Rakkauden kaksoiskäskyn merkitys ja ala

Jeesus pani tuon kyllä merkittävästi paremmaksi: Rakastakaa toisianne, niin kuin minä olen teitä rakastanut.

3 tykkäystä

Rakkauteen liittyy myös vastuu itseä ja muita kohtaan.

Rakkauden kaksoiskäsky ei määrittele sitä, mikä on syntiä, vaan sen määrittelee Jumalan laki, Jumalan Moosekselle antamat kymmenen käskyä ja Kristuksen ja apostolien selitykset niihin.

Kuten sanottu, kultainen sääntö ei millään tavalla liity rakkauden kaksoiskäskyyn, vaan se on yleisinhimillistä moraalilakia. En ymmärrä miksi sekoitat ne toisiinsa?

Nimenomaan Jumalan laki määrittelee mikä on syntiä ja kaikki laki täyttyy rakkauden kaksoiskäskyssä ja sen sisällössä, kultaisessa käskyssä. Laki ja profeetat lepäävät rakkauden kaksoiskäskyn varassa Jeesuksen mukaan ja Paavali sanoo: > Gal 5:14. Sillä kaikki laki on täytetty yhdessä käskysanassa, tässä: “Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi”.

Syntikäsitys = Jumalan laki = yksi käskysana = rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi

Kiistätkö tämän? Vai onko suorastaan pöyristyttävää, että minä voin nähdä asian näin?

En nyt oikein tiedä, mitä taas tarkoitat. Jotenkin minusta tuntuu, että yrität kiertää jotain Jumalan käskyä tai vaihtoehtoisesti, et ehkä ymmärrä, mitä me täällä puhumme. .

Oletko tästä samaa mieltä?

Gal 5:14. Sillä kaikki laki on täytetty yhdessä käskysanassa, tässä: “Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi”.

Syntikäsitys = Johdetaan Jumalan laista
Jumalan laki = yksi käskysana
Yksi käskysana = rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi

Missä menen tässä pieleen?

Veli T:lle tuntuu olevan tärkeää muuttaa tilanne sellaiseksi, että ihmiselle olisi jollain ajattelutavalle mahdollista elää hyvin ja noudattaa Jeesuksen käskyjä. Mikä merkitys sinusta sitten on Jeesuksen ristinkuolemalla, ja mikä erottaa uskosi esim Islamista? Minusta Vuorisaarnassa Jeesus nimenomaan vielä tiukentaa lakia niin, että kaikille pitäisi käydä itsestäänselväksi, ettei sen noudattaminen onnistu. Samaan viittaa tuo kamelin kulku neulansilmästä. Mahdotonta. Siksi on ristinkuolema, ja Jeesus itse kantoi rangaistuksen meidän synneistämme. Seksuaalisista, taloudellisista, ja ihan kaikista.

2 tykkäystä

Ooperi, minkä ihmeen takia se, että minua kiinnostaa mikä on syntiä ja mikä ei ja miten Jumala haluaa että me elämme, tarkoittaisi, että minä haluaisin jotenkin vesittää ristinkuoleman merkityksen. Armo tulee monessa muodossa, sillä Jeesus on tie, totuus ja elämä, ei pelkästään elämä.

Kysynpä sinultakin. Oletko tästä samaa mieltä?

Gal 5:14. Sillä kaikki laki on täytetty yhdessä käskysanassa, tässä: “Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi”.

Syntikäsitys = Johdetaan Jumalan laista
Jumalan laki = yksi käskysana
Yksi käskysana = rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi
Jos rakastat lähimmäistäsi niin kuin itseäsi = synnitön

Jos olette yllä olevasta päättelyketjusta eri mieltä, sanokaa rohkeasti.

Rakkauden kaksoiskäsky ei rajoitu lähimmäisen rakastamiseen, jota @VeliT
sinnikkäästi esittää.
Se on vasta osatotuus.

Toinen on Jumalan ja hänen tahtonsa rakastaminen.
Kun kristitty elää siinä, ei hän etsi antinomismista ratkaisua.

36 “Opettaja, mikä on lain suurin käsky?” 37 Jeesus vastasi: “Rakasta Herraa, Jumalaasi, koko sydämestäsi, koko sielustasi ja mielestäsi. 38 Tämä on käskyistä suurin ja tärkein. 39 Toinen yhtä tärkeä on tämä: Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi. 40 Näiden kahden käskyn varassa ovat laki ja profeetat.”

Ajatus siitä, että ihminen lähimmäistä rakastamalla saisi luvan rikkoa Jumalan tahtoa ja lähimmäistä vastaan toisaalla, ei kerro uskosta.

Yhtä merkillinen on se perustelu, että kun ei usko, että Jeesus on kaikki rikkaat tuominnut helvettiin (missä euromäärässä muuten menee raja?), voidaan sitten elää Jumalan sanasta piittaamatta, kun ei tuotakaan “Jeesuksen opetusta” uskota.

2 tykkäystä

Kyllä, ja Jumalaa rakastetaan toteuttamalla rakkauden kaksoiskäskyn toinen osa sillä minkä teemme lähimmäisillemme teemme Jumalalle. Sekä olemalla pitämättä toisia jumalia, rukoilemalla ja palvomalla Jumalaamme.

Ota sinä Yxinkertainen kantaa tuohon edellisen viestini galatalaiskirjeen jakeen ytimekkääseen analyysiini. Olinko siinä väärässä minä vaiko Paavali vai joku muu?

Pieksikö Paavali suutaan vai kenties liiotteliko hän? Vai eikö hän tiennyt mistä puhui? Paavali ei sano että kuuntele ensim Yxinkertaisen töksäytykset ja vasta sitten laki täyttyy. Laki täyttyy rakastamalla lähimmäisiä niin kuin itseä ja näin sanoo Paavali.

Minä pyrin elämään Jumalan tahdon mukaan. Älä jaksa hokea noita lauseitasi siitä ettäkö Jumalan tahto olisi ilman tulkintaa suoraan taivaasta päähäsi laskettu ja minä yrittäisin jotenkin laistaa tästä ilmiselvästä laista. Se on todella, todella ylimielistä tekstiä.

Ei mene noin.

1 tykkäys

Kerrotko @Silvanus , miten sitten menee ja mihin Raamatussa perustuu että olisi jotenkin muuten? Sinä osaat perustella loogisesti niin että minäkin ymmärrän etkä tarjoa vain sementoituja selityksiä.

Ymmärrän tämän niin, että kaikilla lain käskyillä on järjellinen syy, joka ilmenee käskyn kohteen tai tämän lähimmäisen hyvinvointina. Jos siis rakastaa itseä ja lähimmäistä, täyttää lain, jos taas ei täytä lakia, vahingoittaa tavalla tai toisella itseä tai lähimmäistä.

Libertaari käsitys kultaisesta säännöstä tarkoittaisi, että jokainen saa tehdä omallaan, mitä tahtoo. Kristillinen käsitys ei ole tällainen, eihän edes kristityn ruumis ole hänen omansa: Vai ettekö tiedä, – – ettette ole itsenne omat?
(1. Kor 6:19)
Ihmistä vahingoittaa ennen kaikkea sellainen, mikä haittaa ihmisen kykyä hyveelliseen, Jumalan tahdon mukaiseen elämään.

5 tykkäystä

No ensinnäkin ajatus siitä syntikäsitys johdetaan vain ja ainoastaan siitä, että lähimmäistä pitäisi rakastaa niin kuin itseä, niin se ei minusta ota huomioon sitä, että meidän tulee kuitenkin rakastaa Jumalaa yli kaiken. Siten se, joka rakastaa lähimmäistä, mutta ei Jumalaa, tekee syntiä siinä, ettei rakasta Jumalaa. Eri asia on kuitenkin se, kun sanotaan, että mitä on Jumalan rakastaminen, eikö sitä, että noudatamme hänen käskyjään, ja että nämä käskyt ovat lähimmäisen rakastamista.

Lisäksi se, että rakastaa lähimmäistä niin kuin itseään ei tee synnittömäksi. Sen sijaan se täyttää lain, mutta se ei tee synnittömäksi. Synnittömäksi tekee Kristus. Se, joka rikkoo lakia yhdessäkään kohdin, siis tietoisesti tekee väärin ja ohi sen, mikä on lähimmäisen rakastamista, tekee syntiä. Vaikka hän muuten rakastaisi, hän tekee silti syntiä ja rikkoo koko lain rikkoessaan pienenkin käskyn. Erotellessaan muita, esimerkiksi, hän asettaa lähimmäiset eri asemaan, ja näin rikkoo koko lain, opettaa Jaakob.

Olen vähän väsynyt nyt, niin en jaksa tämän enempää kirjoittaa. Kirjoitan jossain vaiheessa lisää.

3 tykkäystä

Asia on juuri noin kuin olet kirjoittanut ja minä tekstistäsi lihavoinut. Jumalan rakastaminen on osa tätä kuviota, mutta ei Jumalan rakastamisen käskystä voida vetää sinne toiselle puolelle ikään kuin koko logiikan ohitse jotain erillisiä syntilistoja, jotka käsittelisivät ihmisten välisiä tekoja. Kaksoiskäskyn toinen osa kattaa ihmisen suhtautumisen itseensä ja lähimmäisiinsä.

Nyt puhutaankin siitä, mikä on syntiä ja mikä ei. Jumalan lain täyttävä elämä ei ole synnillistä. Käytännössä on niin, että kukaan ei pysty olemaan syntiä tekemättä, mutta se on eri asia.

En ole missään vaiheessa väittänyt etteikö käytännössä meistä jokaisi tarvitsisi syntiuhria. Minä vain en kutsu synniksi sellaista mikä ei syntiä Jumalan mukaan ole.

@ VeliT neuvot ohjaavat meitä piittaamattomuuteen…

Rakkauden kaksoiskäsky ei toteudu koskaan.

Uskova elää uudessa kuuliaisuudessa ja sen mukaan hän pyrkii
toteuttamaan rakkauden kaksoiskäskyä = koko lakia.

Nimittäin:
Hän tahtoo noudattaa myös 1. käskyä, koska se kohdistuu rakkaaseen
Isä Jumalaan, jota hän tahtoo rakastaa yli kaiken.

Kuuliaisuus pyrkii toteuttamaan kaikkia muitakin käskyjä, koska ne ovat
rakkaan taivaallisen isän tahto ja elämänohje.
Ei hän niistä halua poiketa, koska hän rakastaa.

Siksi Paavali sanoo: "sisäisen ihmisen puolesta minä ilolla yhdyn Jumalan lakiin…"
Se merkitsee koko lakia, eikä antinomistista valintaa.

Kun kerran Yxinkertainen haluat noudattaa koko lakia, mikset mene purkamaan kaikkia Suomen kirkkojen kiviportaita? Oletko käynyt pirskottelemassa verta alttarin reunaan? Oletko leikannut kanssauskovilta miehiltä pitkät hiukset pois? Oletko käärinyt rukoilevien naisten päät huiviin? Onko viittojesi reunoissa tupsut? Oletko kieltänyt naapuriltasi veriruoat? Oletko kieltänyt lähimmäisiltäsi sukupuoliyhdynnän kuukautisien aikana?

Vai onko sittenkin niin että koko laki ei sinuakaan kiinnosta, sillä sinulla on TULKINTA ja SELITYKSIÄ.

Kiviportaille nousu ei koske enää kristittyjä, se on aivan erikoinen
ehdotuskin.
Kenenkään häpy ei myöskään paljastu uhratessa…

Seremonia laki ei enää koske. Jerusalemissa ymmärrettiin.
että pakanoille kuuluu välttää verta, läkähtynyttä ja haureutta.


Ei lakia ole kumottu, vaikka yrität täällä niin väittää.
Laki on (uskoville) täytetty Kristuksessa, mutta Jumalan tahto ei ole muuttunut.
Se on ihan Jeesuksen sanaa…

Se, mitä nyt ehdotat, vetää kristityn uudelleen lain alle.

Selityksiä ja kiemurteluja toinen toisen perään. Ja seuraavana hetkenä taas julistetaan totuutta möreällä rintaäänellä kanssasi erimielisille: “Näin tää nyt vain on.”

Itsellesi sallit selittelyn ja tulkinnan mutta muille et. Tällä menetelmällä sinä haluat itse mielivallalla päättää mikä laki on voimassa ja mikä ei. Minulla on sentään logiikka ja se perustuu Jumalan ilmoitukseen.

Tuohan menee jo epäasialliseksi.
Anteeksi, mikä on kiemurtelua?

Seremonialain noudattamisesta on selvä päätös.(Apt 15:20)

Omaan piittaamattomuuteen ei kukaan voi hakea motiivia jonkun toisen laiminlyönnistä.