Tiedän, että ei liberaaliteologialla ole suojelua, mutta jos ilmaisee asian niin, että luterilainen kirkko on liberaaliteologian vuoksi harhassa, niin silloin arvostelet kirkkoa instituutiona, et liberaaliteologiaa. Lisäksi, kuten kirjoitin, tekstistäsi saa kuvan, että luterilaisessa kirkossa ei kannata sanankuulossa käydä em. syistä. Sekin viittaa samaan kirkkoon kohdistuvaan kritiikkiin.
Teologiaa en todellakaan riittävästi tunne, mutta osaan vähän lukea ja kirjoittaa ja jopa laskea.
No jospa nyt sitten nokittelu jää tähän. Toivon, että @Silvanus ehtii silmäillä näitä jossakin välissä. Nyt sitten tämä tulee keltaisella pohjalla. Ja joka kirjoittaa pätkänkään henkilöön meneviä arvioita niin saa varoituksen. Olkoon Mauriinan edellinen viesti tuossa mallina ylläpitäjälle.
1 tykkäys
Miksi minä en voisi niin sanoa? Ei mielipiteensä ilmaiseminen ole kiellettyä. Aivan samaa aihetta keskustelun aloittaja Sakarjakin pohti. Kyllä näillä palstoilla on paljonkin kritisoitu eri kirkkokuntia ja useimmiten aivan aiheesta.
En ala tästä kanssasi vääntämään. Toivon että Silvanus ottaa kantaa. Jos olen väärässä, niin pyydän jo heti tässä mahdollista ymmärtämättömyyttäni anteeksi.
Tässä kuitenkin säännöistä kohta jota pidän tähän kritiikkiini sopivana:
Käyttäjät ja muutkin henkilöt, jotka sitoutuvat Apostoliseen uskontunnustukseen tai Nikaian-Konstantinopolin uskontunnustukseen (sen läntisessä tai itäisessä muodossa), nauttivat suojelua. Suojelulla (henkilösuojelu) tarkoitetaan, ettei tällaista henkilöä ole luvallista nimittää ei-kristityksi. Vastaavaa suojelua nauttivat instituutiot (instituutiosuojelu), jotka julkisesti tunnustautuvat näihin tunnustuksiin.
Eli tuo edellä oleva sopii siis luterilaiseen kirkkoon, joka on tunnustuksiin sitoutunut instituutio.
Tässä mielessä omissa silmissäni lause Luterilaisessa kirkossa raamatunselitys on liberaaliteologian vääristämää sisältää ajatuksen siitä, että luterilaisen kirkon oppi on vääristynyttä. Samoin lause: Sana ja sakramentit on harvinaisen huono veruke pysyä luterilaisen kirkon jäsenenä sisältää ajatuksen siitä, että luterilaisen kirkon sana ei ole oikean uskon mukaista, sitä ei kannata käydä kuulemassa, se on huono veruke kuulua kyseiseen kirkkoon.
En jatka enää asian käsittelyä. Toivon aikanaan Silvanuksen kantaa asiaan. Mutta henkilökohtaisuuksiin menevään nokkapokkaan tulen itse puuttumaan jos sellainen jatkuu pienessäkään määrin.
2 tykkäystä
On sääntöjen vastaista väittää luterilaista kirkkoa epäkristilliseksi. Kirkko-opillinen kritiikki on sallittua. Kritiikin on oltava asiallista, eikä henkilöön käyvää.
1 tykkäys
Kirkkoisillä on sama lista kuin meillä. Ainakin siinä määrin kuin olen 300-luvun lopulle asti perehtynyt.
Kenellä kirkkoisillä, voitot mainita nimiä ja paikkakuntia.
Ihan vaikka Irenaeus, Kyprianus, Ambrosius jne. Olen kääntänyt mm. Ambrosiuksen teokset Mysteriis ja Sacramentis - arvaapa, mitä sakramentteja Ambrosius listaa?
1 tykkäys
Apol. XIII vastaa tähän aika selvästi.
Totta. Jos kaipaat lisätietoja (lähinnä luterilaisten) sakramenttikäsityksestä ja siitä, mistä 1500-luvulla oltiin eri mieltä, kannattaa lukea tämä: XIII uskonkohta. Sakramenttien luku ja käyttö - Augsburgin tunnustuksen puolustus - Luterilaiset tunnustuskirjat | Suomen ev.lut. kirkko
Tämä on väärinkäsitys. Esim. avioliitto, jota siis luterilainen tunnustus ei lue sakramentteihin, ei suinkaan ole mikään “tyhjä kuva” ainakaan tunnustuksellissa piireissä. Sehän on Jumalan säätämä, ja sellaisena me sitä pidämme.
Harhautunutta analyysiä on sekin arvelusi, että sakramenttioppi olisi syynä siihen luterilaisessa kirkossa kuultavaan ajatukseen, että “avioliiton sisältöä saa muuttaa”. Syynä tähän harhaan on enemmänkin se, että on lakattu uskomasta Raamattua.
Intraluterilaiset teologiset keskustelunne Seurakuntaliiton ja LHPK:n kesken ovat varmasti ratkiriemukkaita. Mutta myönnän olevani jäävi, jo teininä koin Pieperin dogmatiikan vähän luotaantyöntäväksi. Kaikkea hyvää teille, Kristuksen iloa ja rauhaa ja siunattua paastonajan jatkoa!
1 tykkäys
Olihan ne oikein kivoja, ihan oikeasti! 
Siunattua paastonaikaa ja kaikkea hyvää vaan sullekin. (Ihmiset on erilaisia, musta Pieperin lukeminen ekan kerran teininä oli ihana kokemus.)
Senkun viittasin Ev.Lut. kirkon omassa tunnustuspykälässä mainittuun sitovaan teokseen, eipä muuta.
1 tykkäys
Koska näet, että nykyiset sakramentit tuli käyttöön idässä. Mistä saisi tuo käännöksen.
Jaa-a, en osaa sanoa, idän isiin asti olen ehtinyt vasta vähemmän (arvaukseni on, että joskus 500-700 -luvulla). Spessuna kun on 300-luku ja erityisesti Ambrosius.
Jos hyvin käy -mitään en lupaa- käännökset ilmestyy ehkä joskus Patristisen seuran kustantamana.
4 tykkäystä
Tuossa Ambrosiuksen elämästä;
1 tykkäys
Jea, tämäkin on tullut luettua joskus, oikein hyvä artikkeli
Amrosius Milanon piispa kirjoitti siis Mysteereistä ja Traktaatin sakramenteista - tässä kirjoituksessa hän puhuu äskettäin kastetuille, jotka olivat kastettu pääsiäisviikolla. Hän käsittelee seremonioiden luonnetta ja kasteen opillisesta merkitystä. Olenko ymmärtänyt oikein?
1 tykkäys
Kutakuinkin.
Hän antaa opetuksen mysteereistä (eli sakramenteista), kun kastetut ovat ensi kertaa osallistumassa ehtoolliselle. Sisältönä on kaste ja ehtoollinen, niiden lahjat ja esikuvat.
Ok. tästähän ei voi tehdä johtopäätöstä , että vain kste ja ehtoollinen on sakramentteja. Esim munkeutta pidettiin sakramenttina ( John Meyendorff, Bysantine Theology s. 191-192) Samoin sairaanvoitelua;
" Jos joku teistä on sairaana, kutsukoon hän luokseen seurakunnan vanhimmat. Nämä voidelkoot hänet öljyllä Herran nimessä ja rukoilkoot hänen puolestaan" ( Jaakob 5:14)