Varmaan jotain konkreettista niistä paastosäännöistä kyselin siinä ensimmäisessä ketjussa, tyyliin mitä ortodoksit ja katolilaiset milloinkin syövät. Lisäksi kiinnosti, mistä nämä erilaiset paastosäännöt ovat peräisin. Muutaman viestin jälkeen oli riita pystyssä. Toisen ketjun nimesin käytännönläheiseksi paastoketjuksi mutta sekin lähti raiteiltaan aika pikaisesti. Ruokapuolelle perustamaani paastoruokaketjuun todettiin ykskantaan, että netti on kasvisruokaohjeita pullollaan. Neljättä ketjua en enää uskaltanut perustaa ettei tule porttikieltoa.
Se että netissä on ruokaohjeita, ei estä keskustelemasta niistä ja aiheesta.
1 tykkäys
Ortodoksit eivät syö paastopäivinä lihaa, kalaa, maitoa eikä kananmunia eikä mitään, mikä sisältää niitä. Syödään siis vegaanista ruokaa. Ortodoksisessa kalenterissa (vuoden 2017 kalenteri on juuri ilmestynyt) on merkitty paastopäivät ja mahdolliset kevennykset. Ne näkyvät myös ort.fi:stä, Ortodoksisen kirkon verkkosivulta (etusivulla vasemmalla). Joinakin paastopäivinä saa sittenkin syödä kalaa. Paastosäännöt eivät ole kiveen hakattuja, vaan eri lähteissä on erilaisia tietoja. Joidenkin mukaan “slaavilaisessa ja suomalaisessa perinteessä” saa syödä kalaa myös paastopäivinä. Paastoruoan pitäisi olla yksinkertaista (“anna kattiloiden levätä”) ja halpaa, ja ruoassa säästynyt raha lahjoitetaan hyväntekeväisyyteen. Jos joku on niin sairas, ettei pysty paastoamaan, rippi-isä voi myöntää hänelle helpotuksia tai vapauttaa hänet ruokapaastosta.
Ruokapaastoa tärkeämpi on paaston hengellinen puoli, mutta sitä on vaikeampi mitata. Ennen pääsiäistä on suuri paasto, jonka aikana on kirkoissa enemmän palveluksia ja erilaisia palveluksia kuin tavallisesti. Se on kirkkovuoden hengellisesti antoisinta aikaa, vaikka pitkä paasto onkin rankka.
Meillä on neljä pitkää paastoa vuodessa: joulupaasto kestää 40 päivää 15.11. - 24.12., suuri paasto ja suuri viikko ennen pääsiäistä seitsemän viikkoa, apostolien paasto kesäkuussa tai touko-kesäkuussa on eri vuosina eri pituinen riippuen pääsiäisen ajankohdasta ja elokuussa on Jumalanäidin paasto 1.8. - 14.8. Suuressa paastossa ja Jumalanäidin paastossa ei syödä kalaa paitsi joinakin juhlina. Apostolien paastossa saa syödä kalaa lukuun ottamatta keskiviikkoja ja perjantaita. Joulupaastossa saa toisinaan syödä kalaa ja toisinaan ei.
Paastottomina viikkoinakin me paastoamme kahtena päivänä viikossa, keskiviikkoisin ja perjantaisin, ellei niille osu jotakin suurta juhlaa. Keskiviikot ja perjantait ovat ankaria paastopäiviä, joina ei syödä kalaa. Lisäksi on muutamia yksittäisiä paastopäiviä vuodessa.
Jos me aiomme mennä aamulla liturgiassa ehtoolliselle, me paastoamme täydellisesti keskiyöstä asti, emme siis syö emmekä juo mitään. Jos jonkun täytyy ottaa lääkkeitä tai vaikkapa diabeteksen takia syödä jotakin, rippi-isä voi myöntää helpotuksia.
Paastosäännöt perustuvat siihen, että Kristus paastosi 40 päivää ja sanoi, että sitten kun Ylkä (Kristus) ei enää ole opetuslasten luona, he paastoavat, mutta tarkemmat säännöt ovat kehittyneet vähitellen.
1 tykkäys
Kristuksen ihmeteko. Ei syönyt eikä juonut.
Se ei voi olla meille esimerkiksi tarkoitettui, koska se on ihmiselle mahdoton.
Ja sitten jos halutaan (taas) keskustella paaston turhuudesta, perustetaan sille oma ketju. Eiks je?
5 tykkäystä
Oisko teillä muuten ideoita kalaruokiin? Oon huono syömään kalaa, ja osaan just paistaa uunissa seitiä ja lohta ja tehdä kalakeittoa.
Kiitos perusteellisesta selvityksestä! Ihan käytännön näkökulmana tulee mieleen, että mitähän niille paastopäivien aikana kerätyille munille ja lypsetylle maidolle on tehty? Ei kai niitä poiskaan ole voinut heittää, ehkä ne on annettu köyhille/sairaille…
Osta keittokirja. Siellä on muutama erinomainen kalareseptikin. Itse tein joskus erinomaista irakilaista kalaa, joka varmaan toimii millä tahansa valkoisella kalalla.
http://www.gaudeamus.fi/helena-hallenberg-irmeli-perho-ruokakulttuuri-islamin-maissa/
Helpoin mahdollinen kalaruoan muoto on marinoidut (kirjo)lohisuikaleet, joita saa nykyään lähes joka kaupasta. Ei tietysti mitään gurmeeruokaa ja puolivalmisteita kammoava ei varmaan tällaiseen halua lähteä, mutta mun mielestä on hyvä juttu, että kalaa myydään nykyään myös helposti ja nopeasti valmistettavassa muodossa. On kyllä lisännyt omaa kalan kulutusta jonkin verran.
Aloitin näköjään neljännen paastoruokaketjun 
1 tykkäys
Hienoa kun näet näin paljon vaivaa vuokseni.
Syömättä 40 päivää ja juomatta mitään, kuten Jeesus?
Sen asian taisin ottaa puheeksi.
Minulta se ei onnistuisi.
Sokerittomat kaura- tai vehnäkorput ovat hyviä. Niihin sitten marmeladia päälle. Jotkut kyllä paheksuvat marmeladia ja kahvin/kaakaon/teen juomistakin paastonaikana, mutta kasvikunnan tuotteitahan nekin ovat. Paasto on kyllä mainio juttu, kun kaikki joutuvat siinä soveltamaan ja tekemään valintoja, vaikka onkin olemassa yhteiset ohjeet. Paastossa kun ei ole kyse vain syömisestä, vaan myös mm. elämän yksinkertaistamisesta, vähään tyytymisestä, paastokeräykseen osallistumisesta ja paaston hengellisestä puolesta. Arvovalintakysymyksiä tulee valtavasti, vaikka noudattaisikin paaston kirjainta: voiko syödä makeita aineita kuten marmeladia, vaikka se onkin kasvikunnan tuote? Tai suklaata? Kumpi on parempi: ostaa eurolla tarjouslaarista HK:n sinistä joka muuten menisi roskiin, vaiko kahdella eurolla jotain tuontikasviksia? Entä, jos sen säästyneen euron laittaa paastokeräykseen? Entä miten yksinkertaistamisen ideaan sopii se, että paaston aikana ostaa sellaisia eksoottisia hedelmiä, joita normaalisti ei tule juuri ostettua? Tällaisia valintoja joutuu miettimään.
Lakihenkiselle ihmiselle paasto onkin kauhistus, sillä hän ei kykene hyväksymään tilanteiden moninaisuutta ja sitä, että täydellisyyttä ei voi tavoittaa mutta silti tulee paastota. Paastoon antautuva sen sijaan ymmärtää oman vajavaisuutensa helposti, ja repsahduksia tulee, mutta niidenkään ei pidä antaa lannistaa. Lakihenkinen ihminen kaipaa joko-tai -ratkaisua eikä kykene taisteluun kaaoksessa, jossa välillä voitetaan, välillä langetaan. Jokainen paasto on kuin vaellus erämaan halki.
2 tykkäystä
Maidosta tehtiin maitorahkaa. Munat taas säilyvät keittämättöminä monta viikkoa. Ennen vanhaan kanat eivät munineet talvella, ja lehmät olivat ummessa. Keväällä ennen pääsiäistä kanat alkoivat taas munia. Lehmät poikivat keväällä ja niin saatiin taas maitoa.
Sairaat, hyvin raskasta työtä tekevät, odottavat ja imettävät äidit, lapset sekä sotilaat olivat/ ovat paastosta vapautettuja. Ylimääräiset ruuat annettiin heille, jos niitä jollakin oli.
Voisi kuvitella, että jos on ollut maitoa, niin siitä on tehty esim. juustoa, jota on voitu sitten syödä juhlakaudella. Juustohan säilyy hyvin ja pitkään. Mutta Suomessa tosiaan lehmät ovat olleet usein vielä ummessa kevättalvella suuren paaston aikaan. Niillehän syötettiin talvella todella ravintoköyhää evästä, pahimmillaan pelkkiä olkia, joiden ravintosisältö on käytännössä nolla.
En tiedä mitä sinä tarkoitit, mutta viestissäsi kyllä luki, ettei Jeesuksen paastoaminen ole meille esikuvaksi.
Jos @Filonilla totesi paastoamisen kehittyneen Jeesuksen esimerkin perusteella…
… ja sinä vastasit:
Mutta olen iloinen jos tarkoituksesi ei ollut väheksyä kristillistä paastoa, joka (osittain) perustuu Herramme esimerkkiin. 
Jos Jeesuksen 40 päivän paastoaminen erämaassa oli ihmeteko, niin kyllä me siitä huolimatta pystymme seuraamaan hänen esimerkkiään, sillä hänhän nimenomaan lupasi, että hänen seuraajansa tulisivat tekemään vielä suurempiakin ihmetekoja kuin hän. Ja niinhän monet pystyvätkin: Jeesus näet paastosi vain reilun kolmenkymmenen vuoden ajan, mutta monet uskovat paastoavat lähemmäs sadankin vuoden aikana!
Joo, en voi uskoa, että hänen ihmetekonsa on tehty meille seuraamiseksi.
Ei se ole edes tarkoitus.
Ihminen kuolee, jos hän on 40 päivää helteessä juomatta.
Hänen esikuvansa meille on jotain ihan muuta.
Se, että hän otti orjan muodon päällensä ja rakasti niitä, jotka eivät olleet rakastamisen arvoisia. Ihminenhän mieluummin tekee toisin, rakastaa vain niitä, jotka ovat rakastettavia.
Kun tämä on liputettu, mikä tässä on teologisesti väärin?
Kaikki tulee esille evankeliumeissa.
Olisi suuttumuksen sijasta hyvä perustella.
Joku joka tuntee alkukieliä paremmin voisi kommentoida, että onko teksti tulkittavissa siten, ettei Jeesus edes juonut mitään. Koska ainakin -92 kirkkoraamattu puhuu vain “syömisestä”.
Jos Jeesus joi autiomaassa, ei tuo mene edes ihmeen puolelle:
In a 1997 article in the British Medical Journal, Michael Peel, senior medical examiner at the Medical Foundation for the Care of Victims of Torture, cites well-documented studies reporting survivals of other hunger strikers for 28, 36, 38 and 40 days.
Kristinuskossa paastoaminen ei tarkoita täydellistä syömättömyyttä ja juomattomuutta, vaan se tarkoittaa pidättäytymistä nautintoaineista, liiallisesta syömisestä, kaikesta tarpeettomasta - ja ennen kaikkea pahasta. Se, että ei pysty olemaan täysin syömättä tai juomatta 40 päivän ajan, ei ole syy olla paastoamatta, koska ei kirkko ole koskaan sellaista vaatinutkaan. Suuren paaston aikana syödään ja juodaan, mutta tietyistä ruoka-aineista pidättäydytään ja syömistä muutenkin yksinkertaistetaan ja vähennetään.
2 tykkäystä