Raamattu on vaikea kirja

No sinä voit pohtia niitä niin paljon kuin haluat.

Olet oikeassa;
Psalmin kirjoittaja sanookin; " Autuas se mies, joka ei vaella jumalattomain neuvossa eikä astu syntisten teitä eikä istu, kussa pilkkaajat istuvat, vaan rakastaa Herran lakia ja tutkistelee hänen lakiansa päivät ja yöt!" ( Ps 1)

1 tykkäys

Vuorisaarnassa julistetaan paljon sakia autuaaksi, samaa sanaa käyttäen jota käytetään Mariasta. Siis Jeesus julistaa jotkut autuaaksi, Maria sanoo että häntä pidetään autuaana. Maria käyttää verbiä μακαρίζω ja Jeesus substantiivia μακάριοι.

Ja noinhan se menee. Mariaa pidetään autuaana ja sitten on niitä joiden Jeesus sanoo olevan autuaita.

D

1 tykkäys

Ei varmaan ikuinen neitsyys ole se, mikä tekisi Marian kanssalunastajaksi. Kolme vanhakirkollista Maria-dogmaa eivät mitenkään vaadi mitään tuollaista. Vähän jonkinlaista Maria.kauhua olen aistivinani. Ikuinen neitsyys ei myöskään vaadi Mariaa jotenkin synnittömäksi. Tämä on aivan eri asia ja keskustelu.

1 tykkäys

Ei olekaan, vaan päinvastoin, korkeakirkolliset tekevät ensin hänestä pyhimyksen ja kanssalunastajan ja kun heidän pitää se teologisesti jotenkin perustella he käyttävät keppihevosenaan ikuista neitsyyttä, jonka he kuvitelmissaan käsittävät erottavan Marian muista syntisistä. Täytyyhän pyhimyskultti jollain tavoin perustella liittyy se sitten keneen tahansa kuviteltuun pyhimykseen.

Ketähän nämä korkeakirkolliset ovat? Sanopa se nyt suoraan. Ja sitten voit näyttää ne dokumentit missä teksteissä näin opetetaan. Katsotaan sitten pitääkö sinun päätelmä paikkaansa. Katoliset voisivat myös kommentoida tätä 9x päätelmää.

Aiheellinen kysymys. @9x käyttää liian epämääräisesti sanaa “korkeakirkollisuus” jonkinlaisen yleisotsikkona, jonka alle hän sitten kasaa moninaisia väärinä pitämiään oppeja. Muualla käytettynä korkeakirkollisuudella tarkoitetaan yleistä vanhoillisuutta, vaikka kirkkomusiikissa ja liturgiassa; tai jonkinlaista pappiskeskeisyyttä; tai ihan vain modernien oppien vastustamista. Mutta tässä puhutut asiat, Marian pyhyys, Marian neitseys, Marian “kanssalunastajuus”, Marian rukoileminen (ns. hyperduulia), ja sitten vielä “teoista vanhurkautuminen”, ovat kaikki kyllä mielekkäitä keskustelunaiheita, mutta ne ovat kukin eri kysymys, eivätkä kovin selvästi liity siihen, mitä me muut tarkoitamme “korkeakirkollisuudella”.

1 tykkäys

Lyhyesti sanoen korkeakirkollisia minulle ovat kaikki tahot, jotka tavalla tai toisella korostavat ihmistä, hänen tekojaan.

Oot sitten ihan itse keksinyt, tämä selvä. Itse keksityt ovat ihan ok, kun kertoo.

Korkeakirkollisuus ei kuulu kategoriaan harhaoppi/skisma. Vaatimaton liturginen vaatetus ja karu kappeli voivat olla korkeakirkollisessa käytössä. Kyse on tyylistä ei niinkään opista.

D

9x, korkeakirkollisuus on niin epämääräinen käsite, että vain hän itse tietää kohteesta ja asiasta riippuen mikä on korkeakirkollista ja mikä ei. Me emme tiedä, koska 9x määrittelee sen aina itse. Uudestan ja uudestaan. Tämä epämääräisyys, suhteellisuus on ok.

Älä valehtele, äläkä lausu väärää todistusta.

D

Näin tämä ilmeisesti. On hyvin vaikea ymmärtää jos esim poiketaan yleisistä määritelmistä.

Määrittele korkeakirkollisuus yleisesti hyväksytysti äläkä heitä tyhjiä kommentteja. Miten voit moittia toista yleisistä määritelmistä poikkeamista, kun sellaisia ei ole määritelty.

D

Tuossa Henrikki yleisesti teologiassa käytetty. Joten tuo riittänee.

No juu ei. Esim. anglikaanisuudessa ei mennä noin. Mikä on oma määritelmäsi? Esitä se, kun kerran käytät jotain yleisesti hyväksyttyä määritelmää. Henrikin pohdinta ei sellainen ole. Ortodoksisuus on perustellusti korkeakirkollisuutta Henrikin pohdinnan mukaan, mutta ei omien lähtökohtiensa mukaan.

D

1 tykkäys

No ei se määritelmä ainakaan 9x:n mukainen ole. Kirkeakirkollisuudella tarkoitetaan kai yleisesti protestanttisissa kirkkokunnissa, etenkin anglikaanien/episkopaalien, mutta myös luterilaisten, keskuudessa 1800-luvulla syntynyttä liikehdintää, joka korostaa vanhan kirkon perintöä ja kirkon katolisiteettia. Tärkeitä ovat jakamattoman kirkon kirkolliskokouksien merkitys, sakramentit, virka ja liturgia.

1 tykkäys

Kyllä, mutta korkeakorkollinen henkilö voi kannattaa naisten pappeutta jne. Korkeakirkollosuutta ei määritellä myöskään sen kautta mitä se ei ole.

D

Siitähän se vasta riippuu mikä merkitys näille itsessään ihan oikeille asioille annetaan. Jos korostetaan ulkonaista kirkkoon kuulumista ja virkaa pelastavana elementtinä ja sakramentteja pelastavina kunhan ne vain toimitetaan ex. opere operato, niin silloin ollaan siinä mitä korkeakirkollisuudella tarkoitetaan.

Luterilainen uskonpuhdistus korosti voimakkaasti vanhurskauttamisoppia, sitä, että ihminen vanhurskautetaan yksin uskosta ilman lain tekoja siis lyhyesti sanoen sitä, että sakramentikin hyödyttävät vain niitä jotka uskovat. Niinhän on Raamatunkin yksiselitteinen opetus. Esim. Vedenpaisumksessa arkki pelasti ne, jotka uskoivat ja vesi hukutti ne, jotka eivät uskoneet.

Näinhän juuri on kasteenkin laita, johon Raamattu tämän esikuvan rinnastaa, se pelastaa uskovat, mutta se hukuttaa ei-uskovat. Ja edelleen kirkko koostuu uskovista, niistä, jotka laittavat uskossa toivonsa Kristuksen sijaisovitukseen, ei niitä, jotka ainoastaan käyvät ulkonaisessa kirkkolaitoksessa sisällä, lutheria siteeraten voihan Perkelekin käydä kirkossa. Eikä myöskään virka,
sen olemassaolo ketään pelasta, vaan Jumalan sanan virka jota ulkonainen virka hoitaa tai sen pitäisi hoitaa. Nykyään on kuitenkin niin, että aika monet viranhaltijat hoitavat vain omia maallisten intressien mukaisia katsomuksiaan, vaikka niin ei pitäisi olla, koska Jeesus sanoo niiden puhuvan Jumalan sanoja, jotka Jumala on lähettänyt.

No kyllä se nyt on vain niin että määritelmä

Lyhyesti sanoen korkeakirkollisia minulle ovat kaikki tahot, jotka tavalla tai toisella korostavat ihmistä, hänen tekojaan.

ei ole se, mitä korkeakirkollisuudella tarkoitetaan. Ihan turhaa vängätä, että se olisi. Ei termejä voi käyttää miten tahansa, ei edes, jos ne ovatkin sellaisia, joiden merkitys on ehkä epätarkka tai joita käytetään epätarkasti - kuten yleensäkin sanojen käytöllä on tapana. Tässä äsken kai ilmestyi kirkkohistoriallisten termien sanakirja, jota minulla ei ole nyt käytettävissäni, mutta sieltä varmaan löytää jonkinlaisen sanakirjamääritelmän. Veikkaan, että se ei vastaa mitenkään 9x:n määritelmää.

1 tykkäys