Mulla varmaan suht sama, vaikka riparinkin kanssa pitäisi olla sen verran varovaisuutta, ettei homma käänny itseään vastaan ja nuori saa lopullista rokotusta kristinuskoa vastaan. Konfirmaatioon taas kuuluu ehtoollinen, johon minkäänlainen lieväkään painostus ei sovi ollenkaan. Siihen pitää olla oikeat motiivit. Melkeinpä rohkaisisin siihen, että konfirmaatiosta saa jäädä poiskin, ja järjestäisin nuorelle ne kaivatut moporahat pelkän riparin käymisestäkin, ettei sekään muodostuisi syyksi nauttia ehtoollista tuomiokseen.
4 tykkäystä
Ensin ollaan protonuoria, sitten alkaa nuoruus, ja kun aikaa kuluu, koittaakin toinen eli deuteronuoruus.
6 tykkäystä
Mikä vika on pulsujen litkuissa?
Konfirmaatioon ei sisälly ehtoollinen, vaan (ensi)ehtoollinen (nykyisin ensimmäinen itsenäinen ehtoollinen) on mahdollinen konfirmaation jälkeen. Käytännössä nämä nykyisin ovat lähes aina samassa messussa, mutta niin ei tarvitse olla.
Joissakin Pohjanmaan ruotsinkielisissä seurakunnissa on kaiketi edelleen konfirmaatio lauantaina ja ensiehtoollinen sunnuntaina. Tämä käytäntö on muuttunut harvinaisemmaksi, mutta vielä parikymmentä vuotta sitten oli tuolla svenska Österbottenissa tavallinen. Perusteluna juuri se, että voi osallistua konfirmaatioon mutta huomaamattomasti jäädä pois ehtoolliselta. Enpä kyllä tiedä, minkä verran mahdollisuutta käytettiin.
Jotkut nuoret ovat jo tuossa iässä kiinnostuneita eri katsomuksista. Jos omaa tai periytyä selkeää vakaumusta tai katsomista ei ole, voi haluta tutustua sekä riparin että protun esittelemiin vaihtoehtoihin. Ihan kaikki nuoret eivät käy riparia vain vanhempien painostuksen, lahjojen tai kavereiden takia.
2 tykkäystä
Onko käytäntöön edes yritetty luoda muuton teologisia perusteita?
Uhkailu, kiristys ja lahjonta ovat kristillisen kasvatuksen pyhä kolminaisuus.
1 tykkäys
Aika ontuva ja kaukaa haettu teoria.
Käytännön läheisemmin asiaa lähestyessä on sanottava, että tällainen asia tuli kerran vastaan: Äiti valitti kun koulussa joku puhuja puhui Jumalasta, mutta hänen lapsensa eivät usko Jumalaan.
Mistä tämä äiti tietää, mihin hänen lapsensa uskovat. Kaikkia vaikutteita tulee jatkuvasti kaikkialta.
Suomessa ateistitkin ovat luterilaisia ateisteja. Monet viettävät joulua, vaikka sitten materialistista joulua, mutta lahjojen antaminen on kristillistä, varsinkin joulun aikana.
Käytännössä olisi outoa jos muslimi-isä ja ateisti-äiti haluaisivat vauvansa liitettävän Baptistikirkkoon, mutta se on vanhempien ja kirkkokuntien asia, ei valtion.
Ei se ole teoria. Se on tarkoituksella kärjistetty esimerkki, joka tekee juuri kärjistyksenä asian selväksi.
1 tykkäys
Joulun kulutusjuhla ei kyllä ole erityisen kristillinen.
Lahjojen antaminen on sentään jonkinlainen kristillinen kytkös. Mutta yleensäkin jouluun osallistuminen, kuten kuuset ja koristeet ovat kristillisiä. Jos ei muuten, niin lomien viettäminen jouluna on ainakin kristillistä. Miksei sitten ateistit halua olla ehdottomasti töissä joulupäivänä ja tapaninpäivänä? Ainakin kommunistit haluaa olla lomalla kaikkina kristillisinä juhlina ja palkallisella sellaisella.
Kulttuuri elää tai kuolee, ei säily sellaisenaan. Osana tätä ei minusta voi sanoa, että jokin juhla on kristillinen tai ei ole. Juhannuksena ei juuri muisteta Johannes kastajaa, mutta jouluna muistetaan Jeesus. Jos kodin siunaus yleistyisi, voisi tupaantuliaisista tulla oletusarvoisesti kristillinen juhla.
Niinpä jouluna esimerkiksi syödään ihmishahmoisia pipareita, joka viittaa ajanlaskun alkua varhaisempaan aikaan.
1 tykkäys
Tuo on aivan totta, sillä jakamattoman kirkon aikaan evl.fiitä ei ollut olemassakaan, tosin rippikoulun juuret ovat jo kirkon varhaisissa ajoissa.
Ketju suljettiin automaattisesti 13 päivän kuluttua viimeisestä viestistä. Uusia vastauksia ei voi enää kirjoittaa.