuraaminen radiosta tai televisiosta on monille tärkeä tapa osallistua kirkon elämään silloinkin, kun pääsy kirkkoon on syystä tai toisesta estynyt. Viimeisen vuoden aikana tehdyt Facebook live -kokeilut ovat osoittaneet, että ihmiset löytävät hyvin myös nettilähetysten äärelle. Yksittäinen livelähetys voi kerätä lähetyshetkellä satoja katsojia ja tallenteita on katsottu tuhansia kertoja.
Vuoden 2019 alusta jumalanpalvelusten järjestelmällisestä striimaamisesta tulee osa kirkon sivuston arkea. Pääasialliseksi kanavaksi vaihtuu Facebookin sijaan kirkon sivusto. Näin lähetykset tavoittavat myös ne netin käyttäjät, jotka eivät käytä sosiaalista mediaa.
Kirkon sivuille on jo lisätty lista kevätkauden radioitavista ja televisioitavista jumalanpalveluksista ja striimauksista: https://www.ort.fi/radio-ja-televisiolahetykset-seka-striimaukset
Nyt ensi vaiheessa kirkko striimaa kaikki sellaiset suurten juhlien palvelukset, joita ei voi seurata Yleisradion kanavilta. Kevätkaudella striimataan lisäksi myös useita suuren paaston ja suuren viikon palveluksia. Tiedot striimauspaikkakunnista täsmentyvät myöhemmin.
Jatkossa on tavoitteena luoda entistä useampiin seurakuntiin valmius striimata jumalanpalveluksia suoraan kirkon sivustolle.
Palveluksia tullaan striimaamaan jatkossa myös Facebookin välityksellä. Jotta palvelusten maantieteellinen vaihtelu olisi mahdollisimman suurta, kirkon viestintä tulee marras-joulukuussa etsimään Facebook live -lähetysten tekijöiksi vapaaehtoisia eri seurakunnista. Tästä ja kirkon viestinnän muista vapaaehtoistyömuodoista kiinnostuneet voivat jo nyt olla yhteydessä kirkon vastaavaan tiedottajaan (Maria Hattunen, maria.hattunen@ort.fi, 040 481 9240)."
1 tykkäys
Muutama kokemus ortodoksisesta lähetystyöstä Filippiineillä:
Disclaimer: juttujen perusteella kääntyneet eivät pääosin ole olleet katolilaisia, vaan jonkinlaisia paikallisia protestantteja.
Ei ole kyllä ihan itsestään selvää, kumpi tapa on ekologisempi. Yhtä kirjaa voi käyttää joka päivä sadan vuoden ajan. Paljonko tabletti kuluttaa siinä ajassa energiaa ja monenko puun kaatamista tuo energiamäärä vastaa luonnon kannalta? Liekö tästä kukaan edes tehnyt laskelmia?
Pappismunkki Damaskinos Ksenofontoslainen (Jaakko Olkinuora) kirkon todellisesta jäsenyydestä:
"- - Kirkon todellinen jäsenyys ei tarkoita sitä, että maksaa veronsa seurakuntaan. Kirkko on Kristuksen ruumis: kirkon jäsenyys tarkoittaa tämän ruumiin mystisenä jäsenenä olemista.
Kirkon täydellinen jäsenyys tarkoittaa sitä, että henkilö on kastettu, mirhallavoideltu, käy usein synnintunnustuksella, osallistuu säännöllisesti Herran pyhästä ruumiista ja verestä, noudattaa kirkon paastonaikoja – niin neljää pidempää paastonaikaa kuin viikottaisia paastopäiviä, keskiviikkoa ja perjantaita –, rukoilee päivittäin omassa hiljaisuudessaan ja osallistuu säännöllisesti kirkon jumalanpalveluksiin (muihinkin kuin liturgiaan), tutkiskelee Raamattua ja pyhien isien kirjoituksia sekä toteuttaa omassa elämässään näiden eri väylien kautta omaksuttuja Jumalan käskyjä eli elää todeksi kirkon eettistä opetusta: auttaa kärsiviä ja hädässä olevia, osoittaa vieraanvaraisuutta, rakastaa koko maailmaa ja rukoilee sen puolesta. Kirkon ajattelu voidaan näin omaksua täydellisesti ja siitä tulee yhtä luonnollinen osa elämää kuin hengityksestä. Lakkaamaton rukous ja lakkaamaton lähimmäisestä huolehtiminen avaavat pysyvän väylän Jumalan armon vastaanottamiselle, mikä uudistaa ihmisen. Jos näin ajattelemme kirkon jäsenyyttä, on seurakunnan jäsenrekisterillä varsin vähän tekemistä todellisuuden kanssa. Jotkut kirjoilla olevat seurakuntalaiset ovat ehkä täysin vieraantuneet kirkon sakramentaalisesta elämästä ja siinä mielessä erottaneet itsensä kirkon yhteydestä teologisessa mielessä. - -"
3 tykkäystä
(Onko tämä oikea ketju kysyä?)
Voiko evl-kirkon jäsen (vielä toistaiseksi) pyytää ortodoksista pappia suorittamaan kodinpyhityksen? Vai täytyykö olla ortodoksikirkon jäsen että saa kysyä tuota?
Kodinpyhitys ei ole sakramentti, joten ei ole mahdotonta, että ortodoksinen pappi voisi sen toimittaa, mutta heillä taitaa olla muutenkin loputtoman paljon työtä, kun 40-päiväinen joulupaasto alkaa (15.11. - 24.12.) ja “kaikki” käyvät paaston aikana synnintunnustuksella. Voithan sinä kuitenkin kysyä.
B-suunnitelma on ottaa kirkosta pyhitettyä vettä, esim. teofaniajuhlan (Kristuksen kaste) vedenpyhityksestä 6.1., vihmoa sillä itse kaikkia huoneita ja rukoilla siunausta kodille ja sen asukkaille. @Mauriina varmaankin tietää, jos pääkaupunkiseudun jostakin kirkosta saa muulloinkin pyhitettyä vettä.
Euhologion-kirjassa kodinpyhityksen tekstejä on kymmenen sivua. Siellä sanotaan mm.:
"Vielä rukoilemme, että Herra Jumala auttaisi tämän pyhitetyn kodin asukkaita tehtävissään uskollisina ja uskon hyviin töihin alttiina Häntä palvellen saavuttamaan taivaan kodin kirkkauden.
Vielä rukoilemme, että Herra auttaisi tämän kodin asukkaita todellisina kristittyinä vaeltamaan valkeuden lapsina rauhassa ja rakkaudessa.
Vielä rukoilemme Jumalan palvelijoille [asukkaiden nimet] armoa, elämää, rauhaa, terveyttä, pelastusta, Jumalan huolenpitoa, syntien sovitusta ja anteeksi antamista. - -
Jumala, meidän Vapahtajamme, joka näit hyväksi käydä Sakkeuksen majaan ja tulit hänelle ja koko hänen huoneelleen pelastukseksi, varjele nytkin kaikelta vahingolta ne, jotka aikovat tässä asua ja jotka tuovat rukouksia ja anomuksia Sinulle meidän arvottomien kautta; siunaa heidän asumisensa tässä kodissa ja suojele heidän elämänsä pahan juonista.
Sillä Sinulle, aluttomalle Isällesi ja kaikkipyhälle, eläväksitekevälle Hengellesi kuuluu kaikki ylistys, kunnia ja palvonta nyt ja aina ja iankaikkisesta iankaikkiseen."
Tikkurilassa ainakin on tavannut olla iso säiliö tarjolla eteisessä.
Laitan ihan offtopicina mutta aiheeseen liittyen, kun kodin siunauksesta puhutaan. Mielestäni myös kaikki muut asiat on hyvä siunata vähintään rukouksin.
Meillä kävi kodinsiunauksen taannoin suorittamassa vaimon luterilainen sisar puolisoineen, joista hän teologian tohtorina mutta ei kuitenkaan pappina ja toinen Gideonveli-evankelistana suoritti siunauksen virsikirjan takaosassa olevan kaavan mukaan. Lopuksi vielä rukoiltiin yhdessä ja laulettiin virsi.
Samoin Uspenskissa ja kuulema Troitsassa* myös, jos Helsingin keskusta on logistisesti näppärämpi.
*Pyhän Kolminaisuuden kirkko. Se pienempi valkoinen kirkko Tuomiokirkon vieressä.
Katolisista kirkoista saa myös pyhitettyä vettä. Pitää tosin papilta pyytää…
Ilmeisesti se on säätämisen takana, kun pari katolista tuttua kävi hakemassa pyhän vetensä em. Troitsasta. 
Toiseen aiheeseen, kaipa tänne voi tällaisia pikku-uutisia postata:
2 tykkäystä
Minun tietääkseni kaikista Helsingin kirkoista saa pyhitettyä vettä. Itse käyn Pyhän Eliaan kirkossa ortodoksisella hautausmaalla sekä Myllypuron Pyhän Aleksanteri Syväriläisen kappelissa.
Pyhittäjä Siluan Athosvuorelainen: “Muista seuraavat kaksi ajatusta ja pelkää niitä. Toinen sanoo, että olet pyhä, ja toinen, että et pelastu. Molemmat ajatukset ovat peräisin viholliselta, eikä niissä ole totuutta. Ajattele sen sijaan näin: ‘Minä olen suuri syntinen, mutta Herra on armollinen. Hän rakastaa ihmisiä paljon ja antaa minulle synnit anteeksi.’”
4 tykkäystä
Varsinkin jälkimmäisellä ajatuksella kiusaaja on vaivannut monia. Toki myös ensimmäisellä, mutta jälkimmäisellä ajatuksella on ollut dramaattisempi vaikutus kristinuskon historiassa ja jopa opillisessa kehityksessä.