Oliko tämä vastaus minulle? En minä ole ollut samaa mieltä 9x:n kanssa tuosta määritelmästä. Eihän sitä ole oikeastaan määriteltykään ja sitä olen perännyt. Ymmärrän kyllä tuon tekoaspektin, jos muoto nähdään itsessään pyhittävänä tekijänä.
D
Määritelmä löytyy sivulta 195. 9x määritelmä on omatekoinen.
Aamenesta öylättiin oli evl.fi:ssä jo silloin, kun minä olin luterilainen.
1 tykkäys
Perinteisessä muodossaan luterilaisessa jumalanpalveluksessa ei käsittääkseni ole mitään sellaista, joka olisi ristiriidassa sanan kanssa. Päinvastoin perinteinen luterilainen liturgia ei pyri kiinnittämään läsnäolijan huomioita liiaksi itse toimitukseen, vaan muodostaa hyvän tuen ja kehyksen sanan saarnalle ja sakramenttien toimittamiselle, eikä siten pyri kiinnittämään läsnäolijan huomioita liiaksi itse seremonian ulkonaiseen toimittamiseen.
Pidän vahingollisena sellaista kehitystä, jossa sanan saarna jää seremoinioiden jalkoihin, jolloin evankeliumi ei kaiu kirkkaana, ei ole jumalanpalveluksen ytimenä, jota Kristus kuitenkin lähetti meidät julistamaan. Matt. 28.
Kritiikkini kohdistuu lähinnä siihen, jos jumalanpalveluksen jotain seremoniaa pidetään velvoittavana, siitä tulee helposti herkille omille tunnoille laki, kuten korkeakirkollisuudessa näyttäsi olevan, jolloin itsessään ihan hyväkin asia alkaa syrjäyttää evankeliumia, sanomaa syntien anteeksiantamuksesta yksin armosta, yksin uskosta, yksin Kristuksen tähden.
Se mikä voidaan soveltaa yksilöön voidaan mielestäni soveltaa laajemmin myös seurakuntaan.
Lutheria lainaten, ”älköön laki tahratko morsiusvuodetta, joka on tarkoitettu Kristuksen lepoa ja unta varten: älköön laki saattako omaatuntoa hämmennyksiin. Omantunnon kuuluu elää kahden ylkänsä Kristuksen kanssa vapauden ja lapseuden valtakunnassa” (Galatalaiskirjeen selitys). Tämä pätee nähdäkseni myöskin seurakunnan jumalanpalvelukseen. Siinä ei saisi olla elementtejä, jotka sitovat ihmiset tekoihin, joiden välityksellä vanhurskautta tavoitellaan. Tämän vuoksi jumalanpalveluksen tulisi olla mahdollisimman vapaa kaikista Kristusta morsiusvuoteesta karkottavista asioista.
Suunnan tulee jumalanpalveluksessa olla aina Jumalasta meihin päin, ei päinvastoin ja siten meidän toimintamme tulee aina olla sellaista, että se sallii Jumalan tehdä työnsä meissä, eikä muodostua esteeksi sille. Me emme voi antaa Jumalalle mitään, joka tämän olisi korvattava. Job. 41: 11, Room. 11: 35.
Ovatko kasukat, kynttilät, suitsutukset, polvistumiset jne., niin välttämättömiä, että ne ajavat saarnatun Jumalan sanan ylitse? Millään näistä kun ei ole minun eikä Lutherin mielestä mitään tekemistä itse vanhurskauttamisen kanssa, mutta saarnalla ja sakramenteilla ehdottomasti on, ne kun ovat Jumalan itsensä antamia välineitä, joilla hän itse sekä antaa, että vahvistaa uskoamme Kristuksen sovitutyöhön. Sanahan on myös sakramentteja konstruoiva elementti:
Kaikessa kristikunnassa meillä ei ole mitään suurempaa tai korkeampaa kuin Jumalan Sana. Me kuulemme tuulen äänen; Pyhät Kirjoitukset osoittavat Sanan meille kaikkialla; kuten esimerkiksi kasteessa, missä Sana on perustava elementti. Joku kuulee Sanan ja tuntee veden, ja ilman Sanaa, kaste ei ole mitään. Mitä voi vesi saada aikaan ilman Jumalan Sanaa? Kuten Pyhässä Ehtoollisessa leipä ja viini ovat vailla vaikutusta ilman Sanaa. Leipä pysyisi ikuisuuden leipänä ja viini viininä, mutta kun Sana on liitettynä kasteen ja Herran ehtoollisen sakramenttiin, tämä tekee sen, joku tuntee sen, kuten tuulen humina tunnetaan. Kun Sana on kuultu, silloin me tunnemme sen äänen korviemme edessä.
Martti Luther, LW 22, s. 306.”
No huhhuh. Tässä taas mennään. Tässä voisi auttaa perehtyminen kirkon liturgiaan, symboliikkaan, kirkon historiaan ja jumalanpalveluksen kehitykseen. Kristinusko ei ole minimiä, vaan maximia. Vanhurskauttamisen monimerkitys kaventuu, jolla määritellään mitä ihmeellisimpiä.
Olis kiva jos pystyisit vähän analyyttisemmin erittelemään väittämiäsi, että nähtäisiin edes jotain siitä mihin ne perustuvat?
Siedettävä laajahko wikiartikkeli korkeakirkollisuudesta. Tässäkin itse asiassa muistutetaan opillisesta avaruudesta.
D
No joo, tuossa se mitä luterilaisella korkeakirkollisuudella tarkoitetaan on aika hyvin kuvattu. Siinä on omaksuttu hyvin pitkälle Room. kat. kirkon ja ortodoksisen kirkon sellaisia käytäntöjä, joita tällaisen perusluterilaisen on hyvin vaikea niellä ja joita kuvasin edellisessä viestissäni. Minulle kun evankeliumin sanan ylläpitäminen jumalanpalveluksissa on kaiken ydin ja seremonioita tarvitaan vain siinä määrin kuin ne palvelevat Sanaa.
En tiedä meneekö nyt oikeaan topicciin, mut menköön vaikka taitaa olla useimmille tuttuakin tutumpaa juttua:
Täällähän tuota jo puitiin…
D
1 tykkäys
Joitain kysymyksiä yhdessä pohdittaviksi, kenties vastattaviksikin, etsijän ja epäilijän mielestä:
-
Voiko helvetissä ylistää Jumalaa?
-
Syödäänkö taivaassa lihaa?
-
Onko taivaassa vessoja?
-
Rakastaako Jumala saatanaa?
-
Mistä Maria/Luukas tiesi, että Marialle ilmestynyt enkeli oli nimeltään Gabriel?
-
Miksi Jeesus meni parannuksen kasteelle?
-
Kuinka Jeesus saattoi viettää erämaassa 40 päivää syömättä?
-
Kun Jeesus piti Vuorisaarnan ja kehotti olemaan heittämättä helmiä sioille, heittikö hän silloin helmiä sioille?
-
Mikä kumma otus on Jesajan kirjan mainitsema “öinen velhotar” Lilit?
-
Onko kenelläkään ollut tietoa, ketkä olivat / ovat kaksi Sakarjan kirjassa ja Ilmestyskirjassa mainittua öljyllä voideltua oliivipuuta?
-
Miksi Maria Magdalena ei saanut koskettaa ylösnoussutta Jeesusta, mutta opetuslapset saivat?
Ei, siellä on pelkkää pimeyttä
Ei, mutta jos syötäisiin niin miksei lihaakin
Ei. Ylösnousemusruumis ei toimi biologisesti
Ei. Jumala ei rakasta pimeyttä mutta voi tuoda valon pimeyteen
Ehkä enkeli ilmoitti nimensä. Tai muut tuntomerkit olivat selvät, en tiedä mitkä
Ehkä esikuvaksi muille ja muita kasteita ei kai ollut
Paastoten selvinnee juuri tuon verran. Ilman vettä ei.
Ei, hän saarnasi ihmisille, joista ainakin osa otti sen opiksi.
En tiedä
En tiedä
4 tykkäystä
Jeesus samaistui kasteessa ihmisen osaan syntien anteeksisaamiseksi, vaikka Hän ei itse ollut syntiä tehnyt eikä synnissä syntynyt, Se oli Jumalan tahto niin kuin ristinkuolemakin, vaikka meidän vaikea ymmärtää, mutta Jumalan tahto siis, johon Jeesus vapaaehtoisesti suostui.
4 tykkäystä
Johanneksen kaste ei ollut kristillinen kaste eli se ei koskaan ollutkaan syntien anteeksisaamiseksi. Apt. 19ssa ne jotka oli kastettu vain Johanneksen kasteella kastettiin uudestaan kristillisellä kasteella.
Luukas 3:3 “Niin hän lähti liikkeelle ja kulki kaikkialla Jordanin seudulla saarnaten ja kehottaen ihmisiä kääntymään ja ottamaan kasteen, jotta synnit annettaisiin heille anteeksi.”
Oli se vissiin vähän…
D
3 tykkäystä
Kristus oli lain täyttymys. Mutta ei kristittyjen silti tarvitse noudattaa lakia.
- Taivaassa ylistetään Jumalan armoa, helvetissä hänen oikeudenmukaisuuttaan.
- En tiedä todennäköisesti ei.
- Sama kuin edellä.
- Onhan Hän ainakin rakastanut. Saatanakin on Jumalan luoma.Hän oli alunperin yksi arkkienkeleistä nimeltä Kointähti,latinaksi Lucifer, mutta hän lankesi syntiin ja syöstiin alas taivaasta.
- Päälähettiläs enkelin nimi on Gabriel. Se oli jo silloin tunnettua…
- Pyhittääkseen Jordanin veden ja kaikki maailman vedet meille kastevesiksi.
- Pyhä Henki oli Hänen kanssaan.
- Ei.
- Juutalaisen uskomuksen mukainen velhotar, paholaisen luomus, joka oli esi-isämme Adamin ensimmäinen vaimo ennen Eevaa.
- En tiedä.
- Koska Maria Magdalena oli rakastunut Jeesukseen,ja Jeesus tiesi sen.
1 tykkäys
- Luuk. 1:19 Enkeli vastasi: "Minä olen Gabriel, yksi niistä, jotka seisovat Jumalan edessä. Minut on lähetetty puhumaan sinulle ja tuomaan tätä iloista sanomaa.
1 tykkäys
Jes 38:18-19: “Sillä ei tuonela sinua kiitä, ei kuolema sinua ylistä; eivät hautaan vaipuneet pane sinun totuuteesi toivoansa. Elävät, elävät sinua kiittävät, niinkuin minä tänä päivänä; isä ilmoittaa lapsillensa sinun totuutesi.”
11.“Miksi Maria Magdalena ei saanut koskettaa ylösnoussutta Jeesusta, mutta opetuslapset saivat?”
Koska Jeesus ei enää ollut siinä ruumiissa, jossa hän oli vaeltanut ennen kuolemaansa heidän kanssaan. Hän ei siis ollut noussut kuolleista vaeltaakseen täällä ruumiillisesti heidän tykönänsä, vaan mennäkseen ylös Isänsä luokse, missä hallitakseen Isänsä kanssa iankaikkisesti.
Alkutekstin voi kääntää myös päämääräksi tai tavoitteeksi.
Johanneksen kaste oli parannuksen kastetta. Juutalaisessa kulttuurissa se ymmärrettiin välittömäksi katumiseksi Herran edessä ja syntien anteeksipyytämiseksi Herralta. VT:n yksi ydinajatus on Herran jatkuva pyyntö Israelille, katukaa pahoja tekojanne ja palatkaa Minun luokseni. Eli anteeksipyytämistä Jumalalta. Kyllä Johanneksen kaste oli syntien anteeksiantamiseksi. Ei Jeesuksen opetuslasten ja Johanneksen kastetta aseteta kilpaileviksi evankeliumeissa. Ero ei ole anteeksiantamisessa, vaan Pyhän Hengen saamisessa.
Tietenkin voi kysyä saivatko opetuslapset Pyhän Hengen kasteessa, heitähän ei kasteta missään kohtaa evankeliumeissa. Tai saiko kukaan ennen Helluntaita.
Minä ajattelen että Johanneksen kaste on jotenkin läsnä myös jokaisessa kristillisessä kasteessa. Jos ihminen kokee että hän ei ole kasteessa saanut Pyhää Henkeä (hän on, mutta Jumala ei ole vielä vaikuttanut uskoa), hän ikään kuin roikkuu Johanneksen kasteessa ja odottaa kastetta Hengellä. En opeta näin, mutta miellän sen näin.
D
3 tykkäystä