Paitsi että pakollinen pappisselibaatti ei ole kielletty asia. Sen viisaudesta voidaan keskustella. Sen sijaan naispappeus on selkeästi väärin sekä Raamatun että kirkon perinteen kannalta.
1 tykkäys
Minusta taas Noissa kahdessa ei ole juurikaan eroa.
Ei sitä voi kieltää, etteikö selibaatin vaatiminen asettuu luomisjärjestystä vastaan.
Tässä asiassa Pietari ei näytä sopivan kallioksi
Kenelläkään ei ole oikeutta pappisvihkimykseen, vaan kirkossa voidaan säätää sellaiset ehdot kuin katsotaan hyväksi. Jokainen harkitsee itse, pystyykö ja haluaako luvata selibaatin.
Selvästi papinviran hoidolle on hyödyksi olla naimaton, sillä Paavali opastaa Timoteusta: Ei kukaan, joka sodassa palvelee, sekaannu elatuksen toimiin. (2 Tim 2:4) Pappihan palvelee nimenomaan taistelevassa seurakunnassa.
3 tykkäystä
Minusta niissä on suunnaton ero. Voimme nähdä jo varhaisimmilta ajoilta pappisselibaatin olemassaoloa, jos siiten ei universaalina tai kaikkina aikoina voimassaolevana. Myös naimisissa olevilta papeilta on vaadittu pidättäytymistä aviollisesta kanssakäymisestä. Osaltaan se liittyy kultillisen puhtauden ajatukseen, jossa polluutio oli kielletty ennen messun toimittamista.
Joka tapauksessa kyseessä on kirkollinen säädös, kuten vaikkapa teologisen loppututkinnon vaatiminen. Ne eivät ole ehdottomia edellytyksiä pappeudelle. Tällaisten säädösten järkevyyttä voidaan aina tarkastella. Samoin niitten kohtuullisuutta.
Kristityn ensisijainen elämänkutsumus on kuitenkin elää puhtaudessa. Avioliitto on pyhä ja korkea sääty, joka on asetettu, mutta se ei ole pakollinen eikä sen pitäisi olla ensisijainen lähtökohta. Vaikka voimme ja meidän on syytä nähdä avioliitolla hengellisiä hyviä sen lisäksi, että se on olemassa huoruuden välttämiseksi, sen pitää olla asetettuna suhteeseen.
2 tykkäystä
(Korjattu raamattuviite.) Tuskin tuo kohta naimattomuudesta puhuu. Muualla vastaavissa teksteissä seurakunnan kaitsija (ehkä siis piispakin?) on “yhden vaimon mies”. Kysymys taitaa olla enemmänkin siitä, että seurakunnan on maksettava papille sellaista palkkaa, että hän voi kokopäivätoimisesti hoitaa virkaansa, tarvitsematta ottaa sivutoimia.
3 tykkäystä
Perustettaisiinko selibaatista eri ketju?
Muuten keskustelua helpottaisi, jos meillä olisi konsensus siitä, että selibaatti on kirkollinen säädös, jota periaatteessa voisi muuttaa.
Olen jo pyytänyt uutta ketjua aiheesta.
Mainitsemasi konsesus on olemassa.
1 tykkäys
Roomalaiset, jotka taitavat ainoastaan selibaattia edellyttää papistolta kokonaisuutena, käsittääkseni sallien jopa siihen poikkeuksia, ovat sitä mieltä, että se on kirkollinen säädös, ei jumalallinen määräys (kuten vaikkapa pappeuden rajaamisen vain miehille), ovat tässä käsityksessä. En tiedä, onko kukaan toista mieltä ja jos on, kyseessä on varmasti marginaalinen ryhmä.
[quote=“Michelange, post:4, topic:46”]
I Korinttolaiskirjeen kuudennen luvun valossa paavalilainen opetus selibaatista on kuitenkin selvä ja kirkas: avioliitto hyvä, selibaatti parempi.[/quote]
(Tarkoitatko 1.Kor.7:6-7?) Selvää ja kirkasta on sekin, että kaikkialla Raamatussa avioliitto on pääsääntö ja selibaatti on poikkeus (1.Moos.2:24, Matt.19:12, 1.Tim.4:3). Paavalinkin mukaan naimattomuus on erityinen lahja. Mutta jopa apostolien keskuudessa naimattomuus näyttää olleen poikkeus, kohdasta 1.Kor.9:5 päätellen. Hyvin tunnettu on kohta 1.Tim.3:2, jossa seurakunnan kaitsijan tulee olla “nuhteeton, yhden vaimon mies, raitis, maltillinen --”. En itse näe tuossa ehdotonta avioitumiskäskyä piispoille, mutta “nuhteettomuus” tarkoittaa ainakin elämäntapaa, joka kelpaa seurakuntalaisille esikuvaksi, ja siinä korostetaan, että kaitsijan on oltava esikuvallinen perheenisänä.
@ Henrikki todentaa Uudella testamentilla, ettei tällaisesta selibaatin vaatimuksesta ole mainintaa.
Jos sellainen olisi, olisimme sen saaneet jo tänne.
Kultillisen puhtauteen viittaaminen, vie koko uuden liiton pappeuden vähän
vinoon.
Tietysti katolinen kirkko voi itse vaatia mitä se tahtoo.
Ymmärtääkseni tässä on kysymys siitä, millä hallitaan sanalla vai sanan vastaisesti.
Siitähän virkakäsityksen kohdallakin on Suomessa kysymys.
@ cymbuksen - vai tekikö sen @ Henrikki - viittaus konsensukseen oli ihan hyvä ja asiallinen-
Maininta ei mene läpi, jos @ merkin jälkeen on väli.
Tätä kohtaa ei ole aina tulkittu niin, että apostolit olisivat olleet naimisissa. Kreikassahan naisesta ja vaimosta käytetään samaa samaa, joten kirjaimellisesti kohdassa puhutaan “sisarnaisesta”. Muun muassa Hieronymos ja Kleemens Aleksandrialainen ovat tulkinneet, että kohdassa puhutaan jonkinlaisesta avustajasta tai diakonissasta, joka seurasi apostolien mukana.
Kun Pietari kysyi Jeesukselta, »Entä me? Me olemme luopuneet kaikesta ja seuranneet sinua. Mitä me siitä saamme?» (Matt 19:27, Mark 10:28-30, Luuk 18:28-30), Jeesus vastaa, että jokainen, joka on luopunut talostaan ja perhestään, saa satakertaisesti takaisin. Luukkaan esityksessä mainitaan myös vaimosta luopuminen. Tämän valossa ei ole todennäköistä, että apostolit olisivat voineet viettää normaalia perhe-elämää. Tästähän tulee käsite “apostolinen elämä”, vita apostolica, joka tarkoittaa saarnaamista ja opettamista evankelisia neuvoja noudattaen.
Vaimoa oudommalta kuulostaa se, että apostoleilla olisi ollut vakiokäytäntönä kuljettaa naispuolista avustajaa mukana.
3 tykkäystä
Sellaisesta olisi Jeesuksen oma esimerkki:
Sen jälkeen Jeesus kulki kaupungista kaupunkiin ja kylästä kylään julistaen ilosanomaa Jumalan valtakunnasta. Hänellä oli seurassaan kaksitoista opetuslastaan sekä muutamia naisia, jotka hän oli parantanut taudeista ja vapauttanut pahojen henkien vallasta.
(Luuk 8:1-3)
Apostolien elämässä usein toistuu sama, mitä Jeesus oli ensin tehnyt.
Tietenkään Pietari ei viettänyt “normaalia” perhe-elämää, siinä mielessä, että hän joutui matkustelemaan. Mutta on varmaa, että Pietari oli naimisissa (Mark.1:30). Tarkoitatko että Pietari olisi oikeasti luopunut vaimostaan, vastoin kohtaa Mark.10:9? Ja sitten vaimon hylättyään matkustellut saarnaamassa jonkun naisavustajan seurassa?
Ei noita voi kovin helpolla rinnastaa. Paavali ei näytä puhuvan (isosta) seurueesta yleensä vaan jostakin tietystä naispuolisesta seuralaisesta.
Yksi selitys on, että Pietarin vaimo oli kuollut. Hänestä ei kerrota mitään. Siinä vaiheessa, kun Pietari sanoi apostolien luopuneen kaikesta, heillä ei ollut enää perhesiteitä.
2 tykkäystä
Mahtava lainasana!
1 tykkäys
Teoriassa voi noinkin olla. Mutta yleisesti ottaen: kun Uusi testamentti puhuu näinkin paljon apostolien ja kaitsijoiden perhe-elämästä, olisi luonnollista ja suoraviivaista tulkita tekstit niin, etteivät he eläneet selibaatissa, paitsi poikkeustapauksissa. Päinvastainen tulkinta, jota edustat, on mahdollinen, mutta vaatii runsaasti erikoisia lisäselityksiä.
Minusta ei tarvitse olettaa, että useimpien apostolien perhe-elämä olisi mitenkään poikennut sen ajan normista, joka Lähi-idässä tai ainakin juutalaisuudessa oli avioliitto. Itsensä Paavalinkin aviosäädystä on ollut jonkin verran spekulaatiota liikkeellä, ja ei kai ole mahdotonta, että hän on aivan nuorena miehenä ollut jonkin aikaa naimisissa. Apostolinmissionsa päivinä hän ei kuitenkaan sitä ollut, oliko leski vai eronnut, en tiedä, mutta selibaatista hän joka tapauksessa puhui hyvin arvostavaan sävyyn. Tämä keskustelu alkoikin siitä, kun @Yxinkertanen väitti, että “selibaatistakaan apostolit eivät puhuneet mitään” (kurs.minun). Eivät he paljoa puhuneetkaan, mutta silloin kun puhuivat, puhuivat arvostavasti.
Raamatun perusteella pappisselibaattia ei voi pitää ainoana mahdollisena elämäntapana papille eikä sitä missään valtalinjan kirkossa koskaan ole sellaisena pidettykään. Paavin laumaan on aina kuulunut myös naimisissa olevia pappeja; ennen viime vuosituhannen alun suuria lateraanikonsiileja avioliitto oli yleisenä (ei kuitenkaan yksinomaisena) sääntönä hiippakuntapapiston keskuudessa lännessäkin, ja myös selibaattipakon jälkeen on katolisessa papistossa koko ajan ollut perheellisiä miehiä, vanhastaan eri itäisten riitusten isiä, nyttemmin myös anglikaanisista ja luterilaisista pastoraateista täyteen katoliseen pappeuteen vihittyjä miehiä.
Vaikka pappisselibaatti ei siis perustu Jumalan käskyyn, niin kysymys kuuluukin, että onko selibaatti Raamatun vastainen elämäntapa? No ei todellakaan ole! @Henrikki:lle pisteet siitä, että et sortunut siihen kovin yleiseen mokaan, joka tulkitsee 1. Timoteus-epistolan puhetta “yhden vaimon miehestä” käskyksi avioitua.