Tuo periaate koskee vain lainvoimaisia päätöksiä. Lainvoimaisessa päätöksessä käsittelyprosessi ei ole enää kesken eikä valitusmahdollisuutta ole enää jäljellä. Jos asia käsitellään uudelleen tilanteessa, jossa alkuperäinen päätös ei ole koskaan saavuttanut lainvoimaa, uudessa käsittelyssä on yhä kyse ensimmäisen lainvoimaisen ratkaisun hakemisesta.
KHO:2016:70 viittaisi siihen, että virkamiehen varoitukset eivät edes ole sellaisia hallinnollisia seuraamuksia, joita koskisi uudelleenkäsittelykielto. Jos yksi päätös kumotaan, asian voisi ottaa aina uudestaan käsittelyyn, kunhan tämä tapahtuu kohtuullisessa ajassa.
mikäli laillisin perustein annettu varoitus, tai vaikkapa palvelusuhteen purku, kumotaan muotoseikkojen vuoksi. Voidaan päätös korvata uudella muotoseikat täyttävällä päätöksellä.
1 tykkäys
Tuomiokapituli katsoi, että Sadinmaa on kirkkolain 5 luvun 3 §:n tarkoittamalla tavalla toiminut vastoin pappisviran velvollisuuksia ja pappislupausta, mutta ei määrännyt asiasta ko. lainkohdan tarkoittamaa seuraumusta. Sadinmaa ei omassa vastineessaan katsonut toimineensa moitittavasti, vaan katsoo soveltaneensa kirkkojärjestyksen säännöksiä avioliittoon vihkimisen edellytyksistä oikein.
Tuomiokapitulin antamaan päätökseen jättämäsään eriävässä mielipiteessään Weuro ja Liimatainen katsoivat ettei asiassa ole esitetty sellaisia oikeudellisia perusteita, joiden mukaan Sadinmaan voitaisiin katsoa menetelleen kirkkolain 5 luvun 3 §:n tarkoittamalla tavalla pappisviran asettamien velvollisuuksien vastaisesti. Heidän mukaansa asiassa on kysymys tilanteesta, jossa Sadinmaa on ollut yhtäältä velvollinen noudattamaan piispan antamaa ohjetta ja toisaalta soveltamaan itsenäisesti avioliittoon vihkimisestä annettua lainsäädäntöä. Weuro ja Liimatainen katsovat, että oikeustila kirkollisen avioliittoon vihkimisen osalta on ollut 1.3.2017 jälkeen epäselvä.
Weuro ja Liimatainen katsovat onassa eriävässä mielipiteessään, ettei tuomiokapitulin tehtävänä ei ole käsiteltävänä olevana asiassa ollut ensisijaisesti ratkaista, onko Sadinmaa soveltanut voimassa olevan oikeuden säännöksiä oikein vihkiessään samaa sukupuolta olevan parin avioliittoon, vaan arvioida, onko Sadinmaa näin toimiessaan toiminut tavalla, joka on kirkkolain 5 luvun 3 §:n tarkoittamalla tavalla vastoin pappisviran asettamia velvollisuuksien vastainen.
Tästä löytyykin asian käsittelyn avain. Weuro ja Liimatainen vetoavat moitittavuuden arvioinnissa epäselvyyteen, joka perustuu oikeudelliseen selvitykseen jätetyn eriävän mielipiteen saamaan kannatukseen. Samalla he kuitenkin toteavat ettei tuomiokapitulin asiana ole ratkaista tätä epäselvyyttä.
Oikeustilan epäselvyyttä he perustelevat mm. sillä, että ohjetta ollaan valmiita rikkomaan,
Vastaesityksessään Weuro Liimataisen kannattamana toteaa, että Sadinmaa on vihkiessään samaa sukupuolta olevia pareja toiminut piispan antaman ohjeistuksen vastaisesti ja erittää että tuomiokapituli saattaa tämän käsityksensä moitteena Sadinmaan tietoon.
Tuomiokapitulissa ei näin ollen ollut erimielisyyttä siitä, että Sadinmaan menettely oli moitittavaa. Tällä seikalla on merkitystä suhteessa siihen, miten Sadinmaan voidaan olettaa toimivan jatkossa.
Tuomiokapitulin ratkaisun jälkeisenä aikana vetoamien epätietoisuuteen taikka epäselvyyteen on vähemmän uskottavaa.
Jäämme odottamaan ottaako Sasinmaa onkeensa vai jatkuvatko sooloilut - ja jos jatkuvat, niin mitä tuomiokapituli sitten tekee? Viekö pappisoikeudet vai jatkuuko päänsilittely.
1 tykkäys
Siirsin alkaneen keskustelun uuteen ketjuun:
adinmaa on nyt siten tehnyt oikaisuvaatimuksen.
Vaikea ajatella, että tuollainen muodollinen näpäytys peruttaisiin, kun KS tarkoituksella ja julkisuushakuisesti rikkoi sääntöjä. Ja Oulun hiippakunnassa ehti jo tulla varoitus toiselle “rohkealle” pastorille. Mutta saattaa olla, että KS hakee ensisijaisesti lisää julkisuutta.
2 tykkäystä
Ohhoh. Eipä olisi tullut mieleen tällainen mahdollisuus.
9 tykkäystä
Halpis - Sisyfus.
1 tykkäys
Kyllä hän varmaankin lisäjulkisuutta hakee - jotta voisi uhriutua enemmän. Pelkkä moite ei näet tarjoa paljon martyroitumispisteitä. On selvää, että jos asiaa käsitellään uudestaan, niin sanktio on suurempi, kun hänen on jo todettu toimineen väärin, ja toisessa hiippakunnassa samasta rikkeestä on annettu vakavampi rangaistus. Sitten hän voi taas ilakoida sillä, miten vanhanaikainen muumiokirkko yrittää jarruttaa kehitystä vastustamalla hänenlaistensa edistysmielisten toimintaa.
4 tykkäystä
Millä perusteella samalta elimeltä ylipäänsä voi hakea muutosta? Pitäisi kai osoittaa päätöksessä joko muodollinen käsittelyvirhe tai sitten jokin virhe jossa tosiasiat ovat väärin. Joku evlut hallinto tunteva osannee vastata tähän.
Kai se käsitellään aina uudestaan, jos jokin osapuoli valittaa alkuperäisestä päätöksestä. Perusteluksi riittää se, että joku valittaa.
Kirkon byrokratiasta en tiedä mutta kyllä muuten on paljon tavallisempaa, että valituksen jälkeen asian käsittelee korkeampi instanssi eikä se sama, joka päätöksen on tehnyt.
2 tykkäystä
Kirkollisiin ja seurakunnallisiin käytäntöihin en ole juurikaan perehtynyt, mutta ainakin kunnallisessa hallinnossa oikaisuvaatimus ja valitus ovat eri menettelyjä - oikaisuvaatimus on tavallaan kunnallisvalituksen pakollinen esivaihe niissä asioissa, joissa oikaisuvaatimuksen voi tehdä.
Oikaisuvaatimus tehdään ensisijaisesti juurikin samalle päätöselimelle, joka on alkuperäisenkin päätöksen tehnyt; ikään kuin kysytään, oletteko nyt ihan varmoja, että haluatte päättää noin, koska… [ja tähän sitten perustelut, jotka voivat olla sekä päätöksen laillisuuteen että/tai tarkoituksenmukaisuuteen liittyviä].
Valitus taas tehdään ”ylemmälle” taholle, joka useimmiten on hallinto-oikeus, ja valittaa voi vain laillisuusperusteella, eli joko päätösprosessi tai itse päätös on valittajan mielestä jollain tavoin lainvastainen.
Oikeusistuimissahan sitten ei tuota oikaisuvaatimusta tunneta kai lainkaan, vaan käräjäoikeuden päätökseen tyytymätön asianosainen voi valittaa hovioikeuteen eikä valitusperusteita ole rajattu, koska oikeusturvan katsotaan edellyttävän, että asiansa saa aina halutessaan vähintään kahden oikeusasteen tutkittavaksi.
2 tykkäystä
Minusta tämä on väkivaltaa. Kirkko yritetään väkivalloin saada muuttamaan mielipiteensä(oppinsa) maallisen lainsäädännön avulla (joka ei sitä haluaisi). Oululaisen papin kommentti siitä, että hän ei piittaa varoituksesta tippaakaan, kertoo samaa kieltä. Kirkko halutaan polvilleen, omen pappiensa toimesta. Minulla ei ole enää sanoja tähän.
D
14 tykkäystä
Tämä on juurikin näin. Aivan uskomatonta. Sanattomaksi ja tekemättömäksi vetää tämä ev.lut. kirkon tie.
1 tykkäys
Aika huolestuttavaa tuokin, että Sadinmaa ei edes tiedä mikä on bulla. Mitä siellä teologisessa tiedekunnassa opetetaan?
1 tykkäys
Monenlaista, mutta ainakin Helsingin tiedekunnassa joitakin vuosia sitten opetuksen taustalla oleva eetos painotti usein lähimmäisen palvelemista ja rinnalla kulkemista (erityisesti globaalissa Etelässä asuvien tai sieltä tulevien lähimmäisten), kirkon menneiden rikkomusten ja virheiden sekä Raamatun ristiriitaisuuksien tunnustamista ja anteeksipyytämistä, ja tietysti uusimpien tieteellisten tutkimustulosten, kuten sukupuolten moninaisuuden, omaksumista.
(Toisaalta, toki siellä luennoi Juha Ahviokin.)
1 tykkäys