Uskonnollisia uutisia kotimaasta ja ulkomailta

Minulta kysyttiin jokin aika sitten haenko avoinna olevaa kirkkoherran paikkaa. En ollut uhrannut ajatustakaan asialle, enkä uhrannut kysymyksen jälkeenkään. Kirkkoherruus ei ole jokaisen laji. En ole riittävän smalltalk-ihminen eikä minua huvita miellyttää kaikkia.

Nykyiseen työhöni haastatteluryhmä oli kuvannut minua valinnantekevälle instanssille juroksi, toinen ehdokas olisi kuulemma ollut sosiaalisempi ja avoimempi. Valitsijat eivät piitanneet ja ovat olleet kuulemma tyytyväisiä valintaansa.

D

8 tykkäystä

ovatko yhdistysten jäsenluettelot muka julkista tietoa?

En tiedä, mutta kai johtokunnan jäsenet ovat ihan julkisesti tiedossa.

Laajajäsenisen yhdistyksen rivijäsenyys ei kyllä tee ketään jääviksi sellaisella tavalla, että asiansa osaava tuomioistuin pitäisi henkilöä jäävinä. Toiminnanjohtajana oleminen tai hallituksen jäsen -tyyppisessä vastuuasemassa toimiminen järjestössä voisi tehdä valmistelijan esteelliseksi asioissa, jotka liittyvät olennaisesti kyseiseen järjestöön, mutta hallintolain 28 §:n 1 momentin jääviysehdot eivät pelkästä rivijäsenyydestä täyty, eikä tuossa oltu edes tekemässä päätöksiä järjestön asioista, vaan tekemässä valintaa kirkkoherrasta. Jäsenyystieto hengellisessä järjestössä ei rivijäsenten osalta ole edes lähtökohtaisesti julkinen tieto, vaan sellaiset asiat ovat lähtökohtaisesti tietosuojalakien kannalta erityisen tietosuojan alaista tietoa, jollaisten tietojen ilman asianosaisen lupaa julkaisemisesta on periaatteessa nykyään mahdollista saada joissain tilanteissa jopa rikosoikeudellisia seuraamuksia. Siltä osin kuin valitus kohdistuu jonkun henkilön rivijäsenyyteen herätysliikkeessä, valituksella ei liene etenemismahdollisuuksia.

Pätevyysargumentilla olisi asiassa merkitystä vain tuomiokapitulin ehdokasasettelun osalta. Eli sen kysymyksen kannalta, ketkä kolme ehdokasta on valittu varsinaisille vaalisijoille, kun ehdokkaita on ilmoittautunut enemmän. Tuossa kaikki kolme valittua ovat olleet kokeneita pappeja. Kun on kyse seurakunnan kaikille jäsenille avoimista vaaleista, pätevyysargumentit menettävät merkitystään äänestäjien äänien osalta, kunhan valittu on täyttänyt muodolliset vaatimukset. Pätevien joukosta saavat seurakuntalaiset valita kenet tahansa. Eniten seurakuntalaisilta ääniä saanut valitaan, eikä välittömissä vaaleissa valintaa tarvitse edes perustella, vaan se jää vaalisalaisuuden piiriin, miksi kukakin seurakuntalainen on äänestänyt niin kuin on äänestänyt. Välittömien vaalien idea on juuri se, että ihmiset saavat tehdä kokonaisarvion ja äänestää vapaasti. Silloin valituksi ei välttämättä tule kokenein ehdokas, vaan se, jota ihmiset eniten äänestävät. Sentään siitä ei taidettu valittaa, että kaikki valitsijat olivat kirkon jäseniä, vaikka kirkkoherraehdokkaatkin olivat kirkon jäseniä. Välittömissä vaaleissahan ehdokas saa laillisesti äänestää vaikka itseäänkin olematta lain tarkoittamassa mielessä jäävi, jos ehdokas vain täyttää äänioikeutetuille asetun vaatimuksen eli tässä tapauksessa on saman seurakunnan jäsen.

Seurakunnan kannalta kirkkoherran valintapäätöksistä tehdyt valitukset voivat johtaa ikäviin tilanteisiin, joissa seurakunta voi olla jopa vuosia vailla virassa olevaa johtajaa, mikä voi haitata merkittävästi seurakunnan kehittämistä. Asiaa voisi verrata siihen, jos yritys olisi pari vuotta vailla toimitusjohtajasopimuksella olevaa toimitusjohtajaa, ja olisi vain sijaisjärjestelyin johdettavana. Oikaisuvaatimusten käsittelyaikoja pitäisi saada lyhennettyä reilusti.

Ylen jutussa pisti silmään se, että vuonna 2022 julkaistuun uutiseen näytti olleen valittu täsmälleen sama kuva kuin vastaavasta aiheesta vuonna 2012 julkaistussa jutussa näytti olleen, joka myöskin näytti käsitelleen sitä aihetta, että ehdokasta ei ollut otettu mukaan kolmen vaalisijan saavan ehdokkaan joukkoon. Ylellä ei taida käytännössä juuri olla omia valokuvaajia pohjoisessa osassa Suomea tuottamassa tuoreita kuvia uutisiin, vaikka Rovaniemellä onkin yksi Ylen paikallistoimituksen osoite.

Kuopion ja Karjalan metropoliitta Arseni on tänään sovinto sunnuntaina vihkinyt papiksi Valamon luostarissa munkkidiakoni Viktorin. Pyhä luostari on siis saanut uuden pappismunkin. Monia vuosia! Multos Annos!
Isä Viktor on kilvoitellut Valamossa 80-luvun loppupuolelta alkaen. Muistan hänet kuuliaisuusveljenä, kun samoihin aikoihin olin luostarissa talkoolaisena…

2 tykkäystä

Muistanette pastori Dennis Svenfeltin, josta täällä kirjoitettiin useammassakin ketjussa?
Ainakin näissä ja parissa muussakin:
Naispappeuden vastustaja sai piispalta potkut - Ajankohtaista - Usko ja rukous
Rauhansanalestadiolainen kirkko? - Ajankohtaista - Usko ja rukous

Kyrkpressen kertoo Svenfeltin olevan tällä hetkellä Etiopiassa opettamassa raamattukoulussa Slefin kautta. Svenfelt ei ole varsinainen lähetystyöntekijä, vaan toimii vapaaehtoisena. Etiopian lähetystyöntekijät evakuoitiin syksyllä Keniaan. Raamattukoulussa opettaneen lähetystyöntekijän perheeseen syntyi neljäs lapsi evakuointiaikana ja perhe on edelleen Keniassa. Svenfeltillä on kolmen kuukauden viisumi. Kurssi jatkuu kesäkuuhun asti. Mikäli viisumia jatketaan, Svenfelt opettaa kurssiin loppuun asti.
Kyrkpressen.fi - Nyheter - Dennis Svenfelt undervisar i Etiopien

4 tykkäystä

Amerikkalaisella bysanttis-katolisen sivuston keskustelupalstalla törmäsin ketjuun, jossa pyydettiin esirukouksia kansanedustaja Päivi Räsäsen ja piispa Juhana Pohjolan puolesta. Viitattiin syytteisiin heitä vastaan. Yksi keskustelija veti johtopäätöksen, että kristinusko on käytännössä laitonta maallistuneessa Euroopassa…
Melkoisia julkkiksia nämä Päivi ja Juhana.

5 tykkäystä

Tässäpä vielä kaunis video eiliseltä:

2 tykkäystä

Kirjoitin syksyllä, että Tammerfors svenskan kirkkoherra jää eläkkeelle ja uusi on haussa.

Nykyisen kirkkoherran valintaa edelsi melkoinen prosessi. Virka oli ollut ilman vakinaista kirkkoherraa viisi vuotta, kunnes Matias Roto haki virkaa. Seurakunta ei häntä hyväksynyt, eikä neuvosto esittänyt kunnollisia perusteluja ainakaan julkisuudessa tälle ratkaisulle. Lopulta virkaa haki kaksi muutakin; toinen oli Ruotsista eikä muodollisesti pätevä Suomen kirkon kirkkoherran virkaan, toinen ei päässyt ensimmäisellä kerralla ruotsin kielikokeesta läpi. Hän sai uuden mahdollisuden ja piispan kanssakin käytiin neuvotteluja ja prosessi päättyi siihen, että Roto veti hakemuksensa pois ja nykyinen kirkkoherra valittiin. Tästä on nyt 13 vuotta.

Nyt on siis virka taas auki. Ensimmäisessä haussa oli yksi hakija, Korsnäsin kirkkoherra Janne Heikkilä, jota en yhtään tunne. Virka laitettiin uudestaan hakuun, hakuaika on nyt 1.4. asti. Kiinnostuneena seuraan, miten tilanne etenee.

Edit. Eipä tarvinnut paljon etsiä, kun löytyi artikkeli, jossa kerrotaan, että Janne Heikkilä on jossain artikkelissa kirjoittanut, että hänen mielestään naisten ei pitäisi olla pappeja, mutta hän tekee silti yhteistyötä myös naispuolisten pappien kanssa. Tuossa vuoden 2018 artikkelissa silloinen piispa toteaa, että hän täyttää vaatimukset: mielipide saa olla, mutta yhteistyöhön on kyettävä. Taitaa tämä selittää sen, että Tammerfors svenska halusi virkaan lisää hakijoita…

Kyrkpressen.fi - Nyheter - Kyrkoherdes frispråkighet i tidningsintervju fick mothugg

1 tykkäys

Noin 850 jäsenen yksipappinen ruotsinkielinen seurakunta alueella, jossa ruotsinkielisiä ja ruotsinkielisiä palveluita on kovin harvassa, jossa kirkkoherravalinnat voivat kestää hyvinkin pitkään, ja jonka tulevaisuuskaan ei ole välttämättä pitkälle tulevaisuuteen taattu pienentyvän jäsenmäärän takia, ei liene ruotsinkielisten pappien näkökulmasta kaikista houkuttelevin työpaikka. Tällä hetkellä seurakunta näkyy järjestävän messuja joka toinen viikko. Osallistujamäärä näkyy seurakunnan oman ilmoituksen mukaan olevan 10-20 henkeä per jumalanpalvelus. Tuo on Wikipedian mukaan Suomen ainoa ruotsinkielinen seurakunta, joka sijaitsee sisämaassa ja rannikon ruotsinkielisten yhteisöjen ulkopuolella.

Vuonna 1900 ruotsinkielisiä asukkaita Tampereella oli väestöstä 6 %, vuonna 1950 noin 2 % ja nyt noin 0,5 %. Ottaen huomioon sekä ruotsinkielisten osuuden kehityksen Tampereella että ruotsinkielisen väestön kirkkoon kuulumisen vähenemisen ja seurakunnan jäsenistön ikääntymisen, on mahdollista, että tuo seurakunta ei enää tulevina vuosikymmeninä ole itsenäinen seurakunta.

Vuosikymmenistä on paha alkaa arvailemaan, mutta tuskin seurakunnan lakkautus kovin lähellä on. Kun suomenkielisiä seurakuntia Tampereella yhdistettiin 8 vuotta sitten, oli ymmärtääkseni yhtymässä täysin selvää, että ruotsalainen seurakunta jatkaa itsenäisenä. Mutta mikään houkutteleva seurakunta Porvoon hiippakunnan papeille tämä ei tietysti ole, ihan jo senkin takia, että lähimmät oman hiippakunnan kollegat ovat kaukana ja työympäristö on pitkälti suomenkielinen. Varsinkin perheellisille voi myös kynnys olla korkea muuttaa näin suomenkieliseen ympäristöön.
Toisaalta vaikka seurakunta on pieni, sillä on hyvä kontakti ja yhteistyö muiden alueen ruotsinkielisten toimijoiden kanssa, kuten koulun, päiväkodin, Svenska klubbenin ja ikäihmisten asuintalon kanssa. Positiivisena voi joku pappi kokea pienenkin seurakunnan, eikä Tammerfors ole edes Porvoon hiippakunnan pienin seurakunta. Isommaksi ongelmaksi arvelenkin nimenomaan seurakunnan sijainnin niin suomenkielisessä ympäristössä kuin pienen koon.

Sanoin “tulevina vuosikymmeninä” siksi, että en odota asiassa tapahtuvan muutoksia tällä vuosikymmenellä. Tällä hetkellä seurakunta on elinkelpoinen, ja ruotsinkieliselle yhteisölle voi olla tärkeä asia, että on itsenäinen seurakunta omalla kielellä. Kastettujakin vuonna 2021 oli yhdeksän. Katoavan seurakunnan merkki olisi se, jos seurakunnassa on lähinnä vanhenevaa väestöä, ja kasteita ei ole juuri lainkaan. Ajatukseni oli se, että jos joku miettisi pitkäaikaista eläkevirkaa, niin silloin ei ole niin automaatio, että onko tuota seurakuntaa nykymuodossa itsenäisenä seurakuntana olemassa viran loppupuolella. Porvoon hiippakunnassa kirkon jäsenmäärä tippuu nykyisin keskimäärin vähän toista prosenttia vuodessa, painottuen jäsenosuuksien vähenemiseen nuoremmissa ikäluokissa.

Kyllä Tampereella perheellisiäkin ruotsinkielisiä asuu. Ammatinvalintakysymys tietysti osittain - monilla aloilla on aika itsestäänselvää, että työpaikat sijoittuvat lähinnä isoihin kaupunkeihin, joista osa on hyvinkin suomenkielisiä. Papin taas on mahdollista työllistyä myös ruotsinkieliseen kuplaan. En silti tiedä, onko tämä monellekaan se isoin kysymys.

On alueen kieli aika monelle sellaiselle perheelliselle iso kysymys, joka toivoo lastensa kasvavan saman kielen käyttäjäksi. Alueilla, joissa oman kielen edustajien osuus on selvästi alle 1 %, on vähemmistökielisissä kouluissakin välituntikieli monilla lapsilla alueen valtakieli. Vastaavasti esim. monilla ulkomailla asuvilla suomalaisilla lasten tosiasialliseksi käyttökieleksi ja pääkieleksi muodostuu vähitellen usein alueen valtakieli. Osa perheistä ei näe siinä ongelmaa, että lapsi voi omaksua eri pääkielen, mutta osa perheistä ei toivo sellaista tilannetta, vaan huomioi myös kielitilanteen osana asuinpaikkavalintojaan.

1 tykkäys

Totta kai täällä asuu ruotsinkielisiä perheitä. Mainitsin itsekin ruotsinkielisen koulun ja päiväkodin. Ei niitä olisi ilman perheitä, samoin kuin ei kasteitakaan. Silti monille (mutta ei varmasti kaikille) ruotsinkielisille kynnys muuttaa pääasiassa suomenkieliselle alueelle on suuri.

Ruotsinkielisellä puolella on ollut yleensä papeista enemmänkin pulaa kuin ylitarjontaa. Muistan jossain vaiheessa, kun suomenkieliset teologian maisterit odottivat ensimmäistä työpaikkaa ja vihkimistä todella pitkään, ruotsinkielisiä virkoja oli täyttämättä ja töitä sai heti valmistumisen jälkeen. Tällaisessa tilanteessa ei ole tarvetta hakeutua töihin itselle vieraalle alueelle, mitä Tampere monille ruotsinkielisille on. Helpommin haetaan virkaa oman tai puolison kotiseudun läheisyydessä.

(Olisi muuten kiinnostavaa tietää, kuinka monessa Tampereella asuvassa perheessä molempien vanhempien äidinkieli on ruotsi ja kuinka monessa toinen on ruotsin- ja toinen suomenkielinen. En tiedä, tilastoidaanko tällaista.)

1 tykkäys

Onko Inkerin kirkolta kuulunut mitään liittyen Venäjän aloittamaan sotaan? Miten he ovat joutuneet suhtautumaan tähän? Entä muut Venäjän vähemmistökristyt

1 tykkäys

Entäs Venäjän enemmistökirkko:

Inkerin kirkon piispa Laptevin rukous rauhan puolesta oli 23.2. päivätty.

Ei ole kuulunut sen jälkeen! Olen miettinyt tätä viime päivinä myös. Sleyn sivuilla ei ole ajankohtaista tietoa, en ainakaan löytänyt. Inkerin Kirkkoa palvelee lähetteinä kolme Sleyn pappia, jotka olen Suomessa tavannut. Ville Melanen perheineen on käynyt Jyväskylässä muutamia kertoja. Hänen seurakuntansa on Siperiassa, niin laajalla Inkerin kirkko toimii.
Luulisin että työntekijät toimivat nyt Suomesta käsin.
Rukoillaan heidänkin ja koko Inkerin kirkon puolesta.

4 tykkäystä

Syytä on muistaa Inkerin kirkkoa ja muitakin Venäjän vähemmistökirkkoja, jotka ovat varmasti aika vaikeassa tilanteessa. Ymmärrettävää on, että haluavat pitää matalaa profiilia kannanotoissaan sotaan. Myös Venäjän ort. kirkolle tulisi rukoilla parannuksen armoa, etenkin sen johtajille.

4 tykkäystä