Paavi Benedictus 90 vuotta!

Emeritus-paavi Benedictus XVI saavutti eilen - pääsiäispäivänä! - kunnioitettavan 90 vuoden iän. Ja hyvin tuntuu porskuttavan. Monia armon vuosia!

Ja tässä toinen juttu eiliseltä:

5 tykkäystä

Monia vuosia! Sen muutaman kirjan ja uutisoinnin perusteella, mitä Benestä ja Beneltä olen lukenut, niin ortodoksinakin tulee pääosin positiivisia mielikuvia.

1 tykkäys

Monia vuosia!

Paavi Benedctus kirjoitti hyviä kirjoja, joita voivat muidenkin kirkkokuntien jäsenet arvostaa. Minulla on ne suomeksi käännetyt.

2 tykkäystä

Saksalainen toimittaja Peter Seewald on kirjoittanut useita kirjoja emeritus-paavistamme. Seuraavassa pätkä Seewaldin haastattelusta, jossa hän arvioi 90-vuotta täyttäneen paavin perintöä kirkolle. Varsinkin boldatulta osin: melkoinen on siis kontrasti istuvan paavin ja emerituksen välillä…

Hänen perintönsä kirkolle on ennen muuta uskon uudistuminen: hän on nostanut nähtäväksi Kristuksen kasvot kokonaisuudessaan, siis sekä historian Kristuksen että uskon Kristuksen. Ratzinger on ensiluokkainen intellektuelli, yksi aikamme suuria ajattelijoita, ja voin hyvin kuvitella, että tulevaisuudessa hänestä tullaan puhumaan oman aikamme ”kirkon opettajana” (Kirchenlehrer der Moderne). Hän ei vakuuta ainoastaan viisaudellaan vaan myös aitoudellaan, autenttisuudellaan ja henkilökohtaisen elämän esimerkillään. Ja tämmöisinä aikoina on korostettava erityisesti sitä, että hän on kaikkea muuta kuin populisti. Hän ei [virassa ollessaan] koskaan piitannut älyllisistä muotisuuntauksista tai median mielipiteestä vaan yksinomaan Jumalan tahdosta. Nykyään, kun kaikki tuppaa kääntymään showksi ja emootioiksi, meillä on Ratzingerissa mies, joka on sitoutunut ennen kaikkea totuuteen ja Evankeliumin sanomaan. [bold. Michelange]

Kuvassa vietetään synttäreitä pönäkän (nurkka)patrioottisessa hengessä:grinning:. Taustalla tuoppia nostaa paavin sihteeri Mons. Gänswein, etualan “siviili” on käsittääkseni Horst Seehofer, CSU:n (Kristillissosiaalinen Unioni) poliitikko ja Baijerin istuva pääministeri.

3 tykkäystä

Paavi Benedictuksen kirjoissa tosiaan kuuli tutun pasuunan äänen. Luterilainenkin.

Nykyisestä paavi Franciscuksesta minun on vaikeampi muodostaa kuvaa, koska aina välillä saa mediasta lukea hänen sanoneen jotakin tuoliltapudottavan yllättävää, mutta kun asiaa tutkii tarkemmin, esim Vatikaanin tai muista katolisista uutislähteistä, niin ei se tainnut ihan niin mennäkään. Joko minä, tai median uskontoymmärrys on täyttä ymmärrystä vailla.

Benedictuksen aikana noudatettiin Vatikaanissa vielä valkoista privilegiota ja hän myönsi sen Monacon Grimaldeille. Nykyään paavia menevät tapaamaan aivan minkävärisissä vain ja taannoin Camilla Cornwalin herttuatar kävi siellä norsunluunvärisissä kuteissa, mikä tietysti on täysin sopimatonta.

Benedictuksen pisteitä kyllä laski silmissäni luopuminen paavin tehtävistä.

Melko törkeää oli silloisen ministeri Karpelankin esiintyminen paavin virkaanastujaisissa vuonna 2005. Mantilla päässä polvilleen! Ei siinä muuten mitään, mutta kun nainen oli paikalla valtiollisessa roolissa eikä yksityisenä uskovaisena; kaiken huipuksi samainen “ekumeeninen” elämäntapasurffaaja oli vain vähää aikaisemmin kontannut, edelleen siis Suomen valtion korkeana virkamiehenä, intialaisen “gurun” äiti Amman edessä. Tähän facepalm, kiitos

1 tykkäys

Vaati aika monta lukukertaa, että tajusin mistä “valkoisesta privilegiosta” on kyse.

1 tykkäys

Pidin ja pidän edelleen Benen ajatuksesta jatkuvuuden hermeneutiikasta. Siitä että kirkkoa ei kehitetä abstraktien periaatteiden pohjalta vaan tukeutumalla elävään traditioon. Tämä näkyi esim. tämän liturgian korostuksessa.

Vastaavaan en muista törmänneeni muuten katolisessa teologeissa tai teologiassa.

1 tykkäys

Mantilla on kyllä ihan comme il faut asuste. Mm. edellä mainittu herttuatar oli sellaiseen pukeutunut tavatessaa H.P. Benedictuksen.Tavatessaan H.P. Franciscuksen, hän oli paljain päin.

Vaikka joissain tapauksissa vanhoista pukeutumissäännöistä on lipsuttu, valkoisiin pukeutuminen naisella katsotaan kyllä loukkaukseksi myös niitä daameja kohtaan, joilla on valkoinen privilegio.

Mitä tämä on Suomeksi? Minusta mantilla on vähän tietyn (espanjalaisen?) kulttuuripiirin asuste. Suomalaisen päässä esim. se olisi larppausta.

comme il faut tarkoittaa kuten pitää olla. Mantillaa käytetään tyypillisesti paavia tavatessa, vaikka siis etiketti kai on naisilla musta puku ja pää peitettynä, jos ei ole niitä, joilla on valkoinen privilegio. Tässä kaksi cymbuksen suosikkia:

1 tykkäys

Höpöhöpö. Sopii suomalaiselle siinä missä erilaiset huivit ja liinatkin.

1 tykkäys

Näin juuri. Tärkeintä on, että nainen noudattaa vanhaa kristillistä tapaa peittää päänsä, käyttipä sitten huivia, mantillaa tai hattua.

1 tykkäys

12 viestiä siirrettiin uuteen ketjuun: Sovelias kirkkopukeutuminen

Ministeri Karpelan päässä mantilla, samoin kuin koko hänen käytöksensä, oli silkkaa larppausta ja tyhjää poseerausta.

edit. Huomasin hyvän aikaa tämän viestin kirjoittamisen jälkeen, että myös @SanGennaro oli käyttänyt termiä “larppaus”. Asia jäi huomaamatta, koska pyrin välttämään kyseisen nikin viestien lukemista (se vanhan foorumin estolista kun olisi…). Koska minua inhottaa ajatuskin siitä, että tämä nimenomainen viestini voitaisiin tulkita sangennaron komppaamiseksi, korostan, että itse näen mantillan larppauksena Karpelan päässä vain siitä syystä, että hän ei ole uskova katolilainen (lieneekö kristittykään, epäilen). Suomalaisen katolilaisen naisen päässä mantillaa näkisi kyllä mielellään useamminkin.

1 tykkäys

:heart_eyes::two_men_holding_hands::kiss:

Niin miekin siuta! Onneksi foorumilla on mahdollisuus tägätä toisia käyttäjiä. Erinomainen mahdollisuus täpätä @anon81097962 jok’ikiseen viestiin.

3 tykkäystä

En nyt lähde ketään arvostelemaan. Mantilla kuitenkin on se erittäin sovelias naisen päähine tavatessa paavia, eikä se ole sinänsä mikään osoitus mistään uskontoon kuulumisesta.

Mantilla-koodi on luultavasti omaksuttu siinä vaiheessa, kun paavin audiensseille tulevat naiset olivat kauttaaltaan katolilaisia ja koska mantilla sinänsä oli (katolilaisille) naisille suositeltava tapa pukeutua hengellisluonteisiin tilaisuuksiin. En usko, että se on mikään legalistisesti kaikkien noudattavaksi tarkoitettu sääntö. Karpelaa tyylitajuisemmat ja vähemmän narsistiset protestanttinaiset ovat paavin vastaanotoilla noudattaneet omia perinteitään kenenkään paheksumatta. Paavi mikään ajatolla ole.

Siksi toisekseen, tässä Karpela-keississä on toinenkin aspekti, ja itse asiassa se on tuota mantilla-asiaa pahempi. Kulttuuriministerinä hän oli paikalla diplomaattisessa roolissa Suomen (suvereenin) tasavallan edustajana onnittelemassa (suvereenin) Vatikaanivaltion uutta päämiestä. Tämmöisissä tilaisuuksissa edes katolilaiset diplomaatit t. valtiomiehet eivät polvistu vaan oman suvereenin valtionsa edustajana onnittelevat kohteliaasti vertaistaan. Vaikka Karpelan ministerinsalkkuun muistaakseni sisältyivät kulttuuri- ja opetusasioiden lisäksi myös uskontoasiat, ei se Karpela roolista sen vähemmän diplomaattista tee. Hänen eleensä oli ällöttävä joka suhteessa. Mitään “ekumeenista” siinä ei ollut, pelkkää poseerausta ja huomionkipeyttä vain.

Mantillaa kuitenkin tyypillisesti käyttävät myös ei-katoliset naiset paavia tavatessa. Se ei ole mikään katolilaisten naisten privilegio.