Pappi Pauliina Kuokan mielestä luterilaisen kirkon rahat ja työntekijöiden aika kuluvat kirkon ydinsanoman kannalta vääriin asioihin. Sitten hän tarkemmin kertoo mitä nämä väärät asiat ovat. Hänelle ydinsanoma näyttää olevan sosiaalinen auttaminen. Yllätys kuitenkin on, että ydinsanomaksi ei mainita sellaisia asioita kuten evankeliointi ja hengellinen kasvu.
Mielenkiintoinen ajatus tuo ydintehtävän köyhien auttaminen. Loppujen lopuksi papin vierailu lähetyskentällä voi olla lähempänä kirkon ydintehtävää kuin köyhien auttaminen, vaikka se ehdottomasti kristillistä on sekin.
Raamatun mukaan työmies on palkkansa ansainnut, joten kohtuullinen virkistäytyminen ei ole minusta väärin. Toisaalta itse en saa työnantajan laskuun kuin vuodessa noin kympin sponssauksen pikkujouluihin, joten kohtuullinen voi tarkoittaa eri ihmisille eri asioita.
Joku kuukausi sitten julkaistun edustuslaskukohun myötä kyllä voisi uskoa, että perattavaa löytyy pappien rahankäytössä. Mutta onko sitten asunnottomien yöpyminen kirkossa tarpeen, on vähän toinen kysymys.
Ehkä luterilaisissa seurakunnissa Suomessa on vielä noin, mutta ei varmaankaan kovin pitkään, kun verovarat ehtyvät kirkosta eroamisen lisääntyessä. Ortodoksisissa seurakunissa suurin osa työntekijöistä on vapaaehtoisia. Tällaisia ovat koko alempi papisto eli lukijat, alidiakonit ja diakonit sekä kirkkokuorolaiset ja kirkon isännöitsijät. He tekevät vapaaehtoistyötä seurakuntansa hyväksi ympäri vuoden, ilman mitään palkkaa tai heille järjestettyä virkistystoimintaa. Sitten, kun joulu lähestyy, seurakunta ilmoittaa, että se on päättänyt jättää joulukortitkin työntekijöilleen lähettämättä ja antaa niihin osoitetut varat lähetystyöhön.
Tästä aiheesta oli keskustelua ja uutisia viimevuoden loppupuolella, tällainen verovarojen törsääminen ei ole mielestäni linjassa kirkon tekemän työn kanssa.
Vierailuja lähetyskentillä on tosi monenlaisia. Osa niistä on lähellä kirkon ydintehtävää, osa hyvinkin kaukana. Tämä ei koske pelkästään kirkon työntekijöiden tekemisiä, vaan myös erilaisten järjestöjen aktio-nimikkeellä järjestämät reissut pitävät sisällään melko puhtaita turistimatkojakin. Ei siellä välttämättä paljoa evankelioida tai avusteta paikallista seurakuntaa. On siis ehdottoman hyvä pohtia kriittisesti rahankäyttöä ja sen järkevyyttä. Monissa isoissa organisaatioissa on parantamisen varaa tässä. Tosin olet kyllä oikeassa siinä, että ei virkistäytyminenkään lähtökohtaisesti väärin ole. Ja sitä voidaan järjestää myös vapaaehtoisille - useampikin Sleyn messuyhteisö järjestää sitoutuneille vapaaehtoisilleen vuosittaisen kiitosillan.
[quote=“Anskutin, post:5, topic:1061”]
erilaisten järjestöjen aktio-nimikkeellä järjestämät reissut pitävät sisällään melko puhtaita turistimatkojakin.
[/quote]Nämä ovat yleensä aina omakustanteisia jotain Lähetysseuraa lukuunottamatta, mutta ne eivät mitään aktiomatkoja olekaan, vaan lähinnä olosuhteisiin tutustumista, työvierailuja jne.
Nuo lähetyskohteisiin tutustuvat nuoret voivat hyvinkin olla niitä, jotka koko aikuisiän työuransa ajan antavat sitten osan palkastaan lähetystyölle, jolloin reissu on ollut kaikkea muuta kuin turha.
Ja minusta tosiaan kirkon rahankäytössä on varmasti paljon tarkasteltavaa, mutta alkuperäisen jutun tavasta pistää köyhien auttaminen kirkon ykköstehtäväksi. Jutun nainen toki oli tehnyt fiksun ratkaisun, ja opiskelee alalle, jossa saa keskittyä siihen auttamiseen. Pettymyksiä tulee kyllä varmasti eteen sielläkin.
Häh? Miksei samassa keskustelussa voisi puhua muidenkin kirkkojen rahankäytöstä. En kohta enää halua keskustella täällä, kun kaikki ketjut pannaan vain luterilaista kirkkoa koskeviksi. Foorumi on nykyään aivan liian luterilainen.
Tässä keskustelussa on mainittu sekä ortodoksinen kirkko että lähetysjärjestöt, joten ev lut kirkon talouteen ei olla jääty kiinni, ja hyvä niin, koska jos arvoista puhutaan, niin sama koskettaa kaikkea kristillistä toimintaa eli kirkkoa sanan laajimmassa merkityksessä.
Pappi Pauliina Kuokan mielestä luterilaisen kirkon rahat ja työntekijöiden aika kuluvat kirkon ydinsanoman kannalta vääriin asioihin. Sitten hän tarkemmin kertoo mitä nämä väärät asiat ovat. Hänelle ydinsanoma näyttää olevan sosiaalinen auttaminen. Yllätys kuitenkin on, että ydinsanomaksi ei mainita sellaisia asioita kuten evankeliointi ja hengellinen kasvu.
Nyt on ketjun otsikko muutettu, huomaan, ja niin on saatu aikaan, että muiden rahankäytöstä ei nyt sitten voida keskustella, vaan haukkua ev.-lut. kirkkoa (joka siis on tämä, ei evlut.)
Lienee kaikille tunnettu tosiasia, että kirkko kuluttaa resurssejaan paljon muuhunkin kuin sosiaaliseen auttamiseen. Jos sosiaalista auttamista pidetään kirkon ydinsanomana, niin silloin on selvää, että kirkko kohdistaa resurssejaan sen kannalta vääriin asioihin. Siten tässä ei oikeastaan ensisijaisesti ole kysymys rahankäytöstä vaan siitä, mikä on kirkon ydinsanoma ja sen keskeisimmät ja tärkeimmät toiminnot.