Miten on käsitettävä Jes. 65: 20 jae? Tuohan on kiliastien mielijae, johon he nojautuvat kun yrittävät selitellä tuhatvuotisoppiaan. Kaipaan ensisijassa luterilaista kommentointia tuohon jakeeseen. Onko esim. @Diakoni lla tallessa hyvää sellaista tai jollakin muulla?
1 tykkäys
Töissä olen. Minulla on koneella World Biblical Commentary, mutta siitä ei ole paljon iloa tuossa kohdassa. Tutkailen asiaa, toivottavasti muistan palata. Eikö Lutherilta löydy kommentaareista mitään? Luther-CD on kotona… tai no on se näköjään työpaikankin kirjahyllyssä, mutta ei anna asentaa työkoneelle…
D
Tässä on luterilaisen pastorin artikkeli kys. jakeesta. Mielestäni avaa aihetta vähintääkin hyvin.
En ala artikkelia tähän sen enempää referoimaan tai lainaamaan, koska vaatii mielestäni aiheen ymmärtämisen kannalta sen lukemista kokonaan.
Kiitos!
Pöyryn selitys on kyllä sikäli oikea, että itsekin toki tiedän, että noissa aikamääreissä viitataan kuvaannollisesti iankaikkisuuteen eikä niitä tule ottaa kirjaimellisesti. Mutta tuosta selityksestä puuttuu kaipaamani dogmaattinen sävy, joka tekisi siitä paremmin uskottavan. Mitä tarkoittaa esim. “kirous” tuossa tai paremminkin mihin yhteyteen se sijoittuu tai “kuolema”? No nyt tuli kiire ja täytyy lähteä.
No joo no nyt minä löysin itsekin englanninkielisestä materiaalistani selventävää kommentointia tuohon jakeeseen. Kaikki ihmisethän, jotka syntyvät tähän maailmaan ovat jo syntyessään kirottuja ollen perisyntisiä ja pääsevät siitä vapaaksi tullen osallisiksi uskon kautta Aabrahamin siunausesta, jossa Jumala on luvannut siunata kaikki kansat kun ne uskovat Aabrahamin kanssa/tavoin.
Tämä tieto pohjana on helppo nähdä kyseisen Jesajan kirjan kohdan paradoksin olevan todellakin viittaus iankaikkisuuteen, sillä täällähän synnintekijä on kirottu välittömästi, ei vasta “satavuotiaana.” Näin kyseinen Jesajan kirjan jae siis on ymmärrettävä ihan perustellusti dogmaattisessakin mielessä kuvaannolliseksi puheeksi.
Minua ei sinänsä kiinnosta lainkaan kiliastien kanssa kiistely asiasta, mutta kun kaverini on liisterissä heidän kanssaan, niin pitää yrittää vähän jelpata.
Tässä kirjoituksessa perisynti käsitys on ilmeisesti omaksuttu Augustinukselta jota luterilaisuus seuraa. Ortodoksi teologiassa perisynti ymmärretään toisella tavalla, joten sinun tulkintamalli ei ole ainut mahdollisuus. Toki kuolema ilmenee syntiinlangenneessa maailmassa.
Ketjujen rönsyilemisen takia olisi hyvä pysyä aiheessa. Aloituksessa kaivatiin ensisijaisesti luterilaista käsitystä.
D
2 tykkäystä
Snl. 3:6, Tunne hänet kaikilla teilläsi, niin hän sinun polkusi tasoittaa.
On kysymys ‘vain’ Jumalan yhteydessä vaeltamisesta, mitä sitten teemmekin ja minne kuljemme tai kulkeudumme.
Olen viipynyt viime päivinä 1. Mooseksen kirjan alkuluvuissa. Siellä kerrotuista pitkäikäisistä miehistä kahdesta, Hanok ja Nooa, on mainittu, että he vaelsivat Jumalan kanssa/yhteydessä, vt. 1.Moos. 5:22, ‘Ja Hanok vaelsi Jumalan yhteydessä …’, ja 6:9, ‘… ja vaelsi Jumalan yhteydesä.’
Kumpikin tunsi Jumalan henkilökohtaisesti, vaikka se ei ollut ‘muodissa’ yleensä. Kumpaakin siunattiin. Hanokia lyhyemmällä viipymisellä ajassa, ei pitkällä iällä (tai lyhyemmällä kuin muita, joiden ikä on mainittu). Nooaa siunattiin hänen kuuliaisuutensa seuraamuksilla.
Käyttääkö Jeesus Jumalan nimeä Joh. 6: 35 kohdassa sanoessaan “Minä olen”? Tuo ei nimittäin ole aivan sama kuin mm. Joh. 18: 5 jakeessa, jossa hän ehdottomasti käyttää Jumalan nimeä sanoessaan “Minä se olen”. Siinä on lisänä tuo “se” sana. Osaako joku alkukieltä, että voisi valaista asiaa?
6:35 εἶπεν αὐτοῖς ὁ Ἰησοῦς· ἐγώ εἰμι ὁ ἄρτος τῆς ζωῆς· ὁ ἐρχόμενος πρὸς ἐμὲ οὐ μὴ πεινάσῃ, καὶ ὁ πιστεύων εἰς ἐμὲ οὐ μὴ διψήσει πώποτε.
16:5 ἀπεκρίθησαν αὐτῷ· Ἰησοῦν τὸν Ναζωραῖον. λέγει αὐτοῖς· ἐγώ εἰμι. εἱστήκει δὲ καὶ Ἰούδας ὁ παραδιδοὺς αὐτὸν μετ’ αὐτῶν.
Minusta kummassakin Jeesus viittaa itseensä. Alkukielessä ei eroa ole.
Septuagintassa 2. Moos 3:14 καὶ εἶπεν ὁ θεὸς πρὸς Μωυσῆν ᾿Εγώ εἰμι ὁ ὤν· καὶ εἶπεν Οὕτως ἐρεῖς τοῖς υἱοῖς Ισραηλ ῾Ο ὢν ἀπέσταλκέν με πρὸς ὑμᾶς. (Jumala sanoi Moosekselle: »Minä olen se joka olen.» Hän sanoi vielä: »Näin sinun tulee sanoa israelilaisille: ’Minä-olen on lähettänyt minut teidän luoksenne.’») Jumalan nimi olisi itse asiassa ῾Ο ὢν, eli “se joka on”, eikä Εγώ εἰμι (Minä olen). Mutta tämä on tällaista pallottelua. EN ole koskaan itse lukenut Jeesuksen viittaavan itseensä Jumalana tuossa kohdassa. Silloin hänkin olisi käyttänyt tuota artikkelilla määritettyä olla-verbin partisiippia.
D
2 tykkäystä
Kiitos! Näin minäkin ajattelin sen olevan, sillä jos hän olisi viitannut noissa kohdissa itseensä Jumalana, niin en saa sitä oikein sopimaan tekstiyhteyteen. Oletan myös, että tuossa Joh. 18 jakeessa 6, jossa häntä kiinni ottamaan tulleet sotilaat kaatuvat Jeesus käyttää jumaluuttaan ja sotilaat kaatuvat sen tähden, eivät sen tähden, että hän käyttäisi pelkästään Jumalan nimeä, kuten monet ovat ajatelleet.
Tämä voi olla siinä mielessä merkityksellistä, että Jumalan voi oppia tuntemaan vain Jeesuksessa ihmisyyden omaksuneen Jumalan kautta, ei Jumalan majesteetin kautta? 
Onko muuten hyvää Kreikka-Suomi Uutta Testamenttia saatavana? Liljeqvistin tekemänä sellaisen löydän kuukkelihaulla, mutta se vähän arveluttaa kun sitä kustantavat nähdäkseni karismaatikot, vaikka Liljeqvist itse ei taida kuulua heihin?
Ei oikein suomalaista. Käytän itse tätä:
Se on kyllä hirmu kallis. Sain itse yhden lahjaksi ja yhden kirjamyynnistä käytettynä 60€. Mutta nytpä on yksi töissä ja yksi kotona. Tuo on kyllä ihan älyttömän hyvä.
Dankerin pelkkä UT:n sanakirja ( suppeampi kuin tuo kuvassa oleva, mutta yhtä laadukas) on edullisempi. Adlibriksestä 56,10 €
D
1 tykkäys
Kiitos paljon. Käyn visiitillä Adlibriksessä!
Olisi Amazonista saatavana e-kirjanakin, mutta pidän kyllä enemmän paperiversiosta, se kun on ikään kuin enemmän oma.
1 tykkäys
Sanakirjoistako on kyse? Gyllenbergin sanakirja on alansa klassikko.
Terve. Ajattelin, että täällä saattaa muutamaa henkilöä kiinnostaa seuraava: Julkaisin keväällä omakustannekirjan. Suomalaisen version nimi on Messias ja valtakunta, latinalaisen Oracula messianica. Kirjoitin kirjat rinnakkain molemmilla kielillä ja ne ovat omia niteitään. Sisältö on sama. Tuottamani latiniteetti on (maailmallakin) tunnetun suomalaisen yliopistolatinistin (emer.) pistokokein tarkastama. Niteen hinta on 23,90 e. Jos ostat sekä suomalaisen että latinalaisen, saat paketin hintaan 39,90 e. Hintoihin sisältyy perille toimittaminen. Aihe on Vanhan testamentin messiaanisten kohtien tulkinta kirkollisessa (antikiliastisessa) hengessä. Vanhaa luterilaisuutta edustaa Gerhardin antikiliastinen kirja, jossa usein viitataan Hieronymyksen eksegeesiin. Puolet kirjaa on kokonaan omaa tekstiäni ja kritisoi nykyistä kiliasmia, jota mm. Pasi Turunen edustaa kirjassaan Israel - maailman silmätikku, Jumalan silmäterä. En tässä kuvaile enempää. Jos tilaat, pistä yksityisviestiä. Tarvitsen nimen, postiosoitteen ja puhelinnumeron. Laitan paketin mukana tilinumeroni.
5 tykkäystä
Laitoin sinulle viestin.