Luin Rerum Novarumin pari viikkoa sitten. Siinä ei ollut mitään tuollaista ongelmaa lavertelun ja fiilistelyn kanssa.
Tässä, mitä yrität sanoa, ei ole mitään järkeä.
Tarkoitatko sanoa, että kirjeen saama julkisuus muuttaa sen sisältöä jotenkin sekavaksi? Tai että nyt tyhmät ihmiset pääsevät lukemaan sitä, kuten minä tai ne, kenen ajatuksiin olen mahdollisesti tutustunut, ja siksi esiintyy sitä, että kirjettä luullaan sekavaksi tai harhaoppiseksi? Vaikka se näiden piispojen ja oikeiden vastaanottajien mielestä on täysin selkeä ja opiltaan oikea. Vai mitä yrität perustella?
Joten heidän pitää lukea ne näistä kiertokirjeistä?
Mutta tämä ei mitenkään selitä sitä, että miksi kirjeen pitää sitä varten olla sekava tai mahdollisesti harhaoppinen. Että piispoilla riittää haastetta?
Siis sanot, että piispat eivät muualla kuin näissä kirjeissä esiintyvien asioiden pohjalta lähde säveltämään hiippakunnan oppilaitosten toimintaa? Lähtivät tai eivät, niin mitä tekemistä sillä on tämän koko asian kanssa?
Ja jos he lähtevät säveltämään jotain näiden kirjeiden pohjalta, niin pätee sama kuin edellä: Mitä tekemistä sillä on tekstin vaikeaselkoisuuden ja sekavuuden kanssa? Tai millä tavalla tämä käyttötarkoitus perustelee tekstin vaikeaselkoisuutta tai sekavuutta?
Vai onko niin, että tekstin sekavuuteen on jotenkin koodattu ohjeita piispoille, joiden pohjalta heidän pitää säveltää oppilaitoisten toimintaa? Ja että taas ne ohjeet ovat selkeitä piispoille, mutta eivät niille muille valaistumattomille, jotka tekstin valitettavasti Internetin ja sosiaalisen median aikana näkevät?
Siis vihjailetko, että minä olen vain tyhmä, tai että olen kuunnellut valitettavan tyhmiä ihmisiä kun olen tätä mieltä? Se olisi minusta ihan hienoa. Koska sitten ainakin tietäisin, että mitä olet sanomassa.
Koska kirjoitat ihan surrealistista tekstiä. Siis sellaista, mistä ei saa selvää, että 1) mikä on asia, mitä perustellaan, 2) millä sitä perustellaan, 3) mikä on perustelun tavoite tai 4) miksi perustelu on pätevä tai 5) mikä olisi sen looginen vastakohta tai vaihtoehto.
Tälle on kaksi vastakkaista selitystä. Toinen on, että se (liitto) on siellä (sydämissä) automaattisesti joko a) kasteen, b) kirkon jäsenyyden, c) konfirmaation, d) säännöllisen messuun osallistumisen tai e) ihmiskuntaan kuulumisen vuoksi. Toinen on, että kirkon traditio ja sen opettaminen kirkon toimesta on prosessi, jolla se kirjoitetaan sydämiin. Ja että sitä ennen se ei ole missään.
Tai sitten tässä on käynyt sama kuin Freudin ajattelun kanssa. Koko kulttuuri ajattelee sen mukaisesti, koska siitä on tullut uusi normaali. Joten itse asian nimellä tunnistetaan vain ne piirteet, mistä ei tullut kulttuurin valtavirtaa.
Siis koko Vatikaani II:n kirkko on modernistinen.
Ei kyse ole siitä. Vaan siitä, että omatunto plus mikä niitä ohjailee? Sehän voi ehdottaa mitä vain satunnaista moralismia siihen oheen ja tuomita pelkän omantunnon sillä perusteella.