Pitäisikö muiden kirkkojen ottaa kantaa luterilaisen kirkon avioliittokäsitykseen?

Evankelis-luterilaisen kirkon pappi Timo Pöyhönen pyytää muilta kirkkokunnilta “virka-apua”:

”Virka-apupyyntö eri kirkko- ja uskontokunnille Suomessa: tukekaa julkisesti ev.–lut. kirkon konservatiiveja avioliitto-asiassa. Älkää ajatelko lyhytnäköisesti ja itsekkäästi, että kiista ei koske teitä, sillä jos ev.–lut. lipsuu, on vain ajan kysymys, milloin teitäkin aletaan painostaa”

Kysymys evankelis-luterilaisen kirkon jäsenille: Pitäisikö muiden kirkkokuntien ottaa kantaa ev.lut. kirkon avioliittokäsitykseen?

Kysymys muille: Pitäisikö oman yhteisösi kommentoida tilannetta? Pidätkö kommentointia/“virka-apua” todennäköisenä oman yhteisösi kohdalta?

  • Evl. jäsen: muiden pitäisi kommentoida.
  • Evl. jäsen: muiden ei pidä kommentoida.
  • Ei-evl.: oman yhteisöni pitäisi kommentoida.
  • Ei-evl.: oman yhteisöni ei pidä kommentoida.
  • EOS

0 äänestäjää

Oma arkkipiispani on julkisesti todennut useampaan otteeseen todennut, että avioliitto on miehen ja naisen välinen vain ja ainoastaan. Mitähän tässä haetaan? Että ei-luterilaiset soittaisivat Mäkiselle, että soosoo eipäs nuivita? Haistaisin tässä jonkun allianssiekumeenisen peikon, jossa rakennetaan yhteyttä pienimmän mahdollisen nimittäjän varaan. Olen vähän skeptinen sellaisen suhteen.

Mielestäni ei pidä sekaantua luterilaisten sisäisiin asioihin. Jos kysytään, niin sitten pitää kuitenkin kertoa avoimesti oman kirkkokunnan avioliitto-opetus ja perustella sitä. Uskon, että jos esim. ortodoksiset piispat kommentoisivat luterilaisten sisäisiä asioita ja kiistoja, niin se kääntyisi kirkkoa vastaan.

En usko että tuossa ajetaan takaa sekaantumista luterilaisten asioihin, vaan sitä, että muutkin kristilliset yhteisöt toisivat ehkä aktiivisestikin julkisuudessa esiin sitä, että kristityille avioliitto on miehen ja naisen välinen.

6 tykkäystä

Varmaan Pöyhösen pitäisi kommentoida mitä oikein tarkoitti, mutta siinä alkuperäisessä viestissä jonka laitoin tuohon ketjun avaukseen kyllä todettiin näin: “tukekaa julkisesti ev.–lut. kirkon konservatiiveja avioliitto-asiassa”.

“Tukekaa julkisesti” voidaan tietysti tulkita monella tapaa. Itse oletan sen tarkoittavan vähän aktiivisempaa suhtautumista kuin vain oman käsityksen esillä pitämistä.

1 tykkäys

No, minä tulkitsen sen niinkuin kirjoitin jatkon perusteella, eli vaikka asia ei vielä ehkä koske muita, se saattaa myöhemmin koskea. Ymmärrän tässä tukemisen juuri “yhteisessä rintamassa” seisomiseksi, julkisesti.

1 tykkäys

Yritin kaivaa yhtä vanhaa viestiäni, mutten nyt tähän hätään löytänyt sitä. Kommentoin siinä kuitenkin kuinka luterilaisen kirkon ratkaisut vaikuttavat myös muihin kirkkoihin Suomessa. Jos luterilainen kirkko luopuu vihkioikeudesta, jääkö oikeus muille uskontokunnille? Jos homoliittojen vihkiminen vakiintuu luterilaisessa kirkossa normiksi, etääntyy luterilainen kirkko yhä kauemmas klassisesta kristillisestä opista, ja ekumenia ottaa ennemmin taka-askelia, kuin menisi eteenpäin. Kun Suomessa pyydetään kristittyjen kommenttia, soitetaan joko Turun arkkipiispalle tai Helsingin piispalle. Kun he usein puhuvat kaikkien kristittyjen nimissä, (johtuen ev.lut. kirkon asemasta) olisi mukava, jos heidän sanomansa olisi edes lähellä klassista kantaa. Jnejne.

En siis tavoita tätä “allianssiekumeenista peikkoa” tai sitten en vain ymmärrä mitä käsitteellä haluat sanoa. Ehkä tässä olisi tilaisuus siihen paljon puhuttuun “yhteiseen todistukseen”.

Näen kyllä riskejä, jos muut kirkot ottaisivat kantaa. Mutta omasta mielestäni kysymys olisikin siitä, kummassa riskit ovat suuremmat. Siinä, että luterilainen kirkko muuttaa kantansa, vai siinä, että kommentoidaan toisen asioita ja se napsahtaakin omille sormille.

Monet luterilaiset, varsinkin aiemmin, mutta osa yhä vielä, kommentoivat paljonkin katolisen kirkon asioita. Esimerkiksi “oikeasta vanhurskauttamisopista”. Ortodoksit kommentoivat kuinka “paavin pitäisi palata takaisin neljän historiallisen patriarkan yhteyteen” jne. Ei muiden kirkkojen asioiden kommentointi niin ihmeellistä ole.

3 tykkäystä

Niin minäkin. Minä en tiedä, kuinka tuo julkisesti pitäisi tehdä. Tai mitä Pöyhönen konkreettisesti haluaisi. Mutta jos se julkisesti tehdään, kyllä se vähintään implisiittisesti koskee ev.lut. kirkkoa. Kuten luterilaisen kirkon tekemät ratkaisut asiassa koskevat muita kirkkoja.

Johan mm. Etiopian kopti-kirkko, joka kaiketi luetaan ortodokseihin, ehätti katkaisemaan yhteytensä mm. Ruotsin kirkkoon tämä (sana poistettu) kysymyksen vuoksi. Ja Kremlin käsikassarana tunnetuksi tullut Moskovan Patriarkaatti totesi, ettei millekään ekumeeniselle yhteistyölle liberaalin avioliittokäsityksen omaavien kirkkojen kanssa ole mitään edellytyksiä. Joten vähintä mitä Suomen ortodoksit voisivat tehdä, olisi ilmaista jyrkkä vastalauseensa “sukupuolineutraalille” avioliitolle.

1 tykkäys

Minä olen kuullut, kuinka Etiopian luterilainen Mekane Yesus -kirkko on katkaissut välit Ruotsin kirkkoon, mutta tuosta koptikirkon (tai Etiopiassa ehkä oikeammin Tewahedo-kirkon) vastaavasta päätöksestä en ole kuullut. Löytyykö asialle lähdettä, vai sekoittuiko nyt kaksi kirkkoa toisiinsa?

Tätä minäkin ajattelin. Että jos luterilainen penää muilta kirkkokunnilta kannanottoja, niin tajuaako hän, että ne eivät välttämättä olisi sellaisia kuin mitä hän toivoisi niiden olevan. Ortodoksiset piispat voisivat todeta juuri noin kuten Moskovan patriarkka ja koptit ovat sanoneet. Siis tyyliin “katsokaapa nyt noita Lutheruksen seuraajia, kuinka niiden pitää vihkimän homopareja ja siunaamaan niitä kirkollisesti”.

Vanhoille kirkkokunnille tämä on yksi osoitus siitä, miten ajaudutaan harhaan, mikäli avioliittoa ei pidetä muuttumattomana pyhänä sakramenttina vaan pelkkänä maallisena järjestelykysymyksenä. Jos se on jälkimmäinen, niin on ilman muuta selvää, että luterilaisten tulee sopeutua maallisen avioliittokäsityksen muutoksiin ja omaksua ne. Sehän on luterilaisuuden positiosta täysin luontevaa, loogista ja odotuksenmukaista. Miksi muiden pitäisi ottaa kantaa siihen, että evankelis-luterilaiset noudattavat omia periaatteitaan?

@Optatus linkitti toisaalla minulle kokoelman sitaatteja Lutherin kolmesta säädystä (eli koti, valtio ja kirkko). Mietin, että ovatko ne millään tavalla erotus tai poikkeama siitä tai siihen, minkä näen siellä kahden regimentin opin ongelmana. Eli että syntyy kaksi “hengellisesti neutraalia” sfääriä, jotka voivat alkaa kasvaa ja kehittyä yhteiskunnan mukana eroon kirkosta.

Ymmärsikö Luther mitä oli tekemässä? Tarkoittiko Luther mahdollistaa tämän kehityksen, sitä kuitenkaan täysin ymmärtämättä? Vai oliko kyse siitä, että tuollaisen järjestelyn aika oli väistämättä tullut? Joachim di Fioren aikaan asti oli uskottu, että sekulaari elämä oli todella sekulaaria, eli vain välttämätön paha, ja kaikki pyhä ja ikuinen toteutui kirkon kautta.

En näe sitä niin, että Luther teki sattumalta tai pahuutaan jonkin tuhon, jonka olisi voinut välttää. Ennemmin niin, että kun ihmiskunta alkoi vaurastua, niin se alkoi uskoa omiin mahdollisuuksiinsa pystyttää paratiisi maan päälle tai ainakin alkaa oman kohtalonsa herraksi. Ihan tuttu ilmiö yksittäisen ihmisen elämässä, eli “minulla menee niin hyvin, etten tarvitse Jumalaa mihinkään”. Voisin ajatella, että Luther sattui vain paikalle sanoittamaan jonkin, mitä oli jo ilmassa.

Moni konservatiivi haluaa pysäyttää ajan moraalisesti johonkin 1700-luvun loppuun. Jotkut haluavat takaisin 1980-luvulle. Toiset 1950-luvulle, koska hippiaika pilasi kaiken. Joidenkin mielestä valistus oli erehdys, ja ainoa todellinen valtiomuoto on monarkia. Harva uskaltaa haaveilla paluusta varsinaiselle sydänkeskiajalle. Karismaatikkojen mielestä “aito aika” oli ajanlaskun ensimmäinen vuosisata tai sitä seuranneet vainojen ajat, kunnes katolinen kirkko pilasi kaiken. Nietzsche haaveili antiikin paluusta, koska hänen mielestään kristinusko pilasi kaiken. Jokainen krisitty kuitenkin sydämessään haluaa ihan alkuun, koska lankeemus pilasi kaiken.

Kaikille on sama vastaus, että historiaa ei valitettavasti voi pysäyttää, ja Jumala on säätänyt sen kerran päättymään. Jos nyt palaisimme 1700-luvulle, niin sitä seuraisi 1800-luku. Miksi ei seuraisi? Kun viimeksikin kävi niin. Enkä ikinä usko, että riittävän moni ihminen haluaisi harrastaa sen kokoista downshiftaamisen ja itsekurin (tai kurinpalautuksen) määrää, että pääsisimme sinne asti. Ehkä 1990-luvulle asti olemme menossa, mutta tuskin siitä enää taaksepäin.

En ole koskaan aikaisemmin miettinyt sen merkitystä, että avioliitto poistettiin sakramenttien luettelosta. Ja halusin ajatella aluksi, ettei se välttämättä ollut huono asia. Tai ettei sitä olisi ollut pakollista pitää siellä. Mutta jos se tarkoitti juuri tätä, että pyhät asiat ja perhe saivat tällä tavalla välimatkaa toisiinsa, että ne luokiteltiin eri elämänpiireiksi, niin siinä tietyllä tavalla oli nykyisen kehityksen siemenet.

6 tykkäystä

No, voihan luterilaisia varoittaa siitä, että ekumeeniset suhteet katkeavat monelle taholle, jos sooloilu jatkuu. Varsinkin Suomen evankelis-luterilaisella kansankirkolla on sellainen harha, että he ovat ainoita kristittyjä maailmassa tai ainakin Suomessa, ja että he voivat itsenäisesti ja muista mitään välittämättä päättää asioista.

Muuten, olen sitä mieltä, että kirkko ja valtio pitää erottaa meillä Suomessa - ja nopeasti.

3 tykkäystä

Äänestin vaihtoehtoa EOS. En todellakaan tiedä, miten tähän asiaan pitäisi virallisella tasolla reagoida. Kuuluuko se muille kirkoille, mitä ev.lutit tekevät? Yksityisesti toki on paikallaan muistuttaa erossa olevia veljiä siitä, että homojen “avioliittoja” ei kristinuskossa ole tunnettu eikä tulla tuntemaan.

Mielenkiintoinen tämä pastori Pöyhösen “dominoteoria”:

“[J]os ev.lut. lipsuu, on vain ajan kysymys, milloin teitäkin aletaan painostaa.”

Tuosta tulee jotenkin mieleen takavuosien mainio countryhitti, mm. Full Metal Jacket -elokuvasta tuttu Hello Vietnam (1965, Johnnie Wright), jossa otettiin voimakkaasti kantaa Yhdysvaltain sotaan sekaantumisen puolesta mm. tämmöisin perusteluin:

We must stop Communism in that land
Or freedom will start slipping through our hands.
[–]
We must save freedom now, at any cost
Or someday, our own freedom will be lost.

Pois minusta, että mitenkään paheksuisin Setä Samulin kyseistä harharetkeä maailman suurimpana rikoksena, mutta kyllähän sen perustelut olivat enemmän kuin kyseenalaiset.

Se on selvä, että myös muissa kristillisissä yhteisöissä paine homojen “avioliittojen” hyväksymiseksi tulee ev-lutin “lipsumisen” seurauksena kasvamaan, mutta entä sitten? Niin kauan, kuin hierarkia on tajuissaan, ei paineesta tarvitse piitata.

Sekin on selvä, että näiden kysymysten seurauksena ekumenia vaikeutuu vaikeutumistaan ja sen varsinainen maali, yhteinen ehtoollispöytä, pakenee aina vain kaukaisempaan horisonttiin, mutta minkäpä sille voi.

1 tykkäys

[quote=“timo_k, post:11, topic:1367, full:true”]Tätä minäkin ajattelin. Että jos luterilainen penää muilta kirkkokunnilta kannanottoja, niin tajuaako hän, että ne eivät välttämättä olisi sellaisia kuin mitä hän toivoisi niiden olevan. Ortodoksiset piispat voisivat todeta juuri noin kuten Moskovan patriarkka ja koptit ovat sanoneet. Siis tyyliin “katsokaapa nyt noita Lutheruksen seuraajia, kuinka niiden pitää vihkimän homopareja ja siunaamaan niitä kirkollisesti”.
[/quote]

Ovatko noiden kirkkojen lausunnot siis olleet lällättelyä, kuten ehkä haluat tulkita?

Ei toki. Ne toimivat puolustaakseen ja vaaliakseen omaa avioliitto-instituutiotaan. Aivan kuten pappeus ja ehtoollinen, myös se on erilainen kuin luterilaisten vastaava - ja se on ollut sitä jo silloin, kun luterilaiset vielä pitivät avioliittoa miehen ja naisen välisenä liittona ja saarnavirkaa vain miehille kuuluvana työnä.

Tämän takia vanhat kirkkokunnat eivät voineet puolustaa miespappeuttakaan yhdessä rintamassa luterilaisten naispappeuden vastustajien kanssa: luterilainen miespappeus oli ja on yhä eri asia kuin niiden oma pappeus. Avioliiton sakramentin suhteen on sama juttu.

Ei voida puolustaa yhtenä ja samana asioita, jotka ovat erilaisia. Pelkkä miehen ja naisen välisyys ei tee luterilaisesta maallisesta ja muutoksille alttiista järjestelystä samaa vanhojen kirkkokuntien sakramentaalisen avioliiton kanssa. Tämän takia arvelen, että vanhojen kirkkokuntien edustajat eivät yhdy aloituksessa mainitun ev.-lut. teologin peräänkuuluttamaan yhteiseen rintamaan, vaan pyrkivät turvaamaan omien käytäntöjensä jatkuvuuden. (Jos luterilaisten avioliittokäsitys muuttuu kovin paljon, niin minusta olisi perusteltua miettiä, että pitääkö vanhojen kirkkokuntien toimittaa jonkinlainen “avion vahvistamistoimitus”, jos luterilaisessa avioliitossa elävä pari tahtoo käännynnäisinä liittyä niiden jäseneksi, samaan tapaan kuin heidän kasteensa puutteet täydentyvät ripin ja mirhavoitelun myötä.)

3 tykkäystä

Ei se näin mene. Luterilaisuudessa on luontevaa, loogista ja odotuksenmukaista tukeutua Raamatun kantaan, tässä ja muissa asioissa.

2 tykkäystä

Nolonso. Käytit kaiketi tahallasi sanaa jonka tiedät foorumilla kielletyksi. Korjasin sen tekstistäsi, koska pelkään, että et itse sitä viipymättä viitsisi tehdä.

1 tykkäys

Minä näen tämän niin, että kyse on julkisuudessa käytävästä keskustelusta. Nyt asetelma näyttää pitkälti siltä, että ajan hengen mukaista vapaamielisyyttä edustavat uskonnottomat ja kansankirkon liberaalit ovat vastakkain evlut kirkon pienen ja taantumuksellisen konservatiivisiiven kanssa. Muut tahot eivät osallistu yhteiskunnalliseen eivätkä teologiseen keskusteluun. Ainakaan niitä ei juuri näy mediassa, ja tämä antaa suurelle yleisölle ehkä vähän vääristyneen kokonaiskuvan. Toisaalta melko samantapaisessa tilanteessa ollaan monessa muussakin länsimaassa, joten oikea ei ole ehkä sekään kuva, että muissa länsimaissa konservatiivisuus olisi enemmistön kanta.

4 tykkäystä

Kylähän luterilaisuudesta kääntyville toimitetaan aina ortodoksisessa kirkossa avioliiton sakramentti eli kruunauspalvelus kaikkine menoineen, vain kihlaus ja Suomen lain vaatimat kysymykset jäävät pois. On synti elää ilman kirkollista avioliittoon vihkimistä. Monissa ortodoksissa paikalliskirkoissa ei pääse ehtoolliselle, mikäli elää avoliitossa tai on avioliitossa eikä ole toimitettu kirkollista vihkimistä.