Paasto 2023

Paastoon laskeutuminen on alkanut. Ehkä voisimme yhdessä jakaa kokemuksia, näkemyksiä ja vinkkejä paastoon liittyen.

Luterilaisessa nykymeiningissä vain noin 2-3% porukasta paastoaa, mikä on sääli. Siksi erityisesti tässä asiassa olisi mukava kuulla ortodoksien ja katolisten tavoista. Meidän perheessä aiomme mennä tämän paastokauden ortodoksien mallin mukaisesti.

Onneksi paastosta puhutaan myös luterilaisuudessa enemmän. Tässä LHPK:n Esko Murron artikkeli aiheesta:

3 tykkäystä

Kiva artikkeli mutta yhden kohdan nostaisin esille ortodoksisesta näkökulmasta. Murto toteaa, että ruokapaastolle on kehitetty vaihtoehtoja. Ortodokseille se on minimi tai ehkä paremmin lähtökohta.

Tapoihin kuuluu, että omasta paastosta ei paljon julkisesti hihkuta vaikka se on mitä yhteisöllinen tapahtuma. Tärkeää ja hengellisesti kasvattavaa aikaa jota kirkko hienosti tukee monin tavoin.

1 tykkäys

Minusta Murto nimenomaan kehoittaa ruokapaastoon, vaikka muita paastotapoja on myöhemmin keksitty. Ymmärrän asian samoin kuin sanoit eli ruokapaasto on minimi ja kristikunnan tradition mukainen tapa.

Paastosta ei hihkuta, kuten Jeesus opettaa, mutta ongelma on luterilaisissa piireissä siinä, että koko paasto on vaipunut unholaan. Ajattelen, että ajatus perinteisestä paastosta pitäisi nostaa sille kuuluvalle paikalle myös luterilaisuudesssa ja muussa protestanttisuudessa.

3 tykkäystä

Huomenna on laskiaissunnuntai ja ensi tiistai laskiaistiistai ja keskiviikkona alkaa paastonaika. Eikö se näin mene ainakin luterilaisuudessa?

2 tykkäystä

Menee kyllä. Keskiviikko on tuhkakeskiviikko, jolloin ollaan joskus käyty messussa ja otettu tuhkaristi otsaan. Muuten on ruokapaastot jääneet melko vähiin, mutta erään kerran pappi luetteli muitakin asioita, joista voisi kieltäytyä paastonajan ja se puhutteli. Luetteli saarnassa vartin verran asioita, jotka voisi jättää väliin. Ja niitä oli paljon. Esim. kinaamisen täällä. Sitä ei kylläkään mainittu, kun oli 90-lukua vielä.

2 tykkäystä

Paastoon laskeutuminen on siinä mielessä alkanut, että osa ruoka-aineista on jo jätetty pois. Suuri Paasto alkaa täysimääräisesti tulevana Sovintosunnuntaina.

Suuren paaston valmistusviikot alkavat - publikaanin ja fariseuksen sunnuntai kertoo nöyryyden merkityksestä — Helsingin ortodoksinen seurakunta

1 tykkäys

Ortodoksit ovatkin paastossa läntistä veljiä ja sisaria perusteellisempia…Olen viettänyt yhden mieliinpainuvan suuren ja pyhän paaston ajan Valamossa. Olin talkoolaisponomarina ja pääsin elämään ja seuraamaan paaston ajan palveluksia alttarinkin puolella…Rauhallista paaston aikaa kaikille!

5 tykkäystä

Kun kontemploin Kristuksen sovitushistoriaa jossa hän kuolemallaann vapautti minut kuoleman otteesta, niin analogisesti paastoamisellaan Jeesus vapautti minut paastoamisen otteesta. Ehkä kiinnitän huomiota turhuuksien jättämiseen josta pitäisi luopua muutenkin ja käyn kirkossa vielä ahkerammin kuin nyt.

D

5 tykkäystä

Kirjoitan tässä vain ruokapaastosta ja muista asioista myöhemmin.

Vähän täydennyksenä @Kris:in yllä mainitsemaa, ortodoksit aloittavat tavallaan paastoon laskeutumisen jo aika pian joulun juhlakauden jälkeen. Ensiksi tämä tapahtuu siten, että jumalanpalvelusten teksteissä viitataan jo tulevaan paastoon. Toisin sanottuna ensin muistutetaan mielelle paastosta. Sitten kolmas viikko ennen paastoa fariseuksen ja publikaanin sunnuntain jälkeen on paastoton viikko, sitä seuraa tavallinen viikko keksiviikko- ja perjantaipaastoin ja sitten on tämä ns. “juustoviikko”, jolloin ollaan luovuttu lihasta, mutta ei vielä maitotuotteista eikä kananmunista eikä kalasta. Sitten sunnuntain keskiyöstä alkaa suuri paasto.

Suurena paastona eli pääsiäispaastona maanantaista perjantaihin syödään ns. “kuivaa” eli öljytöntä ruokaa, toisin sanottuna ruokaa ilman lisättyä öljyä, eikä myöskään viini kuulu ruokavalioon, pois lukien eräinä juhlapäivinä, jolloin kyllä sopii käyttää öljyä ja viiniä. Neitsyt Marian ilmestymisen juhla on niinkin suuri, että sitä juhlistetaan kalalla. Sunnuntaisin sen sijaan ovat öljy ja viini ruokavaliossa aina, samoin kuin lauantaisin lukuun ottamatta suurta lauantaita, jolloin öljyä ei sovi käyttää mutta viiniä kyllä. Pastori Esko Murto mainitsee ajatuksen kuukaudesta ilman viiniä, suklaata tai entrecotéta, mutta ortodoksisessa paastossa ei itse asiassa säädetä viinistä paastottavan viittä päivää enempää, tosin käsittääkseni jotkut askeetit eivät juo koskaan viiniä. Suklaakin taitaa olla periaatteessa aina sallittua, joskaan ainakaan Suomessa sen syöminen ei ehkä ole ihan paaston ajatuksen mukaista; eräässä haastattelussa isä Hariton puhui siitä, että paastossa ruoasta säästyneet rahat olisi hyvä käyttää almuihin. Samaa periaatetta noudattaen ruoanlaitossa ja syömisessä säästyneen ajan voisi käyttää vaikkapa rukoukseen.

Loppujen lopuksi, tietenkin, ruokapaaston on tarkoitus ohjata laupeuteen. On nimittäin yksi joukko, joka ruokapaastossaan voittanee kenet tahansa kristityn: pahat henget. Jumalanpalvelusteksteissä muistutetaan välttämään tuollaista turhaa paholaismaista paastoa tai oikeastaan varoitetaan siitä.

2 tykkäystä

Joo, noin kait se virallisesti menee.

Meillä on tosiaan ajatuksena mennä ortodoksien mallin mukaisesti, joten nyt on tarkoitus päästä eroon maitotuotteista ja kananmunista, jottei mitään mene hukkaan. Siksi laskeutuminen on alkanut jo virallista paastoa aiemmin.

Kyllä. Jeesuksen paasto erämaassa ei ole meille niinkään esikuva vaan Vapahtajan puolestamme saavuttama voitto. Pakko ei ole paastota, eikä paastolla päästä taivaaseen. Lihaa on silti hyvä kurittaa :slight_smile:

1 tykkäys

Kiitos perusteellisesta vastauksesta.

Ehkä tässä muistutuksena oikeasta paaston vietosta Jesajaa:

https://raamattu.fi/raamattu/KR38/ISA.58/Jesaja-58

Ainiin. Oliko jotain vinkkejä reseptipuolelle? Vai mitä te oikein syötte ma-pe? Meillä on mm. Paastosta Pääsiäsieen kirja, jossa on ruokaohjeita, mutta niin moneen tulee öljyä. Keittoja tulee paaston aikana tehtyä, mutta olisiko jossain jotain hyvää reseptikokoelmaa?

Vielä yksi edit ja lainaus:

Paastolla on myös yhteiskunnallinen ulottuvuus. On tilanteita, joissa Kristuksen kirkon tehtävänä on julistaa julki kansalle sen synnit ja niistä seuraava Jumalan tuomio ja kutsua se parannukseen. Silloinkaan krisitityt eivät asetu kenenkään yläpuolelle, vaan ovat toisten rinnalla tekemässä parannusta omista synneistään ja huutamassa avuksi Herraa Kristusta.

Nuo reseptit soveltunevat hyvin lauantai- ja sunnuntaipäiviin sekä muihin juhliin. Huomattakoon, että olen kuullut sellaista, että luostareissa raskasta työtä tekevät voivat syödä öljyä, ja että yhtäkkinen paastoaminen “ankarimman mukaan” voi olla hyvinkin vaikeaa. Eräs pappismunkki kertoi muistaakseni esimerkin, jossa eräs paastosi vaivatta ilman öljyä jne. joitakin vuosia, siihen kuitenkin taisi liittyä jotain epäpuhdasta (ehkä ylpeyttä), ja sitten tuli jotain vastoinkäymisiä eikä hän enää pystynyt paastoamaan paljon mitään - en tosin muista oliko tuossa vaiheessa kokonaistilanne parempi vai huonompi kuin alussa… eikä sillä ehkä ole paljon väliä, kun molemmat tilanteet ovat mahdollisia.

@Mauriina taisi foorumilla todeta, että tulisi syödä kotimaan antia, mikä lienee tapa, joka on perua ajoilta, jolloin ulkomaiset ruokatuotteet olivat ylellisyyttä - pois lukien jokin vehnä, jota saatiin Venäjältä ostettua edullisesti. Itse olen syönyt viikoilla esim. makaronia ym. pastaa ja muita kuivatuotteita (riisi, ohra jne.), härkäpapuja, kikherneitä (niistä hummusta), leipää, pähkinöitä, maapähkinöitä, puuroja, erilaisia keittoja, hernekeittoa ilman lihaa, suolakurkkua. Ylipäänsä tuollaista ruokaa, jonka valmistaminen on edullista ja aika nopeaa. Mausteena sitten jotain ketsuppia.

Ruokapaaston lisäksi paastoon oikeastaan kuuluu myös pidättäytyminen maallisista huvituksista. Nykypäivänä tämä monen kohdella varmasti tarkoittaa television tai internetin käytön rajoittamista, josta myös Esko Murto kirjoittaa, ja myös niiden sisältöjen valikointia tarkemmin. Eiköhän tämä foorumi ole soveliaimmasta päästä. Sitten avioituneita koskee avioyhteydestä pidättäytyminen.

Jos käytät facea, niin lämpimästi suosittelen liittymään isohkoon " Paastotaan yhdessä" ryhmään. Sieltä ruokavinkkejä ja tsemppejä. Ei tartte olla ortodoksi.

Hyviä vegereseptejä on netti pullollaan, esim vegaanihaasteen ja chocochilin sivustoilta löytyy paljon ja helposti tuunattavissa olevia.

Sellainenkin tapa on, että Suuren Paaston ensimmäinen ja viimeinen viikko paastotaan omien voimavarojen mukaan muita viikkoja tiukemmin. Erityisesti luostareissa toimitaan näin mutta jotkut maallikotkin tekevät niin. Ihmiset ovat erilaisia ja oma toimintakyky tulisi säilyttää ja kirkossa mieluiten käytävä. Valamossa veljestö kokoontuu syömään yhdessä seuraavan kerran keskiviikkona. Sitä ennen on Trapesassa tarjolla ruokaa tarvitseville keitettyjä perunoita, ruisleipää ja suolakurkkuja.

Valoisaa paastonaikaa kaikille!

1 tykkäys

Oon juonut kaljan Trapesassa. Kallista. Paastoankin Trapesasta tämän paastonajan. Tämä menee maaliin!

D

Muistelisin, että veljesten trapesassa oli paaston tiukempaan aikaan tarjolla vain perunaa ja porkkanaraastetta. Se oli 80-luvulla…

1 tykkäys

Tämä on vähän hankala aihe. Periaatteessa kiinnostaisi huomioida alkava paastonaika jotenkin omassa elämässä, mutta pari käytännöllistä seikkaa tekee asian hankalammaksi.

Ensinnäkin ruokarajoitteet. Mulla on sekä ruoka-allergioita että ärtyvä suoli, eli on olemassa aika kasa ruoka-aineita, joita en voi syödä. Jos tähän mun “normaaliajan” ruokarajoitelistaan yrittää yhdistää vaikkapa ortodoksisen paastosäännöstön, ei jäljelle jäävistä aineista oikein saa kasattua sellaista ruokavaliota, jolla paitsi pysyisi hengissä, myös jaksaisi mun nykyisen suht fyysisen työn. Oletan siis, että jos olisin ortodoksi, saisin rippi-isältä jonkinlaisen “mukautetun” paasto-ohjeistuksen. Näin protestanttina paaston muodot ovat kuitenkin enemmän itse valittavia ilman kirkollista traditiota tai henkilökohtaista neuvontaa. Mutta onko omakeksityssä paastossa järkeä? Onko siinä liiallisessa määrin kiusauksena valita itselle helppo tie, ja sitten omavanhurskaan tyytyväisenä piirtää rasti ruutuun, että nyt on lisähurskaudet suoritettu?

Toinen asia on se, että kun en asu yksin. Raamatusta olen ymmärtänyt, että paaston pitäisi olla salainen ja yksityinen asia, jota muut eivät huomaa. Tämä on aika lailla mahdotonta, jos ruoka-asioita pyörittää yhdessä toisen henkilön kanssa, eikä vaikkapa telkkaripaastoakaan olisi kovin helppo piilottaa. Tähän voisi vastata, että ei sitä salassa paastoamista tarvitse noin kirjaimellisesti ottaa, vaan riittää ettei tee asiasta numeroa. Tällöin jää jäljelle vielä se ongelma, että asiaan väistämättömästi liittyvä kommunikaatio puolison kanssa voisi aiheuttaa hänelle asiassa paineita, enkä halua sellaista. Tarkoitan sitä, että toiselle tulisi sellainen olo, että pitäisikö itsekin, tai tekeekö jotenkin väärin jos ei lähde mukaan puolison hengellisiin harjoituksiin.

Ideoita ja ajatuksia näihin liittyen otetaan vastaan, jos sellaisia jollakulla on.

1 tykkäys

Ortodoksinen kirkko tuntee sekä yhteisöllisen (jollainen esimerkiksi Suuri Paasto) on, että yksityisen, enemmän salassa pidettävän. Toki paastoaminen on aina Jumalan ja kristityn välinen henkilökohtainen juttu kun muiden ja oma paastokilvoitus ei muille kuulu.

Sinun ruoka-allergioihin en osaa kantaa. Aina voi jotain herkkuja jättää pois ja ruoanlaittoa yksinkertaistaa?

En meinannut ensin uskoa todeksi noita Kirkkohallituksen paastonajan ohjeita:

Kolumni: Löllöluterilainen karttaa paastoa, joka on luopumista, ja viettää mieluummin paastonaikaa – Kotimaa

Ihania juttuja löytää luterilaisesta paastokalenterista. Kyllä nyt saa liha kyytiä!

D