Rauhansanalestadiolainen kirkko?

Kyrkpressenissä oli juttu siitä, kuinka ruotsinkielisten rauhansanalaisten keskusjärjestö LFF on laatinut kolme vaihtoehtoista mallia tulevaisuutta varten: joko jatketaan kuin ennenkin; perustetaan yhdistyspohjainen kirkko, jolloin yksilöt voivat helpommin päättää itse kuuluako siihen vai kansankirkkoon ja ilmeisesti jonkinlainen yhteistyömahdollisuus kansankirkon pappien kanssa säilyy; tai perustetaan aivan oma kirkkokunta: Kyrkpressen.fi - Nyheter

Ruotsinkieliset lestadiolaiset ovat pääosin LFF:n väkeä. Heillä on yhdeksän rukoushuoneyhdistystä ja liike on voimakas erityisesti Pietarsaaren seudulla. On harvinaista, että mikään herätysliike puhuu noin avoimesti mahdollisuudesta perustaa oma kirkkokunta, ja sain jutusta sen kuvan, että vähintään tuon yhdistyspohjaisen kirkon perustaminen vaikuttaa todennäköiseltä. Tähän liikkeeseen muuten kuuluu Pedersören seurakunnasta irtisanottu/irtisanoutunut pastori Dennis Svenfelt.

LFF:n osalta on mainittava, että sen piiristä on siirtynyt LHPK:n papistoon entinen Albanian-lähetti Jimmy Svenfelt ja nuorisotyönjohtaja Rickhard Eklund. Varmasti on siirtynyt/siellä mukana myös maallikoita, Pietarsaaressahan on LHPK:n ruotsinkielinen seurakunta. Ehkä tämä kertoo siitä, että liikkeessä on suurta tyytymättömyyttä kirkon tilaan ja keskusjärjestö pyrkii etsimään ratkaisua samalla estääkseen enemmän vuodon. Pedersören uusi naiskirkkoherrakin saattaa osaltaan olla vauhdittamassa ratkaisuja, arvaan ma.

2 tykkäystä

Todella mielenkiintoista.

Tuo kirkkokunnan perustaminen tarkoittanee uskonnolliseksi yhdyskunnaksi rekisteröitymistä.

1 tykkäys

Yhdistyspohjainen säätiö on toimivaksi havaittu rakenne siirtymäkaudelle omaksi kirkoksi. Siirtymäkautta tarvitaan, koska kaikki eivät ole henkisesti valmiita kokonaan eroamaan perinteisestä rakenteesta. Useimmiten kuulemani selitys kuuluu: “Minut on kastettu Suomen ev.lut kirkkoon, enkä sitä siksi voi jättää”.

En usko ollenkaan, että LFF rekisteröityisi suoraan uskonnolliseksi yhdyskunnaksi eli perustaisivat heti oman kirkon. Ennustan, että rakenteeksi muodostuu LHPK:n jo toimivaksi todettu Luther-säätiö/LHPK -malli. Silloin osa voi jäädä halutessaan perinnekirkon jäseneksi.

Olet varmaan oikeassa. Tähän tuli vahvistusta luotettavasta lähteestä. (Niin kuin ehkä huomasitkin.)

1 tykkäys

Kuulostaa uskottavalta. Norjassahan osa herätysliikkeistä on perustanut pöytälaatikkokirkkokuntia, joiden jäseneksi voi liittyä, mutta niiden kaikki toiminta tapahtuu herätysliikejärjestön oman toiminnan kautta ja jokainen saa itse päättää kuuluuko omaan kirkkoon vai Norjan kirkkoon. En tiedä olisiko tuo sovellettavissa Suomeen, tai olisiko se edes toivottavaa. Norjassa kolme tällaista tosin käy jo yhdistymisneuvotteluja.

Nk. Vanhoillislestadiolaisethan toimivat noin muodollisesti ja silmänlumeeksi valtakirkon sisällä mutta hengellisesti ovat käytännössä erottuneet omaksi yhteisökseen. Esikoiset veivät eron vähän pidemmälle ja ottivat sakramenttioikeudet omiin käsiinsä. Hekään tosin eivät virallisesti erottautuneet omaksi kirkkokunnakseen, mutta faktisesti siitä oli kyllä kyse.
LHPK:n malli on varsin pitkälle saman suuntainen sillä erotuksella että kukaan ei enää edes uskottele että LHPK olisi osa valtakirkkoa.
En tunne Rauhansana-liikettä edes pintapuolisesti, joten en osaa kommentoida mitä lisäarvoa tällainen erottautuminen heille toisi.
Sen sijaan aika ajoin esille nostettu henkilöseurakuntamalli on IMO kuolleena syntynyt ajatus. En koe mitenkään mahdolliseksi että saman “katto-organisaation” sisällä vosi olla jotain Lestadiolaisten oppien mukaan toimivia ryhmiä, LHPK tai vast. konservatiiviporukkaa, Hengen Uudistus tyyppistä semi-helluntailaista karismaattisuutta ja vaikka jotain sateenkaarijengin pseudo-kristillistä toimintaa sulassa sovussa.

Nipotan nyt ettei tuollausta yhteisömuotoa ole.
Yhdistys on jäsentensä yhteenliittymä, jolla voi olla itsenäinen talous. Säätiö on puolestaan puhtaasti varallisuudenhallintajärjestely, jolla ei voi olla jäseniä. Säätiö ei siis voi olla yhdistyspohjainen, muussa mielessä kuin siten, että jokin yhdistys säätiöi osan varallisuuttaan.

Eri asia sitten, että jokin säätiö ja yhdistys voivat toimia kiinteässä yhteistoiminnassa. Esimerkiksi sekä KRS:n SRO:n säätiöiden rinnalla toimii yhdistykset tai oikeastaan useampiakin, näillä yhdistyksillä ei ole juurikaan kiinteää omaisuutta, eikä omia työntekijöitä.

Hengellisen toiminnan ulkopuolella yhdistys/säätiö järjestelyjä esiintyy mm. maanpuolustusjärjestöjen ja poliittisten liikkeiden piirissä. Viimemainituissa siis yhdistys toimii ihan yhdistyslain mukaisesti, mutta isommat varallisuuserät on säätiöity kulloisenkin jäsenkokouksen päätösvallan uloittumattomiin.

3 tykkäystä