Paikalliskirkkojen ja hiippakuntien arvojärjestys


#1

Näinkö sinä opetit oppilaillesi?


Ukrainan ortodoksiset kirkot yhdistymässä
#2

Mitähän tästä Konstantinopolin patriarkaatin keinotekoisuudesta tai keinotekoisuuden kiistämisestä pitäisi olla mieltä. Haluaisin kuulla lisää @Mauriina n perusteluja mielipiteelleen.

Itse ajattelen että vaikka jonkin ennen suuren patriarkaatin olot muuttuvat niin että kristittyjen määrä alueella pienenee merkittävästi, niin patriarkaatti on edelleen ihan yhtä paljon patriarkaatti kuin ennenkin. Vaikka historiallisesti on tietenkin ollut niin että kun maallinen valta on liikkunut paikasta toiseen, myös kirkollinen merkittävyys on liikkunut sen mukana.


#3

Ei oikeastaan ainakaan Ortodoksisessa kirkossa. Paikalliskirkkojen arvojärjestys on ollut meillä sama viimeiset rapiat tuhat vuotta.


#4

No tuo on kyllä totta, mutta ajattelin Konstantinopolin itsensä historiaa. Sehän nousi merkittäväksi patriarkaatiksi vasta kun Rooman hallinto siirtyi sinne.
Ja yleensä kirkollisesti merkittävät päättäjät löytyvät suurin piirtein samoista kaupungeista kuin maalliset päättäjätkin, poislukien juuri nämä historiansa takia merkittävät paikat.


#5

Vaikka ei liitykään ortodokseihin niin todettakoon, että Suomen ev.lut. kirkon arkkipiispanistuin on Turussa ja Ruotsin Uppsalassa, eli ei kirkollinen valta aina seuraa maallista valtaa. (Tosin ortodoksithan juuri siirsivät oman arkkipiispanistuimensa Kuopiosta Helsinkiin, toki tämä selittyy myös jäsenistön nykyisestä painottumisesta etelään).


#6

Sen jälkeen, kun Kreikan valtio 1800-luvulla ja myöhemmin Kreikan kirkko itsenäistyivät, Konstantinopolin patriarkaatti menetti asemansa. Silloin Turkin puolelle jäi kuitenkin vielä ortodokseja. 1900-luvulla Kreikka ja Turkki tekivät suuren väestönvaihdon, joten Konstantinopolissa ja koko Turkissa asuu enää vain hyvin vähän ortodokseja.

Oppi siitä, että ekumeenisella patriarkalla olisi valta hallita diasporkirkkoja on mielestäni keinotekoinen. Konstantinopolin patriarkaattiin kuuluu Amerikassa ja Länsi-Euroopassa olevia kreikkalaisia hiippakuntia ja eräitä aikaisemmin Moskovan patriakaattiin kuuluvia autonomisia kirkkoja, jotka poliitisista syistä eivät halua olla Moskovan alaisia.


#7

Mitkäs ovat ne alkuperäiset syyt että Turku ja Uppsala ovat piispanistuinpaikkoja?
Kirkon liikkeet ovat yleensä maallisen vallan liikkeitä hitaampia, ja siten kirkon paikkasiirtymät laahaavat aina vähän jäljessä.


#8

Suomen piispanistuin oli alunperin Nousiaisissa, jonne piispa Henrik on haudattu. Myöhemmin piispanistuin siirettiin vilkkaamalle paikalle Turkuun.


#9

Jos Uppsala on joskus ollut Ruotsin pääkaupunki, niin se on hyvin muinaista aijaa. Eikä Turkukaan mikään valtiollinen pääkaupunki ole ollut, toki Suomen-puoleisista kaupungeista merkittävin.

(Itsehän kurillani haikailen, että Suomessa voisi olla myös titulaaripiispoja pitämässä yllä Nousiaisten, Savonlinnan ja Viipurin muistoa, ehkä Koroistenkin).


#10

Vanha Upsala oli pakanuuden aikana merkittävä keskus Ruotsissa.


(Ja ehtihän se Turku olla suurruhtinaskunnan aikana pääkaupunkinakin.)


#11

Muinaista aikaa siis. Ja niin, olihan tosiaan ne 3 vuotta. Itse varsinaissuomalaisena olen oikeastaan tyytyväinen pääkaupungin siirtymisestä jo ennen valtiollista itsenäisyyttä, se on pitänyt Turun kohtuullisen kokoisena. Itse tosin voisin siirtää pääkaupungin Tampereelle, että olisi vähän keskeisemmällä paikalla muuhun maahan nähden.


#12

Myös Moskovaan patriarkaatti on ns. uusi ja saanut itsenäisyytensä 1589.


#13

Toki mutta arvojärjestys ei tämänkään suhteen ole vaihtunut. Paitsi tietysti niin, että uusien kirkkojen syntyessä kirkko lisätään entisen listan jatkoksi.


#14

Joo. Se voitaisiin nimetä aivan yhtä hyvin Ateenan patriarkaatiksi. Konstantinopoliin viittaava nimi on muinaisjäänne, mutta ei se sinällään itse asiaa mitenkään turhenna. Jos jokin on keinotekoinen luomus, niin Moskovan patriarkaatti. En ymmärrä miksi sellainen on alun perin pitänyt luoda? Se voisi olla enemmän tai vähemmän autonominen piispakunta muiden piispakuntien joukossa.


#15

Paitsi että Ateenan arkkipiispa on itsenäisen Kreikan ortodoksisen kirkon päämies. Jos Turkki ajaisi ekumeenisen patriarkaatin pois alueeltaan, niin patriarkka saattaisi asettua esimerkiksi Kreetaan tai Rhodokselle ja lisätä jonkin sikäläisen hiippakunnan nimen titteliinsä. Oletan että Konstantinopolin nimi säilytettäisiin silti patriarkan tittelissä jatkumon korostamiseksi. Onhan useilla kirkkokunnilla myös oma Antiokian patriarkkansa, vaikkei näillä kyseiseen turkkilaiskaupunkiin olekaan asiaa.


#16

Uusia kirkkoja voi siis syntyä ja Moskovan patriarkaatin olemassaolo on esimerkki tästä. Toki Venäjällä oli kirkko jo ennen vuotta 1589 ja Moskovassa metropoliitta, mutta ei patriarkaattia.

Konstanttinopilin patriarkka asetti 1356 silloisen Moskovan metropoliitan kaitsentaan myös Kiovan metropoliittakunnan. Myöhemmin oli jälleen useita eri Metropoliittoja.
Iso-Venäjän metropoliitalle myönnettiin 1448 autokefalia ja titteli ”Moskovan ja koko Venäjän”. Autokefalia tuli palkintona siitä, että Moskovan piispat eivät hyväksyneet Firenzen kirkolliskokouksessa (1439) unionia Rooman kanssa.

Vasta myöhemmin, vuonna 1589 Moskovan ja koko Venäjän metropoliitasta tehtiin Moskovan patriarkka.


http://www.ortodoksi.net/index.php/Aleksei_Moskovalainen


#17

Pääkaupungista viis, mutta minä olen ajatellut kovasti aina, että yliopiston siirtäminen pois Turusta oli aikoinaan ikävä asia. Yliopisto pääkaupungissa on eri asia kuin yliopisto jossain vanhassa tyyssijassaan. Vaikka tietysti yliopiston sijoittumisessa Helsinkiin on ollut myös omat hyvät puolensa koko Isänmaalle. Jos yliopisto olisi pysynyt Turussa, meillä olisi sellainen samanlainen nuoruuden kaupunki, kuin naapuriemme Upsala tai Tartto.