Raamattu on vaikea kirja

Silloin tällöin kuulen sanottavan: lue Raamattua, siitä se [kysymyksesi] selviää. Tai istahda tuolille, avaa Raamattu ja Pyhä Henki kyllä avaa sinulle edessäsi olevan tekstin. Tämän jälkimmäisen ohjeen inha sivumerkitys on, että jos et siltikään ymmärrä lukemaasi, sinussa ei ole Pyhää Henkeä.

Mutta tämä sikseen, siitä tuskin syntyy muuta kuin joutavaa kinaa.

Ajatellaampa sen sijaan henkilöä, joka sanoo, että Raamattu on hänen elämänsä tärkein kirja, joka ajaa kaiken muun edelle. Eikö silloin olettaisi, että hän opiskelisi hepreaa, kreikkaa, arameaa. Lukisi Biblia Hebraica Stuttgartensia, Nestle-Alandia ja vastaavia (ei, interlineaarit kuten Novum ei kelpaa), opiskelisi eri käsikirjoitustraditioita, tutkisi synopsiksia ja eri tekstivariantteja.

Mielestäni tämän voi aivan hyvin tehdä maallikkokin, joskin ammattilaisten selitysteokset ovat toki merkittävä apu. Mutta on eri asia lukea jonkin ammattilaisen tai teologin valmiiksi pureskeltuja vastauksia, kuin tehdä oivalluksia itse. Toki niin, ettei erehdy pitämään oivalluksiaan mullistavina. Mullistavia ne voivat olla minulle, mutta tuskin olen ensimmäinen, joka ne on oivaltanut.

Olen itse harrastanut tällaista Raamatun opiskelua, vaikka Raamattu ei kenties aina tunnukaan elämäni tärkeimmältä kirjalta. Projekti on kesken.

Mutta sinä, jolle Raamattu on se kaikkein tärkein kirja, mikä sinua pidättelee perehtymästä siihen oikein kunnolla kielineen, tekstihistorioineen päivineen? Laiskuus, kiire vai se, että jokin vähänkin eksegetiikkaan viittaava on itsestään perkuleesta?

Vai olenko väärässä, ehkä lasten mentyä nukkumaan avaat UT:n kreikan kieliopin ja alat päntätä, jotta voisit eräänä päivänä vastata myöntävästi kysymyseen: “Sinä kyllä luet, mutta mahdatko ymmärtää?”

Luonnollisesti kysymykseni ei kohdistu foorumin oppineisiin teologeihin.

No ainakin se, että missään lähikuntien kansalaisopistoissa ei kyseisiä kieliä ole valikoimissa. Tällaisella tavallisella pulliaisella ei ole mitään rahasampoa, jonka turvin voisi ottaa lopputilin duunista ja lähteä yliopistoon opiskelemaan.

Ehkä sitten eläkkeellä, mikäli minun ikäluokkani sellaiselle edes pääsee.

Olen vuosien aikana alkanut enemmän ja enemmän lukea Raamattua hifistelemättä. Joo, saarnaa valmistellessa käytän kyllä kaikki arsenaalit, mutta kun luen lectio continuaa, niin luen vain. En tulkitse, vaan anna Raaamtun tulkita minua. Raamattu elää. Jokssu jokin kohta joka oli vaikea, avautuu uudessa elämäntilanteessa simppelisti ja päin vastoin.

Raamatun lukemine on elämänmittainen prosessi. Sama kohta voi omasta elämäntilanteestani riippuen avautua mullistavalla tavalla monta kertaa. En koskaan lue mitään kommentaaria tai muuta selitystä tai kirkkoisiä lopullisena totuutena. Raamttu avaa minua ja maailmaa eri tavalla lähes joka kerta kun luen sitä.

Raamattu ei ole mielestäni vaikea kirja. Raamattu on kuin elämä, jonka hakaluudet on elettävä läpi. Raaamtun vaikeus on siinä, että ei ole aina riittävästi aikaa lukea sitä

D

8 tykkäystä

Puppua. Minä en ole missään kansalaisopistossa tai yliopistossa Raamattua opiskellut. Ihan tavallisista kaupunginkirjastoista olen perusteet opiskelut. Tunti pari illassa on tarvinnut uhrata tälle harrastukselle.

  • Lars Aejmaleuksen Uuden testamentin kielioppi
  • Rafael Gyllenbergin Uuden testamentin kreikkalaissuomalainen sanakirja
  • niinikään Gyllenbergin Uuden testamentin johdanto-oppi
  • Anneli Aejmaleuksen Täyttä hepreaa. johdatus vanhan testamentin hepreaan
  • Matti Liljeqvist: Vanhan testamentin heprean ja aramean sanakirja.

Siinä on sekin hieno puoli, että näitä kieliä ei tarvitse oppia puhumaan tai kirjoittamaan ellei sitten vasiten sitä halua. Riittää, kun oppii lukemaan hyvän sanakirjan avulla.

Kriitiset editiot, kuten Biblia Hebraica ja Nestle-Aland ovat sitten toki arvokkaampia hankintoja, jos ei ole käytössä kirjastoa, mistä noita saisi.

Minusta vain on aika outoa, että joku tyyppi väittää Raamattua elämänsä perustaksi, mutta ei sitten näe sitä kohtalaisen pientä vaivaa, että opiskelisi tätä elämänsä perusteosta sellaisena kuin se on meille kirjallisen tradition välityksellä säilynyt.

Meillä suomalaisilla on se etu, että luterilaisena kansana meillä on tarjolla paljon suurellekin yleisölle ensiluokkaista kirjallisuutta. Se on Luherin parhaita perintöjä meille - tämä kansanvalistuksen aate. Oltakoon Lutherista henkilönä.sitten mitä mieltä tahana

En lähde saarnamiehen kanssa kinaamaan muuta kuin, että en peräänkuuluta hifistelyä. Puhun siitä, että joskus kohtaan tyypin, joka alkaa lyödä minua Raamatulla päähän. Kun sitten aikani hänen kanssaan taitan peistä, käykin ilmi, että kaveri on täysin ulalla juuri siitä kirjasta, jota hän minulle koittaa totuutena kaupitella.

Toivon, että minäkin voisin joskus sanoa, että Raamattu ei ole mielestäni vaikea kirja. Nyt en voi sitä sanoa, sillä mielestäni Raamattu on liian moniääninen ollakseen helppo luettava.

Koska käsittäkseni @Diakoni olet pappi tai jotain sen suuntaista, olet oletettavasti juurikin tehnyt sen jalkatyön, jota peräänkuulutan niiltä, joille Raamattu on elämän tärkein kirja. Lyönkö mielestäsi yli, kun vaadin maalikoilta - itseni mukaan lukien - perusteellista Raamatun opiskelua tyyliin Gyllenberg, Aejmaelukset, Liljeqvist, Biblia Hebraica, Nestele-Aland jne.?

Minä tavallisena kuolevaisena en pysty ihan noin huikeaan saavutukseen. Pelkkä venäjän opiskelu opettajan johdolla on työtä ja tuskaa.

Kolmivuorotyötä tekevänä minun verenpaineeni nousee joka kerta kun kuulen näitä kommentteja.
Se tunti pari illassa ei muuten onnistu edes monelta päivätyöläiseltäkään. Kaikki kun eivät asu työpaikkansa vieressä, osalla illat menevät kuskaten lapsia paikasta toiseen jne. Eivät asiat aina ole niin yksinkertaisia.

Jos minä oppisin edes lukemaan venäjänkielistä tekstiä kunnolla niin olisin ikionnellinen. Vaikka se olisi vain lasten satukirja.

2 tykkäystä

Näitä löytyy edullisesti käytettynä joka vuosi, kun vuoden teologiaa opiskelleet luterilaiset tyttöset laittavat opuksensa myyntiin ensimmäisten peruskurssien jälkeen. Itse ostin molemmat käytettyinä, uudenveroisina kappaleina netistä; Septuaginta maksoi 10 €, Nestle-Aland 7 €. Jälkimmäinen oli tosin 27. laitos eikä uusin, 28. laitos. Mutta eipä tuo ole toistaiseksi haitannut.

Venäjä on itse asiassa vaikeampi kieli kuin VT:n heprea tai UT:n kreikka. Jälkimmäisiä tarvitsee vain oppia lukemaan, muttei välttämättä puhumaan tai kirjoittamaan.

Kolmivuorotyötä tekevänä minun verenpaineeni nousee joka kerta kun kuulen näitä kommentteja.

Jos teet hoitotyötä kolmessa vuorossa, niin nostan hattua. Itse tein aikoinani kolmivuorotyötä ikkunalasitehtaalla. Se oli täysin automatisoitua, joten aika paljon tuli istuskeltua valvomossa robotteja katsellessa.

Mutta eihän nyt viitsitä tehdä tästä kisaa, kuka on elämässä eniten joutunut kärsimään. Voin minäkin esitellä lukuisia elämässä saaneita ruhjeita, mutta se on niin banaalia.

Pointtini oli, että jos Raamattu on ihmisen elämän tärkein kirja, ei se ole kovin paha rasti opiskella alkukielisenä. 5-10 vuotta siihen menee, jos ei kiirusta pidä.

Alkukielien opiskelu ja Raamatun tutkiskelu niiden avulla olisi varmasti huikean hyvä harrastus, suorastaan yksi harvoista, joista voisi sanoa, ettei se ole joutavaa ajan käyttöä noin niinku hengellisessä mielessä.

Vaan mutta, tavallisella järjen kapasiteetilla ja töissä käyvällä ihmisellä on onneksi yksi aivan loistava mahdollisuus, ja se on kuunnella ja lukea niitä, jotka kirkon historiassa ovat olleet siunattuja ymmärryksellä, älyllä ja ajalla.
Minusta tuntuu, että joutavien touhujeni lomassa ei oikein aika ja kompetenssi meinaa piisata edes jo valmiiden hyvien tekstien tutkimiseen, saati alkaa niitä oikein tosi syvällisesti itse kahlaamaan kielten opiskelun keralla.
Kiehtova ajatus kyllä kieltämäti.

3 tykkäystä

Alkukielten opiskelu on yksi tulokulma. BTW noita saa divarista(netistä) edullisesti. Eksegetiikka oli sivuaine ja itselläni on melko kattava alkukielten kirjasto. Vuosi vuodelta sitä vain käyttää vähemmän. Venäjä ei ole vaikeaa. Luin sen pitkänä kielenä. Se on hyvin suoraviivainen kieli.

Minusta on hyvä jos itsensä takia opiskelee alkukieliä. Mutta lopulta ihmiset tuppaavat päätyä siihen että antaa muiden kinastella Raamatusta, Raamattu itse ei siihen kehoita. Jumalan sana tulee ymmärrettäväksi käännöksenäkin. Se on kirkon kirja ja tulee ymmärrettäväksi kirkossa.

Opiskele vaan, ei se mene hukkaan.

D

3 tykkäystä

En ole hoitaja. Enkä istu valvomossa jalat pöydällä.

En minä puhunut kärsimisestä. Tykkään työstäni eikä se ole mitään kärsimystä. Puhuin siitä, että kaikilla ei vaan aika eikä paukut riitä noin mittavaan urakkaan. Ei minulla työvuoroni jälkeen ole paukkuja lukea mitään Aku Ankkaa vaativampaa opusta.

Toisaalta tunnen ihmisiä, joille jo pelkkä englanti vaatii yli-inhimillisiä ponnistuksia. Meidät on varustettu erilaisilla lahjoilla ja kyvyillä. Kaikille ei kaikki ole mahdollista.

5 tykkäystä

Enkä minä istunut valvomassa jalat pöydällä.

Ja minun pointtini oli, että ei se alkukielisen Raamatun luku ole mikään kamala rasti. Huomaan, että olet katolinen. Teikäläisillä on paljon enemmän ulkoa opeteltavaa luterilaisiin verrattuna.

Jos nyt jostain voisi suositella - en sinulle, sillä olet tehnyt jo selväksi, että et jaksa/ole kiinnostunut - mistä alkaa alkutekstisen Raamatun luvun, niin tästä:

Πάτερ ἡμῶν ὁ ἐν τοῖς οὐρανοῖς·
ἁγιασθήτω τὸ ὄνομά σου·
ἐλθέτω ἡ βασιλεία σου,
γενηθήτω τὸ θέλημ ά σου,
ὡς ἐν οὐρανῷ καὶ ἐπὶ γῆς·
τὸν ἄρτον ἡμῶν τὸν ἐπιούσιον δὸς ἡμῖν σήμερον·
καί ἄφες ἡμῖν τὰ ὀφειλήματα ἡμῶν·
ὡς καὶ ἡμεῖς ἀφήκαμεν τοῖς ὀφειλέταις ἡμῶν·
καὶ μὴ εἰσενέγκῃς ἡμᾶς εἰς πειρασμόν,
ἀλλὰ ῥῦσαι ἡμᾶς ἀπὸ τοῦ πονηροῦ.
οτι σου εστιν η βασιλεια και η δυναμις και η δοξα εισ τους αιωνας· αμην

ja sama translitteroiduksi:

Pater hēmōn ho en tois ūranois,
hagiasthētō to onoma sū;
elthetō hē basileia sū,
genēthētō to thelēma sū,
hōs en ūranō kai epi gēs;
ton arton hēmōn ton epiūsion dos hēmīn sēmeron;
kai afes hēmin ta ofeilēmata hēmōn,
hōs kai hēmeis afēkamen tois ofeiletais hēmōn;
kai mē eisenenkēs hēmās eis peirasmon,
alla rhȳsai hēmās apo tū ponērū.
hoti sū estin hē basileia kai hē dynamis kai hē doksa eis tūs aiōnas. Amēn.

Olen tässä koko ajan yrittänyt sanoa, että kaikilla meistä ei vaan ole ajallisia resursseja tuohon. Minä en työpäivän jälkeen jaksa enkä pysty mihinkään älylliseen toimintaan. Ei ole kyse siitä ettei se kiinnostaisi. Ei vaan ole voimia eikä paukkuja siihen. Ei se suomenkielinen Raamattu mikään väärennös ole.

Omalta osaltani lopetan keskustelun tähän. Alkaa mennä jankkaamiseksi.

Muokkaus, @Markus olikin jo sanonut saman paljon paremmin.

Muokkaus2. Muokattu pari kohtaa vähän asiallisempaan muotoon. Tuli kirjoitettua vähän tökerösti.

1 tykkäys

Raamattu on minulle elämäni tärkein kirja jota ei voi edes verrata muihin kirjoihin koska se on Jumalan oma ilmoitus. En väheksy alkukielen ja vanhojen sanamuotojen ja niiden merkitysten ja kontekstien tutkimusta, se on varmasti tärkeää. Itsekin joskus otan selvää joidenkin sanojen alkuperäisistä merkityksistä ja vivahteista. Tällä hetkellä kiinnostaa etenkin Raamatun aramea. Mutta mulle se ei ole varsinainen pointti.

Koen että Raamatun tehtävä on ohjata minua elämään tekstin takana olevaa tarkoitusta, toisin sanoen johtaa syvemmälle Jeesuksen tuntemiseen ja elämän puhtauteen. Tärkeintä on että annan Sanan tutkia itseäni ja paljastaa missä kohtaa olen sortunut itsekkyyteen tai toisten vähättelemiseen tms. Sillä tavalla Jumalan sana tulee miekaksi joka erottaa sielun ja hengen ja näyttää millaista tekoa olen, että syvemmin antautuisin Hänen armonsa varaan.

Tällä tavalla Raamattu on mulle kaikkein tärkein kirja…

Raamattua voi ymmärtää oikein tai väärin ihan riippumatta siitä kuinka hyvin on perillä alkuperäisistä ilmauksista ja niiden kirjaimellisesta merkityksestä. Jeesus itse kytki yhteen kirjoitukset ja Pyhän Hengen sanoessaan fariseuksille ja saddukeuksille että nämä eksyvät koska eivät tunne kirjoituksia ja Jumalan voimaa. Fariseukset ja saddukeukset jos ketkä tunsivat aikansa raamatulliset kirjoitukset. Saddukeuksille Toora oli kaiken elämän lähde. Mutta olennaista tässä oli että he eivät tunteneet sanan varsinaista sisältöä eli Kristusta ja siksi kaikki meni pieleen.

“Te tutkitte kirjoituksia, sillä teillä on mielestänne niissä iankaikkinen elämä, ja ne juuri todistavat minusta; ja te ette tahdo tulla minun tyköni, että saisitte elämän.”

6 tykkäystä

No niin, sain itse asiassa vastauksen niin nimimerkeiltä @Markus, @Leonora, @Diakoni ja @Markus, miksi ajatukseni Raamatun perusteellisestä tutkimisesta voi olla liikaa vaadittu maallikolta - johon itsekin kuulun. Mutta ehkä sittenkin taisi olla jotenkin turhan vaativa projekti. Naivisti ajattelin, että tottakai kristitty käy Raamatun kimppuun opetellen kielet ja tekstihistorian, mutta erehdyin pahasti. Luulin olevani maallikkona tyypillinen duunari ja perheenisä, jolla löytyy aikaa myös Raamatun perusteellisempaan läpikäymiseen. Ja niinhän minulta löytyykin. Ruuanlaiton, pyykinpesun, autonhuollon yms. lisäksi.

Mutta en olisi voinut näköjään olla vääremmässä. Kiinnostukseni Raamattuun onkin elitististä hifistelyä, joutavaa tärkeilyä, vain niille etuoikeutetuille suotua, joiden ei tarvitse tehdä kolmivuorotyötä (vaikka olen kolmivuorotyötä tehnyt yli 15 vuotta).

Aika vänkyrä tulkinta ihmisten reaktioista. Mulle jäi semmottinen käsitys, että jokseenkin kaikki sangen kernaasti harrastaisi kaltaisellasi tavalla alkukielten tutkimista, mutta kuten selitetty on, niin se ei just nyt ole mahdollista.

3 tykkäystä

Joo, ei tartte olla kaltaiseni vänkyrä. Ei se taida olla edes toivottavaa. Unohdetann koko juttu.

Lopetin lukemisen tuohon. Pitää tietysti translitteroida nykykreikkalaisella ääntämyksellä, jota kirkkokin käyttää (muutamin soveltavin poikkeuksin): Pater imon jne. Eihän noita erasmilaisia mongerruksia pystyisi mitenkään resitoimaan. Sitä paitsi painollisuus ei tee vokaalista pitkää. Esimerkiksi sanassa οὐρανοῖς: ei se alkutavun u-äänne muutu pitkäksi, vaikka sillä onkin paino.

Check, olen tehnyt kaiken tuon, ja vielä lisäksi kirkkoisiä alkukielillä. Se, minkä takia tämä ei kaikille sovi, on että tuo vie kaiken aikasi ja sinusta tulee köyhä sosiaalipummi. Eikä siinäkään välttämättä ole ongelmaa, jos olet yksineläjä ja tyydyt vähään maallisessa mielessä. Itse vaihdoin lopulta ihan toiselle alalle, ja Luojan kiitos olen siinä toistaiseksi menestynytkin ihan kohtuullisesti, myös taloudellisesti, mutta Raamatun ja varhaiskirkon teologian tutkiminen on samalla jäänyt lähes olemattomaksi.

3 tykkäystä

Minulla ei ainakaan ole koskaan, missään työssä, ollut enää kokopäivätyön jälkeen energiaa ryhtyä tosissaan mihinkään aivojen käyttöä vaativaan hommaan.

2 tykkäystä