Piispan asuun kirjailtu Pietarin risti aiheutti somekohun


#1

Oulun uudelle piispalle Jukka Keskitalolle suunniteltu asu on herättänyt kohun. Kansa yhdistää hiipassa olevan ylösalaisin käännetyn ristin eli Pietarin ristin saatananpalvontaan ja black metal-musiikkiin. Pietarin risti on vanha kristillinen symboli, joka kuvastaa nöyryyttä ja marttyyriutta. Legendan mukaan Pietari ristiinnaulittiin pää alaspäin, jonka vuoksi Pietarin ristissä poikkipuu on alhaalla.

Lisäksi osa ihmisistä on pahoittanut mielensä asuun kuuluvasta orjantappurakruunusta ja siihen kuuluvasta poronluukoristeesta. Jälkimmäinen yhdistyy mielissä samanismiin.


#2

Näin kerran dokkarin - taitaa jopa löytyä Youtubesta - jossa Pietarinkirkon kellarikerroksessa(?) oli Pietarin hautaan jotenkin liittyvä kappeli. Sisäänkäynnissä oli tuo ylösalaisin oleva risti.

Itse opin aikoinaan tunnistamaan tuon ristin ortodoksi.netin sivustoilta. Sitä ennen monien muiden tavoin yhdistin sen saatananpalvontaan.

Niin, tuo päähine on kaiken muun “pahan” lisäksi musta.


#3

Kyseessä on samanlainen hassutus kuin niillä venäläisillä ortodokseilla, joiden mielestä ristinmerkin tulee ulottua melkein napaan asti, että se ei vain näyttäisi ylösalaiselta (eli saatananpalvojien käyttämältä merkiltä) . Oikeasti ristinmerkillä siunataan otsa (ajatukset), rinta (tunteet) ja oikea ja vasen olkapää (kätten työt). Näin oikeaoppisesti tehtynä siitä muodostuu kreikkalainen risti. Risti on meidän pelastuksemme merkki. Saatana voi ottaa minkä hahmon vain, mutta sanotaan, ettei se koskaan voi ilmestyä ristinmuotoisena.


#4

Tuossa jutussa oli muuten kuva Kemin Veitsiluodon kirkosta, jossa katolla myös Pietarin risti. Tuosta ei ole tainnut suurempaa hälyä nousta.


#5

En minäkään ollut aiemmin kuullut mitään pietarinrististä, vaikka toki tiesinkin, että Pietari on ristiinnaulittu pää alaspäin. Olen kuvitellut, että väärin päin käännetty risti on vain ja ainoastaan saatananpalvojien symboli.

Toisaalta, on kyllä aika kuvaavaa, että nykyään piispan puvussa on symboli, jonka useampi tuntee saatananpalvojien symbolina kuin pietarinristinä.

Onhan toisaalta sateenkaarikin saastutettu setalaisten toimesta.


#6

Kohu kertoo vain luterilaisen liturgisten tekstiilien perinteen ohuudesta. Tuossakaan ei olla tehty minkään perinteen mukaista asua, vaan piispan liturginen asu on alistettu tekstiilisuunnittelijan itseilmaisun esineeksi. Vanhoissa kirkkokunnissa oltaisiin tehty perinteen mukainen asu, koska niissä on perinteitä, joita voidaan vaalia ja välittää. Perinteen puuttuessa toimitaan “tee nyt jotain, joka näyttää ev.-lut. kirkkoon sopivalta” -menetelmällä. Tilaaja tilaa ja antaa väljät ohjeet. Suunnittelija sitten suunnittelee, mitä mieleen juolahtaa. Tuollainen kertoo vain kulttuurin ohuudesta.


#7

Kristillinen perimätieto kertoo Pietarin ristiinnaulitsemisesta pää alaspäin.


#8

Onko meillä tarkkaa tietoa, että oliko risti aikoinaan ristinmuotoinen vai oliko se T-kirjainta muistuttava vai X-kirjainta muistuttava tai sitten pelkästään suora paalu, jossa kädet naulattiin heti pään yläpuolelle? Siksi tuo ylösalainen risti on vähintäänkin kyseenalainen.

The Ghost -yhtye tuli mieleen tuosta Oulun piispan hatusta. Tuota yhtyettä en tunne kuin jostain valokuvista.


#9

Taiteessa Pietarin ristiinnaulitseminen kuvataan useimmiten ihan tavallisena, ylösalaisena ristinä, joskus pieniä eroja muodossa löytyy. Vino (x-kirjainta muistuttava) risti on Andreaan risti.

Saatananpalvojien on turha omia Pietarin ristiä, se on kuulunut kirkon ja kirkkotaiteen käyttämään kuvastoon iät ja ajat. Oulun piispan asusta voi toki silti olla montaa mieltä, vaikka satanismisyytöksiin ei tarvetta olekaan.


#10

Kuulemma T-muotoa pidetään todennäköisenä. Sellainen on helpompi valmistaa, eivätkä roomalaiset oletettavasti nähneet turhaa vaivaa.


#11

Tässä on käynyt vähän niinkuin Kristuksen syntymäajankohdankin kanssa. Jeesus ei syntynyt jouluna, mutta joulun aikaan Hänen syntymäänsä juhlitaan, mikä on vakiintunut käytäntö. Samoin yleisesti, ainakin läntisessä maailmassa, ylösalainen risti tunnetaan satanistisena tai saatanan palvojien merkkinä, vaikka Pietarin ristinäkin se tunnetaan.


#12

Jep. Ja tästä joulujuhlinnastakin lie kiittäminen keisari Konstaa. Joulun aikaan oli kalenterissa jo jokin juhla, joka sitten sopivasti kristillistettiin.

Ja jotta ei aivan OT-osastolle menisi, niin sanottakoon että tässä Pietarin ristinkin keississä on käynyt ihan samoin kuin hakaristin kanssa. Myöhempi traditio hautaa varhaisemman tradition tyystin alleen, niin että sitä vanhempaa eivät muista/noteeraa kuin erityisesti asiaan perehtyneet tahot.


#13

Joka vuosiko nämä samat jouluun liittyvät virheellisyydet pitää toistaa? Joulu on alun perin kristillinen juhla, joka ei sijoitu talvipäivän seisaukseen eikä ole myöskään alkujaan roomalaisten saturnalia-juhla. Saturnaliahan on perustettu vasta 200-luvulla.


#14

En minä tiedä mitään mistään Saturnaliasta enkä muistakaan roomalaisen pippaloista. Mutta Jeesuksen syntymäpäivään ei joulukuun loppupuoli istu kenkälusikallakaan.
Valistunut arvaus on että juutalaisen perinteen lehtimajajuhlan aika voisi osua aika liki. Galilean vuorilla ei todellakaan paimenneta yhtään mitään enää joulukuun lopussa. Siellä on kylmä ja hyvällä tuurilla myös lunta.


#15

Kahdeksanpäinen risti poikkeaa uudemmasta ortodoksisesta kuusipäisestä (molemmat ovat käytössä mm. Suomen ort. kirkossa), myös tapa tehdä ristinmerkki. Toisuskoisena taas teen itse ristinmerkin avokämmenellä latinalaisittain vasemmalta oikealle :wink:

Pietarin ristin symboliikka kirkonpalvelijan asussa liittyy myös siihen, miksi se on ylösalainen; n. 200- luvun apokryfisen Pietarin evankeliumin mukaan Pyhä Pietari kuoli ristiinnaulittuna pää alaspäin, koska ei katsonut olevnasa arvollinen tulemaan teloitetuksi samalla tavoin kuin Vapahtajansa.

"Vanhauskoisten eli starovertsien historia alkaa 1600-luvulta, jolloin Venäjällä syntyi tsaari Aleksei Mihailovitš Romanovia (Aleksei I, 1645 - 1676) ja patriarkka Nikonia (1605 – 1681, patriarkkana 1652 - 1658) ja heidän ortodoksisessa kirkossa aikaan saamiaan muutoksia vastustava kansaliike. Vanhauskoisten eli raskolnikkojen protestiliikkeen johtoon nousi pian ortodoksinen pappi, rovasti Avvakum (Petrov) (1621– 1681), jonka johdolla liike ryhtyi vastustamaan muutoksia väärinä ja harhaoppisina.

Yksi keskeisimmistä kiistoista kohdistui ristinmerkkiin, jonka vanhauskoiset tekivät toisin kuin ortodoksit. Vanhauskoiset pitivät pystyssä etu- ja keskisormen ja painoivat peukalolla kämmeneen nimettömän ja pikkurillin. Ortodoksit yhdistivät peukalon etu- ja keskisormen ja painoivat nimettömän ja pikkurillin kämmentä vasten.

Sormien merkityskin oli erilainen. Kun vanhauskoisten kaksi pystyssä olevaa sormea symbolisoi Kristuksen kahta luontoa, ihmisyyttä ja jumaluutta, ortodoksien ristinmerkissä niitä kuvasivat kämmeneen taivutetut kaksi sormea. Vanhauskoisilla kolme peukalolla yhteen liitettyä sormea kuvasivat Kolminaisuutta ja ortodokseilla sitä kuvasivat kolme muuta, yhteen liitettyä sormea."

"Ristinmerkillä rukoilija ristii (“ristiinnaulitsee”) itsensä ja näin liittää itsensä osaksi Kristuksen elämää ja Kirkkoa. "

http://www.ortodoksi.net/index.php/Ristinmerkki

Pohjoismaiden ristilipuilla on myös kristillinen tausta, vaikka yleensä kuulee väitettävän, että meikäläinen lippu on venäläinen laivastolippu.

Tanskan lippu eli Dannebrog (tansk. Tanskan kangas) on maailman vanhin käytössä oleva kansallislippu.
Lippua tai siihen pohjautuvia tunnuksia on käytetty 1200-luvulta lähtien. 1600-luvulla syntyneen legendan mukaan Dannebrog putosi taivaasta 15. kesäkuuta 1219 pakanallisia virolaisia vastaan käydyn Lyndanisen taistelun aikana ja auttoi tanskalaiset voittoon.

On traditiota ja traditiota, ja jos palloa joku vielä parintuhannen vuoden kuluttua tallaa, epäilen, että tällä hetkellä parituhatta vuotta vanha traditio on edelleen paremmin tallessa kuin muutaman vuosikymmenen ikäinen.

Klassisia tunnuksia ei vain pitäisi antaa suosiolla ihan tuosta vain uusiokäyttöön / väärinkäyttöön, kun usein uusiokäyttäjät eivät edes tiedä, mitä käyttävät.

Kuvassa tuo vanhauskoisten ainoana hyväksymä kahdeksanpäinen malli, joka on kuusipäisen ohella edelleen käytössä esim. Suomen ort. kirkossa

edit; korjattu, että kahdeksanpäinen on vanhauskoisten ainoanana hyväksymä malli, kävisikö näin? :wink:

http://www.ortodoksi.net/index.php/Vanhauskoiset


#16

Vanhauskoiset eivät kuulu tähän juttuun mitenkään. Puhuin venäläisistä ortodokseista, jotka ovat taikauskoisia ja uskonnollisesti tietämättömiä, koska eivät ole saaneet mitään opetusta, koska Neuvostoliitossa uskonnonopetuksen antaminen oli kiellettyä. Ristinmerkki voidaan tunnetusti tehdä monilla eri tavoilla.


#17

Kahdeksanpäinen venäläinen risti, (sen nimi ei ole slaavilainen risti) joka on yllä kuvassa, on käytössä myös venäläisillä ja monilla muillakin ortodokseilla mm suomalaisilla, eikä vain Venäjän vanhauskoisilla.


#18

Veljen puoliso oli pohtinut, miksi meillä hoilataan Hoosiannaa joulun alla;

Adventus Domini. Perinteen mukaan Nöyrtymisen Adventin evankeliumina on Palmusunnuntaihin kuuluva kertomus Jeesuksesta, joka ratsastaa aasilla Jerusalemiin. Eli adventti liittyy evl:ssä sujuvasti pääsiäisen tapahtumiin :wink:

Läntisten Kirkkojen kirkkovuosi on keskiajan lopulta lähtien alkanut ensimmäisestä adventtisunnuntaista. Kristillinen kirkkovuosi muodostui 300-luvulla. Juhlapäivät saivat omat tekstinsä ja rukouksensa. Useimmissa länsimaisissa kirkkokunnissa kuten katolisessa, luterilaisessa ja anglikaanisessa kirkossa kirkkovuosi alkaa tuosta ensimmäisestä adventtisunnuntaista ja päättyy tuomiosunnuntaihin.

Ortodoksisessa kirkossa kirkkovuosi alkaa 1. päivä syyskuuta ja se päättyy 31. päivä elokuuta. Kirkkovuoden aloittaminen tuosta ajankohdasta (1.9.) on peräisin muinaisesta Bysantin valtakunnasta.

Suomen kielen sana joulu ei ole alkuperältään kristillinen ilmaus. Se on lainasana skandinaavisista kielistä ja samaa perua kuin ruotsin kielen jul. Muinaispohjoismainen sana joululle oli jól. Joidenkin kielentutkijoiden mukaan se tarkoitti käännöstä tai uudelleensyn­tymistä. Alun perin sana joulu on tarkoittanut keskitalven pakanallista juhlaa, ja sen kanssa samaa kantaa on jo aiemmin germaanisista kielistä tullut sana juhla. Nykyään sana kuitenkin viittaa kristilliseen juhlaan.

Itäinen traditio on tässä(kin) suhteessa alkuperäisempi; pääsiäinen on kristinuskon juhlista vanhin sekä tärkein, ja sitä alettiin viettää jo 100-luvulla. Hiljaista viikkoa alettiin viettää myöhemmin 300-luvulla Jerusalemissa.

Juutalaisuudessa vietetään keväällä Pesah-juhlaa Mooseksen aikaisen Egyptin orjuudesta vapaaksi pääsemisen muistoksi, mistä johtuu etymologisesti mahdollisesti myös sana pääsiäinen.

Jeesuksen kuoleman ajankohtaa ei voida varmuudella selvittää, mutta todennäköisimpinä päivämäärinä on pidetty perjantaita 7. huhtikuuta vuonna 30 tai 3. huhtikuuta vuonna 33. Se tapahtui juutalaisten pääsiäis­juhlan aikoihin, joka alkoi Nisan-kuun 15. päivänä. Synoptisten evankeliumien mukaan Jeesus vietti edellisen päivän iltana 12 oppilaansa kanssa pääsiäisateriaa ja teloitettiin ristillä seuraavana päivänä, joka oli sapatin valmistuspäivä eli perjantai. Johanneksen evankeliumin mukaan ristiinnaulitseminen tapahtui sen sijaan jo pääsiäisen valmistus­päivänä, jolloin pääsiäislammas teurastettiin Jerusalemin temppelissä.

Tiettävästi ensimmäisenä Jeesuksen syntymän ajoitti joulukuun 25. päivään Hippolytos Roomalainen 200-luvulla. Hän oletti, että enkelin ilmestys Marialle oli tapahtunut kevät­päivän­tasauksena, joka tuolloin oli 25. maaliskuuta, ja että Jeesus olisi syntynyt yhdeksän kuukautta myöhemmin.

[Mercer Dictionary of the Bible, s. 142. , 2001. ISBN 0-86554-373-9.]


#19

Minulla on vähän taipumusta laajentaa varsinaisen asian ulkopuolelle, sorry. Mutta kun nyt symboliikasta kuitenkin puhutaan… :wink:

Käsittääkseni kahdeksanpäisestä rististä yleisesti käytetty nimitys on slaavilainen risti (myös venäläistä ristiä käytetään), joka usein esim. aikuiskokoisessa ortodoksisessa kaularistissä on ikään kuin upotettuna / kohokuviona (tsekkasin juuri suomalaisen, jossa näin on) varsinaisen ristin sisällä.

“Suomessa ortodoksinen kirkko käyttää kaksi tai kolmipoikkipuista ristiä. Ristiä, jossa on kolme poikittaista puuta, nimitetään myös slaavilaiseksi ristiksi tai joskus myös venäläiseksi ristiksi.”

http://www.ortodoksi.net/index.php/Risti


#20

Minua hieman huvittaa, kun nöyryyden adventin tunnukseksi on tullut varsin mahtipontinen Hoosianna-hymni. Ja jostain syystä vielä valkoinen väri, käsittääkseni muualla maailmassa (Ruotsista en tiedä) värinä on jo paastoväri.

Joulu ja juhla ovat samasta indogermaanisesta sanasta peräisin, mutta ne on lainattu eri aikoina.

Jeesuksen kuoleman ajoitti ainakin Lactantius maaliskuun 20 pvän tienoville. Näin ollen kuoleminen ja ylösnousemus olisivat liittyneet samaan päivään kuin lihaantuleminen. Ja on huomattava myöskin, että tuo 7.4. suhtautuu samoin loppiaiseen, jota myös aikoinaan juhlittiin myös Jeesuksen syntymän muistona idässä. Joskus tänne kirjoittelin kirkkoisien ajoituksia, en nyt jaksa kaivaa - saattoivat olla vanhalla puolellakin.