En lähtökohtaisesti usko, että kokeneella, vuosia pastorina ja rippikoulutyössä toimineella olisi sellaista harhakäsitystä velvollisuuksista.
Haastattelu oli kirjoitettu kuulostamaan rivien väleissä siltä kuin haastateltu ei olisi halunnut myöntää, että rikosilmoituksen tekeminen on ollut työntekijöiden tekemä valinta, tai että siihen ratkaisuun on päädytty pastoraalisella harkinnalla. Monille asiakaspalvelutyössä toimiville on tuttu asia, että jopa koulutuksissa saatetaan kouluttaa, että tietynlaisiin kysymyksiin voi kannattaa viestintästrategisesti vastata väittäen, että sillä tavalla kuin on toimittu, on täytynyt toimia - silloinkin kun velvollisuutta ei ole oikeasti ollut. Näin ulkoistetaan ja väistetään vastuuta - ja herkästi valehdellaan.
Nuorisotyössä on ilmoitusvelvollisuus pahoinpitelyepäilyistä, jos uhrina on alaikäinen nuori. Tuon asian rikosilmoituksessa ei ole kyse siitä, että nuori olisi ilmoitettu epäillyn pahoinpidellyn, vaan ainakin haastattelussa nuoret esitettiin kriminaalin asemassa. Silloin jos alaikäinen nuori tai vieläpä alle 15-vuotias nuori on toiminut typerästi tai lain vastaisesti, on pedagogista tai papiston tapauksessa myös pastoraalista harkintaa, miten toimitaan. Nuoren luottamuksen voi aikuinen menettää kerrasta, ja luottamuksen takaisin rakentaminen on usein vaikeaa. Sitä joutuu ammattikasvattajana punnitsemaan, että mikä painoarvo milläkin näkökohdalla on.
Jutun mukaan nuorten kanssa oli ollut haasteita jo aiemmin leirin aikana. Leirin vetäjät olisivat voineet ottaa yhteyttä näiden nuorten vanhempiin, ja yhdessä heidän kanssaan ohjata nuoria suotuisampana pidettyyn suuntaan käyttäytymisessä. Niin olisi voitu yrittää tehdä vielä sammakkoepisodin jälkeenkin. Julkaistun haastattelun perusteella yhteydenpitoa vanhempiin ei ole harjoitettu kovin onnistuneesti, kun lehtijutussa yhden pojan isä sanoo suosittelevansa pojalleen nyt rippikoulun loppuun suorittamisen sijaan kirkosta eroamista.
Itse näen elävän sammakon syömisen terveysriskinä sellaisen syöjän kannalta. Elävästä eläimestä voi saada esimerkiksi jonkun ihmisessäkin elinkelpoisen loisen. Tuollaisen tilanteen olisi voinut myös kääntää pedagogiseksi opetukseksi koko leirille, ja osallistaa pojat sitä kautta leiriin paremmin sisään sen sijaan, että heille osoitettiin ovea. Itselle tulee mieleen sekin ajatus, että elävänä sammakko syömään yllytetty alle 15-vuotias voi olla yllytyksen uhri, siinä missä seurakunta viesti näkevänsä tämän rikollisena ja ulos porukasta heitettävänä. Nyt nuorista tehtiin valtakunnanuutisia. Vaikka lehtijutussa ei lue nimiä, someaikana helposti sadat tai kenties jopa tuhannet saavat helposti selville, keistä yksilöistä on kyse. Samoin asia selviää suoraan mm. rippijuhliin kutsutuille, joiden osalta juhlat peruuntuivat.
Rauhoitetun eläimen tappaminen on rikos. Hyvä, että leirin johto teki sen mitä pitikin: rikosilmoituksen. Rohkaisenkin jokaista toimimaan samoin. Oli sitten kyseessä sammakko, kyy tai mikä vaan rauhoitettu eläin.
Lehtijutun mukaan leiriläisille oli etukäteen tehty selväksi, että lainvastaiseen tekoon syyllistyminen johtaa automaattiseen leirin keskeytykseen.
Tiedän hyvin, että kaikki tuon ikäiset eivät ole leirikuntoisia.
Rauhoitetun eläimen tappaminen on kiellettyä. Rikosoikeudellisen vastuun edellytyksenä puolestaan Suomen lain mukaan on, että tekijä on rikoksen tekemisen hetkellä vähintään 15-vuotias. Alle 15-vuotiailla rikosten esitutkinta ei johda syyteharkintaan, vaan päättyy rikosoikeudellisen vastuun puuttumisen takia.
Leireihin liittyy nykyään yleisesti keskeytyslauseke, mutta se on usein hyvin monitulkintainen. Lakia rikkoi todennäköisesti se poika, joka sammakon söi. Mutta hän saattoi olla myös yllytyksen uhri. Kuvaaja taas ei välttämättä rikkonut lakia ollenkaan. Alle 15-vuotiaat ovat usein liian helposti yllytettävissä monenlaiseen, ja 15 vuoden ikäraja on Suomessa laissa syystä.
Sekin on totta, että osa nuorista on sellaisia, että heidän ohjaamisensa leirillä voi olla vaikeaa. Nuorten “leirikuntoisuus” riippuu aika paljon myös leirin vetäjistä. Jos he osaavat ottaa hyvin erityisen tuen tarpeita huomioon myös paineen alla, tilanne voi olla aika erilainen kuin jos he eivät sitä kovin hyvin paineen alla ja väsyneenä osaa. Rippikouluikäisessä ikäluokassa on mukana koko ikäluokan kirjo.
Lehdessä ei mainittu rippikoulun järjestämispaikkaa. Se oli Aholansaaressa Nilsiässä järjestetty leiri. Oletettavasti vanhemmat saivat tehtäväkseen ajaa sinne kesken leirin ja noutaa poikansa kotiin. Leiriä mainostettiin etukäteen mahdollisuutena saada ystäviä muualtakin Suomesta, koska paikassa voi olla useampia leirejä yhtä aikaa menossa.
Nyt yllyttäjän isä on ilmoittanut poikineen eroavansa kirkosta
– Luulin, että luterilainen kirkko on suvaitsevainen. Mutta ilmeisesti ei, jos se, että lapsi syö sammakon, on näin suuri juttu, Stepanov[=isä] toteaa lehdelle.
Luulisi, että vanhempia hävettäisi lapsensa käytös ja haluaisivat olla vain hiljaa asiasta sekä hoitaa perhepiirissä asiaankuuluvat kasvatustoimenpiteet sen sijaan, että mennään lehteen itkemään suvaitsemattomuutta. Tapansa kullakin.
Minäkin olen sitä mieltä, että ihan oikein olli asiaan puuttua ja nuorten laittomuuksiin tulee suhtautua vakavasti. Eläinrääkkäys on vastenmielistä.
Sain kyllä jutusta sellaisen käsityksen, että tuo nimenomainen kolmikko oli ennenkin aiheuttanut harmia leirin aikana ja sen takia sammakon syöjää ei tulkittu pakotetuksi yllytyksen uhriksi. Kyllä vetäjillä varmasti jonkinlainen haju on siitä, millainen on kenenkin nuorten välinen suhde. Satavarma on tosin vaikea olla, kun teinipoikien kaveruudessa voi olla varsin rajunkin oloisia elementtejä. Mun mielestä on muutenkin hyvä, että häiriköt voidaan lähettää tarvittaessa kotiin. Järkevämmät teinit saavat muutenkin elämässään kärsiä ihan riittävästi siitä, että niin monessa paikassa mukana roikkuu näitä temppuilijoita, jotka vievät aikuisten aikaa ja sabotoivat suunnitellun ohjelman myös niiltä joita se kiinnostaisi. Siinä on toki sitten oma haasteensa, että seurakunnassa pitäisi samaan aikaan välittää armollisuuden viestiä.
Mutta tähän:
mietin että miten asia hoidettaisiin, jos leiriläisen perheellä ei olisi autoa? Kyseinen seurakunta toki sijaitsee sen verran landella, että heidän kohdallaan kysymys on varmasti lähinnä hypoteettinen, mutta isoissa kaupungeissa tilanne on toinen ja ripari voi joissain tapauksissa toteutua varsin kaukanakin kotipaikasta. On jopa ulkomaan ripareja, mutta niille leirikuntoisuusvaatimukset ovat kovemmat ja ongelmia tuskin syntyy.
Kolmen pojan vanhemmista kahden pojan vanhemmat ovat olleet lehdistön suhteen hiljaa. Vain yksi yllyttäjäpojan isä on ollut julkisesti äänessä. Hän on ilmeisesti poliittisestikin aktiivinen ja erään puolueen paikallisjärjestön hallituksen varajäsen.
Olen itse pitänyt muutaman leirin tuolla. Emme syöneet sammakoita. Leirejä pitävät Aholansaaressa myös ei-körtit.
Muuten elämiä kohtaan kohdistettu julmuus ja väkivalta, korreloi empatiakyvyttömyyden ja epäsosiaalisen persoonallisuuden kanssa. Siksi suhtaudun siihen itse vakavasti. Tällaiset nuoret olisi otettava erityisen huolenpidon alle.
Tämä trendi näkyy myös koulussa. Todella moni oppilaan haaste johtuu nykyään opettajien ammatti- tai muusta taidottomuudesta ja lapsi pääsee kuin koira veräjästä. Toki poikkeuksiakin onneksi on.
Lohjan seurakunnan rippileiri lopetettu tänään 2 päivää etuajassa. Leiristä jäi ilmeisesti noin neljäsosa pitämättä. Leirin keskeytyksen julkinen perustelu on ollut se, että yhdeltä leiriläiseltä oli kadonnut “vahvat reseptilääkkeet”, ja sen jälkeen koko leiri keskeytettiin turvallisuusperusteella. Kaikki leiriläiset konfirmoidaan. Rikosilmoituksia ei lehtitietojen mukaan ole tehty, eli tuolla leirillä pastoraalisessa harkinnassa on päädytty siihen, että poliisia ei asiaan liitetä, mutta kaikkien ei-asianosaistenkin leiri on keskeytetty ennenaikaisesti, jottei kukaan pääse leirillä väärinkäyttämään toisen lääkkeitä. Jos lääkkeiden olisi epäilty hukkuneen vahingossa, leiriä ei olisi keskeytetty.
Sama tilanne on leirikouluissakin. Osanottajien vanhempien pitää ennen leiriä allekirjoittaa lomake, jossa sitoutuu hakemaan lapsensa pois tai maksamaan kulut, jos lapsen leiri keskeytyy ennenaikaisesti. Useimmiten sellaisissa tilanteissa vanhemmat hakevat joko itse lapsensa tai järjestävät jonkun muun läheisen noutamaan lapsen. Käytäntöpuoli on hankalampi niissä tilanteissa, joissa perhe on niin varaton, ettei sillä ole varaa järjestää lapsen noutamista eikä autoa itselläänkään. Jos esimerkiksi perhe on toimeentulotuen asiakas ja ulosotossa, ei ylimääräistä rahaa noutoihin välttämättä ole. Käytännössä niissä tilanteissa lapsi saatetaan lähettää vaikka taksilla kotiin, mutta laskua ei välttämättä koskaan kyetä vanhemmilta laskuttamaan, jolloin lasku jää käytännössä järjestävän organisaation maksettavaksi. Jos vanhemmat eivät nouda ja lapsi vastustaa poistamista ja riehuu siinä kohtaa, jos häntä koitetaan laittaa turvavöihin, taksikaan ei varmaankaan ota sellaista lasta kuljetettavakseen. Joku ratkaisu kuitenkin kyllä käytännössä aina löytyy.
Perhe ei voi olla toimeentulotuen saaja tai ulosoton asiakkaana. Vain yksityinen henkilö voi olla. Ulosottoa ei voi ulottaa perheen toisiin henkilöihin, ei edes puolisoon. Jos esim. perheen auto on puolison nimissä ja lapsella mopo, ne eivät ole ulosmitattavia. Huoltajien ulosotossa olo on leirihenkilöstölle salassapidettävä tieto. Neuvoin juuri huhtikuussa näistä meidän teinin kanssa samalla leirillä olleiden vanhempia, kun kyse mm. viennistä leirikeskukseen perille asti. Heidän lapsensa haettiin Onnibussilla ja leirin vetäjä ei kyllä hoitanut asiaa oikein hienotunteisesti.
Leirin päättäjäisissä parkkiksella oli vierekkäin Teslaa ja Micraa.
Minä olen aina nähnyt vain yhteiskuljetuksia. Vierailupäiviäkään ei enää ole ollut. Välttämättä vielä 14 - 15 vuotiaat eivät välitä talousstatuksesta, jos ei heitä ole provosoitu.
On myös olemassa muitakin syitä autottomuuteen kuin köyhyys. Esim. jos asutaan isossa kaupungissa hyvän julkisen liikenteen alueella, ei ole mökkiä eikä säännöllisemmin tavattavia maalaissukulaisia eikä kukaan perheessä käy töissä eksoottisina kellonaikoina, niin autoa ei välttämättä kertakaikkiaan tarvitse mihinkään. Ei sitä kannata hankkia vain sitä varten, että saa kuskattua riparilaisen leiriltä pois, vaikka rahaa olisi kuinka paljon tahansa. Eli jos bussilla kulkevaa riparilaista kohdellaan jotenkin huonosti, on siinä tuplavirhe: ensinnäkin pitää kohdella hyvin vaikka olisikin köyhä, ja toisekseen on väärin olettaa että autoton olisi köyhä.
Nyt oli annettu ymmärtää syy miksi joku haetaan ja joku ei. Ei kyllä ole paljon hyvää muisteltavaa jäänyt leiristä. Tuore konfirmoitumme ei lauantaisilla juhlilla halunnut muistella leiriä sukulaisille.
Toimeentulotuki on ruokakuntakohtainen etuus. Sitä ei voi saada yksittäinen perheenjäsen yksinään ilman, että muut samaan ruokakuntaan kuuluvat ovat samalla hakijana ja toimeentulotuen saajina. Ulosoton asiakkuudet ovat toki muodollisesti henkilökohtaisia, mutta käytännössä ulosotto vaikuttaa herkästi koko perheeseen. Tarkoitan ulosotossa olevalla perheellä sellaista perhettä, jossa vähintään yksi jäsenistä on ulosotossa, ja jota koskevat siten ulosottokaaren 48 §:n asiat, joilla on pyritty edes jonkin verran rajoittamaan ulosoton haitallisia vaikutuksia muihin perheenjäseniin.
Mitä ulosottoon tulee, niin sen osalta tilanne on monimutkaisempi kuin kuvaat. On tilanteita, joissa myös puoliso voi joutua vastuuseen velasta, joka on muodollisesti nostettu vain toisen puolison nimissä. Aviopuolisot katsotaan lain nojalla usein yhteisvastuullisiksi esimerkiksi yhteisen talouden hyväksi otetun velan osalta, jollaista ovat esimerkiksi ruokaostokset. Jos sellaista varten on nostettu velkaa ja laitettu se vain toisen nimiin, velan voi ulosmitata paitsi muodolliselta velalliselta, myös puolisolta. Huoltajien toimeentulotuen asiakkaana tai ulosotossa olo ei ole usein leirihenkilöstön tiedossa ollenkaan, eikä heidän sitä kuulu tietääkään. Se asia voi ilmetä seurakunnan taloushenkilöstölle, jos laskuja ei makseta, tai olla joissain tapauksissa vaikkapa diakonin tiedossa. Mutta nyt mennään jo sivuasioihin.
Autolla noutamiseen ei tarvita auton omistamista. Jos on sosiaalisia suhteita, auton voi vaikka lainatakin tai jos on varallisuutta, auton voi myös vuokrata. Ajokortittomuus estää kuskina toimimisen, mutta jos on hyviä sosiaalisia suhteita autollisiin, voi ehkä saada jonkun muun noutamaan. Ilmeisesti ajokortittomuus (eri asia kuin auton omistaminen) korreloi köyhyyden kanssa väestötasolla. Ajokortin suorittaminen on maksullinen koulutus, mikä rajoittaa osin sen suorittamista, ja lisäksi eräät sairaudet estävät ajokortin suorittamisen, tai johtavat aiemmin saadun ajo-oikeuden menetykseen. Ei tarkoita kuitenkaan tietenkään yksilötasolla sitä, että jokainen ajokortiton olisi köyhä.
En nyt näin hienona hellepäivänä rupea jatkamaan, mutta hämmästyttää tyyli etsiä “ikäviä” puolia, koska onhan nyt aivan selvä ettei nykymaailmassa leirilaskun maksamattomuus johdu ulosotosta. Uutisissa on ollut hyvin laajasti ihmisten luottotiedottomuuden lisääntymisestä.
Leiri pitää yleensä maksaa etukäteen ja ei ainakaan meillä ollut mitenkään kallis, olisiko ollut 300e.
Jos on maksuvaikeuksia ei se tarkoita että olisi heti ulosotossa.
Erityiseti harmittaa sen kesäkuun leiriläisen puolesta, jonka haun syy sieltä Onnibussilta oli sanottu ääneen. Leirin vetäjäpappi ei ollut mitenkään asiallinen tässä.
Sinä olkinukkeilet. Väittelet sellaisia itse keksimiäsi väitteitä vastaan (muka minun esittäminäni), joita minä en ole edes esittänyt. Minä en ensinnäkään ole sanonut mitään leirin itsensä maksamisesta (yleensä seurakunnan rippileirin voi nuori saada maksutta tai ainakin osan maksusta pois, jos perheellä on taloudellisesti vaikeaa, ja jos huoltaja kertoo seurakunnan diakoniatyöntekijälle tilanteesta). Vaan tässä on kirjoitettu siitä, että jos leirin järjestäjä lähettää leiriläisen taksilla kotiin, taksilasku voi jäädä järjestävän organisaation maksettavaksi silloin, mikäli perhe ei sellaista laskua maksa. En ole väittänyt, että laskujen maksamattomuus “johtuisi” ulosotosta, vaan sanonut, että toimeentulotuen piirissä olevan (jonka tuen ehtona on koko ruokakunnan varattomuus) ja ulosotonkin vielä rasittaman perheen (jolloin varattomuuden lisäksi jollain perheenjäsenellä on vielä sellaista velkaakin, joka ulosmitataan tuloista), voi olla vaikea ylimääräisiä noutokuluja kesken leirin maksaa. Olin kirjoittanut näin:
Jos esimerkiksi perhe on toimeentulotuen asiakas ja ulosotossa, ei ylimääräistä rahaa noutoihin välttämättä ole. Käytännössä niissä tilanteissa lapsi saatetaan lähettää vaikka taksilla kotiin, mutta laskua ei välttämättä koskaan kyetä vanhemmilta laskuttamaan, jolloin lasku jää käytännössä järjestävän organisaation maksettavaksi.