Samassa kirkossa, kaksi virkanäkemystä

Ajankohtaista
21

Joskus rippikoulun jälkeen muistan että tuonne meni lauma nuorisoa, käytännössä kaikki jotka olivat missään seurakunnan toiminnassa aktiivisemmin mukana. Itse en laskenut itseäni seurakuntanuoreksi, koko skene oli minusta hieman outo jo silloin (odotusarvo oli että piti kuunnella Rainia ja olla ylisosiaalinen isoinen yms). Kai olin ernu koska pidin jo tuolloin vanhoista virsistä (ala-asteella aamunavauksessa laulettiin virsi), enkä ymmärtänyt miksi kevyestä musiikista pitää tehdä “hengellistä”. Näin kun taaksepäin ajattelee, niin lähes kaikki tuolloin aktiiviset seurakuntanuoret ovat myöhemmin eronneet evlut kirkosta ja kaikesta kristillisyydestä. Useimmat niistä jotka eivät eronneet ovat teologisesti käytännössä helluntailaisia tai vapaakirkon jäseniä.

Tämä toki vain omaan rajalliseen kokemukseeni perustuva anekdootti, mutta mielenkiintoista on se, että niistä jotka tuonne eivät menneet, useampi taitaa olla evlutin jäsen edelleen (vaikkakaan ei käytännössä missään toiminnassa mukana). Mutta ehkä he olivatkin jo silloin teininä sitä “hälläväliä” porukkaa, kun taas “seurakuntanuoret” taisivat aidosti etsiä jotain.

Minä jouduin tuolla käymään vain koska ollessani luterilainen ja toimiessani varusmiespappina sain komennuksen kenttärovastilta. Olimme siellä lähinnä järjestelemässä jotain hartaustilaa. Enpä oikeastaan tuolloinkaan musiikkia erityisemmin kuunnellut, sen sijaan kiertelin kojuja.

22

En ole aiemmin ollut tietoinen tästä isoskoulutettavien vähenemisestä. Se on kuitenkin pitkään ollut älyttömän suosittua eivätkä kaikki halukkaat ole edes päässeet isoseksi. Ja toisaalta seurakunnilla ei välttämättä ole ollut teineille muuta tarjottavaa kuin isoskoulutus, tämä oli tilanne ainakin siinä paikallisseurakunnassa, jonka alueella ko. iässä asuin. En ole mitenkään leiri- tai sketsi-ihminen, joten jätin isostelut väliin, eikä paikallisseurakunnalla tällöin ollut oikein mitään sopivaa nuortentoimintaa tarjolla. Herätysliikkeet tulivat sitten pelastukseksi tässä asiassa.

MNF:ssä on ainakin jossain vaiheessa suhtauduttu ehkä vähän turhan optimistisesti paikalla olevien nuorten tosissaanolon asteeseen. Aika moni on käytännössä tullut lähinnä kuuntelemaan musiikkia eikä niin välitä opetuspuolesta. Seurakuntanuorissa on paljon sellaisia, jotka lähinnä hengailevat, koska monissa seurakunnissa nuorten toiminta on nuorisotalomaista. Mutta kyllähän siellä voi silti jokin etsintä olla päällä.

Ja oli se Rain kyllä hyvä bändi.

23

Pysytäänkö aiheessa?

Eikö ole kuitenkin mielenkiintoista että - arvostammepa MN-festaria sisällöltään paljon, hiukan tai ei yhtään - Sley on tässä kirkossa nuorisotyön osalta tehnyt aikamoisen merkittävää työtä? Eiväthän seurakunnat olisi nuoria sinne vieneet 20 vuoden aikana, jos nuoret eivät olisi itse lainkaan halunneet, ja jos tapahtuma ei olisi täyttänyt sellaista tarvetta, mikä on olemassa ja mitä muut eivät ole tehneet? Sinne on menty vuodesta toiseen, koska kokemus on ollut monelle hyvä ja perinnettä on siten jatkettu seuraaville isos- ja srk-nuorten sukupolvelle. Eihän Sleyn ripareiden käyneiden ja Sleyn nuorisotyön oma väki ole kuin pieni osa festarin kokonaisyleisöstä, vai mitä @Anskutin ?

Siis: Samassa kirkossa on tähän asti kaikesta porusta huolimatta voinut toimia, vaikka virkanäkemys on hiertänyt ja erottanut väkeä toisistaan. Onpa voinut toimia ihan hämmästyttävän hyvinkin!
Tämä on tietysti vain yksi esimerkki, mutta melko erityinen.

24

Tuo on ollut iso virhe nuorisotyössä, että paikallisseurakunnissa ei aikoinaan aktiivisesti tarjottu rippikoulun käyneille nuorille muuta tapaa osallistua seurakunnan toimintaan kuin isoskoulutus. Sellaiset nuoret, jotka eivät olleet niin puheliaita eivätkä halunneet kauheasti olla esillä, tippuivat sitten herkästi toiminnasta pois. Rippikoulun jälkeisessä nuorisotyössä pitäisi varustaa nuoria kristittynä elämiseen ja lahjojensa käyttöön seurakunnassa, jossa on monenlaisia oksia monenlaisine lahjoineen ja tehtävineen. Osa nuorista haluaa toimia isosina, osa ei. Osassa seurakunnista tehdyistä virheistä on otettu opiksi, mutta aika monessa ei edelleenkään ole juuri muuta rippikoulun jälkeistä nuorisotyötä kuin isoskoulutus, jos on sitäkään.

Kirkon isostilastot löytyvät tästä. Viime tilastovuonna (2016) isostoimintaan osallistui tilaston mukaan noin 7 200 poikaa ja 15 200 tyttöä, yhteensä noin 22 500 ja isosena toimi 4900 poikaa ja 10 100 tyttöä, yhteensä 15 000. Esimerkiksi vuonna 2010 isoskoulutukseen osallistui 8 600 poikaa ja 17 300 tyttöä, yhteensä 25 900 ja isosina toimi 5 700 poikaa ja 11 300 tyttöä, yhteensä 17 000, ja vuonna 2007 isoskoulutuksen kävi 27 100 ja isosena toimi 18 000 henkilöä. Rippikoulun kävi vuonna 2007 59 900 henkilöä, vuonna 2010 noin 56 000 henkilöä ja vuonna 2016 noin 50 000 henkilöä.

Aikoinaan Maata Näkyvissä keräsi lauantaisin yli 10 000 kävijää. Tänä vuonna kävijöitä oli lauantaina kai 6500. Rippikoululaisten kokonaismäärä evankelisluterilaisessa kirkossa on laskenut 10 vuodessa noin 10 000:lla ja isoskoulutukseen osallistuvien määrä noin 4600:lla. Voisi olettaa, että vähentyneellä nuorten määrällä on merkitystä Maata Näkyvissä -tapahtuman kävijämäärän kehityksen kannalta. Osassa sellaisia seurakuntia, joista aiemmin saatiin bussilastillinen nuoria matkaan, ei nuorten määrä nyt riitä siihen, että matkaa järjestettäisiin. Saattaa olla, että nuorisotyöntekijöiden keski-iän nousukin seurakunnissa näkyy pitkällä aikajänteellä vähentyvänä halukkuutena kauemmas suuntautuvien matkojen järjestämiseen mahdollisesti lyhyiksi jäävine yöunineen.

Tänään uutisoitiin siitä, että Cheekin Lahden konsertin lipunmyynti alkoi. Ensimmäinen 30 000 hengen konsertti myytiin loppuun ainakin uutisten mukaan minuutissa ja toinen 30 000 lipun konsertti myytiin jonkin verran myöhemmin, mutta sekin kuitenkin saman päivän aikana. Ehkä osa sen tapahtuman lippuvarauksistaa peruuntuu, mutta siitä huolimatta tuollaiset uutiset kertovat siitä, että ihmisiä yhä kiinnostaa osallistua tapahtumiin, eikä some ole syönyt kaikkea tapahtumiin osallistumiskiinnostusta.

2 tykkäystä
25

Selvästi edellä osoitettiin isosten määrän lasku koko kirkon tasolla - toisaalta myös rippikoululaisten määrä on pienempi, joten potentiaalisia isoskoulutettaviakin siis on vähemmän.

Seurakunnat ovat tässä(kin) suhteessa hyvin erilaisia. Joissain seurakunnissa isosia on reilusti yli oman tarpeen eivätkä kaikki koulutetut pääse riparille isoseksi, ainakaan ekana vuonna. Toisissa seurakunnissa taas etsitään isosia vaikkapa naapuriseurakunnasta, kun omat eivät riitä. Myös koulutus on erilaista eri seurakunnissa. Jossainn isoskoulutus on viikonloppu tai kaksi, toisissa voi käydä koulutusta jopa neljä vuotta - ensin lastenleirille, sitten riparille isoseksi, sitten ohjaaman koulutuksen ekavuotisia ja lopuksi apuopettajiksi. Erittäin suotavaa tosiaan olisi, että seurakunta tarjoaisi kattavankin koulutuksen lisäksi muitakin vaihtoehtoja seurakunnassa toimimiseen.

26

Jos tätä Maata näkyvissä- ja nuorisotyökeskustelua jakaisi omaan ketjuunsa, niin milleköhän alueelle se olisi paras laittaa? Voisin jakaa, mutta kohteen suhteen lyö tyhjää.

27

HS kirjoittaa naispappeudesta ja Maata näkyvissästä:

Sanoudunpa nyt sitten varmuuden vuoksi itsekin irti ikävistä puheista naispapeille. Tuollaiset “miten nainen voi olla pappi, sehän on syntiä” -heitot päin naamaa kuulostavat kyllä edustavan samaa kypsyysastetta kuin oma päin naamaa ihmettelyni siitä, eikö ukki tiedä että tupakka on vaarallista - olin silloin 6v. Sen sijaan se on ok, että ei Sleyn edustajien tarvitse tervehtiä jokaista vastaantulijaa.

2 tykkäystä
28

Tuossa on taas tehty iso juttu ja kovat lööpit. Totuus saattaa olla toisaalla. Järjestäjän vastaus paljastaa oleellista:

" Naispappien kokemaa syrjintää Tarvainen pitää valitettavana ja ikävänä uutisena. Hänen mukaansa tiedossa on yksittäinen henkilö, joka on kiertänyt tapahtumassa ja saattanut puhua naispappeja kohdatessaan ikävään sävyyn. Henkilö ei ole mukana yhdistyksen toiminnassa, eikä häntä tavoitettu juhlien aikana. "

(Tekstin lihavointi allekirjoittaneen)

29

Hyvä, että Tarvainen saa HS:lta suunvuoron.
Jutussa häiritsee hiukan se, että itse varsinaisesta asiasta puhutaan ikään kuin se olisi uusi. Eihän se nyt yllätys ole paikalle tulleille naispapeille, mikä Sleyn linja on. Ja sekin on tiedossa, että tästä ristiriidasta huolimatta tapahtuma on toiminut kauan ja sinne on halunneet tulla myös virasta eri mieltä olevat nuoret sekä heidän ohjaajansa.

Tuollainen häirikkö ei selitä koko ristiriitaa, mutta ei se niinkään mene että joku luulisi yhtäkkiä “syrjinnän” loppuvan kun musa alkaa soida. Eli että naispapit pääsisivät messua toimittamaan vaikkeivat ole tapahtuman järjestäjiä!

Yksi näkökulma kirjoitettaessa tuollaista voisi olla positiivisempi. Siihen tyyliin kuin edellä tein - ihmettelin, että tämä juttu on kuitenkin toiminut. On ollut mahdollista olla yhdessä vaikka jostain erimielisenä. Juuri sitähän toitotetaan kirkollisissa puheissa, että yhdessä eteenpäin…

Juttuun olisi kiva saada esim. kirkkoherra Kaisa Huhtalan kommentti. Se saattaa vielä tullakin Hesariin.

4 tykkäystä
30

Se on muuten Sohlbergin kommentissa hiukan hupaisa kohta, että “paikalla voi olla teologin uraa miettiviä tyttöjä”. Öööö, siis jos naisia on pappeina kaikissa seurakunnissa likimain, ja myös mukana festareilla nuorten kanssa, miten se vahingoittaa tyttöjen suunnitelmia että Sleyssä on miespapit? Esimerkkejä on tuhannesti enemmän nykynuorille kirkon virkakäsityksestä kuin Sleyn linjasta.

2 tykkäystä
31

No sitä nyt voi olla tosi vaikea tietää, mikä herkkiin ja vaikutuksille alttiisiin teineihin mitenkin vaikuttaa. Loputtomiin heitä ei kuitenkaan voi suojella sen kohtaamiselta, että ihmisillä on asioista erilaisia ajatuksia. Festarireissulla voi olla yllättäviä vaikutuksia, jos teini ei ole koskaan aikaisemmin kuullutkaan naispappeuden vastustamisesta, tai ylipäätään siitä, että kaikki maailman kristityt eivät ajattele kaikista asioista täsmälleen samoin kuin oman seurakunnan nuorisopastori. Jos tällaisista asioista on ollut puhetta, lienee helpompi laittaa tapahtumat oikeaan kontekstiin ja rakentaa järkevästi oma mielipiteensä asioista.

1 tykkäys
32

Tää Liisa Rossin kirjoitus on Facebookissa julkinen, niin voinen jakaa tänne:
Nyt kun some ja media Hesaria myöten ovat intoutuneet jälleen kertomaan, kuinka ilkeä ja naisia sortava järjestö Sley on ja kuinka vaarallinen tapahtuma on Maata näkyvissä -festarit, niin haluaisin vaan kertoa, että oma kokemukseni on jotain ihan muuta. Olen naisteologi ja olen Sleyssä töissä. Niiden yli kymmenen vuoden aikana, jotka olen Sleyn toiminnassa ollut mukana, en ole kokenut tulleeni syrjityksi siksi, että olen nainen. Olen saanut opettaa, kantaa vastuuta ja tuntea, että minua on kunnioitettu. Tämä koskee siis niin järjestön työntekijöitä kuin muuta jäsenistöä. Varmasti meidän piireissä tai muissa konservatiivipiireissä on myös niitä yksityishenkilöitä, jotka eivät osaa käyttäytyä toisia kunnioittavasti ja aiheuttavat tällä pahaa mieltä. Mutta se ei oikeuta leimaamaan koko meidän liikkeen ihmisiä kaikilla niillä ilkeillä nimityksillä, joita keskustelussa on liikkunut. Meillä on töissä mahtavia tyyppejä, jotka haluavat elää ja opettaa Jumalan sanan mukaan, myös lähimmäisenrakkauden vaatimuksen mukaan, ja jotka osaavat kohdata ihmisiä lämpimästi ja kunnioittavasti. Toiset toki persoonaltaan luontevammin kuin toiset.

Meillä ei opeteta, että naiset eivät kelpaa tai että naiset ovat huonompia tai vähemmän arvokkaita. Pastorit eivät ole sen arvokkaampia tai parempia ihmisiä kuin maallikotkaan, koska arvomme on luotuisuudessa ei erilaisissa tehtävissämme. Se että pastorin virka on avoin vain miehille, ei tarkoita, että naisia katsottaisiin alaspäin. Meidän nuorisotyössä kasvaa nuoria, jotka saavat oppia näkemään ihmisen mittaamattoman arvon Jumalan kuvina ja rakentamaan elämäänsä sille Jumalan sanan perustalle, joka ei maailman myrskyissä horju.

Ja jottei kenenkään tarvitsisi epäillä, että Sleyn kasvattina olisin lapsesta asti tullut aivopestyksi virkakysymyksessä, totean vielä, että seurakuntanuorena olin ankarasti naispappeuden vastustajia vastaan ja vasta myöhemmin annoin periksi sille, että Raamatun valossa omatunto ei enää antanut muuta vaihtoehtoa kuin muuttaa käsitystä. Samalla tietoisesti valitsin sen, että kirkossa minulle ei ole juurikaan tilaa tai työmahdollisuuksia, koska pastorin viran ylikorostaminen on vienyt tilan muilta vaihtoehdoilta.

En tiedä, ollaanko me pieni vähemmistö todella niin vaarallisia suurelle enemmistölle, että tällainen kohu ja mustamaalauskampanja on ollut tarpeen nostaa. Oon siitä todella surullinen, ja mun rukoukset on nyt niiden työkavereiden luona, joiden niskaan tämä kaikki kaadetaan.

6 tykkäystä
33

Kirkossa on alettu seurata maailmaa ja luopua Raamatun sanasta. Ketäpä nyt kiinnostaisi jos kirkossa ja sen nuorisotyössä saa kuulla ihan samaa kuin yhteiskunnassa ja elämässä muutenkin. Tyhjän saa pyytämättäkin

34

Minua häiritsee myös se, että juttu ei tee eroa pappien ja muiden kritisoijien välillä. Lukijalle jää helposti sellainen mielikuva, että kaikki ikävät kommentit ovat tulleet Sleyn pappien suusta. Asiaa miettimällä toki havaitsee, että näin ei välttämättä ole, mutta toimittaja ei ole ymmärtänyt tai halunnut tehdä asiaa selväksi.

3 tykkäystä
35

Miten vastauksesi liittyy minun kirjoitukseeni? En näe yhteyttä, joten ihmettelen, miksi vastaat minulle.

36

Pro Fide => The Road => Rain => KLS => ???

Rain oli vain yksi lenkki “sukupolvien ketjussa” Ja Fide itsessäänkin piti/pitää sisällään useita sukupolvia. Itselleni se tutuin oli se aikakausi kun lavalla heiluivat mm. Juha Kela ja Mikko Kuustonen ja Jukka “Mr.Proper” Niemelä

37
1 tykkäys
38

Hyvin tympeä mustamaalaamiskampanja antaa tietysti ajattelemisen aihetta, mitä mahtaa käydä seuraavan kompromissin suhteen.

39

Erityisesti tässä sopassa kyllä ärsyttää tuo yksittäinen henkilö, joka on kierrellyt festareilla aukomassa päätään naispapeille. Tällaiset tapaukset eivät ilmeisesti lainkaan tajua sitä, että heidän toimintansa sataa vastapuolen pussiin. Jos edustaa sellaista mielipidettä, joka on väestössä yleisesti vähemmistössä, pitää olla aivan erityisen ystävällinen ja kohtelias, muuten aiheuttaa pelkkää vahinkoa.

Mietin myös sitä, että eri mieltä olevien ystävällisen kohtelun merkitystä ei välttämättä riittävästi osata korostaa herätysliikkeiden nuorisotyössä. Esimerkiksi SLEYssä on pitkälti ollut se linja, että virkakysymystä ei käsitellä nuorisotyössä, mutta käytännössä teinit kyllä ovat asiasta hyvin tietoisia ja voivat käyttää sitä paljon jyrkempien jakolinjojen vetämiseen kuin aikuiset ikinä. Teineillä on vielä aivojen kehitys kesken, joten he voivat toteuttaa varsin kyseenalaisia ideoita eivätkä oikeassa olemisen innostuksessaan välttämättä tule ajatelleeksi, että ihan kaikkea ei pidä sanoa ihan kaikissa tilanteissa, totuuksiakaan. Evankelisessa liikkeessä on ehkä ollut vähän idealistinen kuva teineistä, jotka eivät tiedä kirkkopolitiikasta mitään ja keskittyvät evankeliumiin, mutta herätysliiketeinien porukassa pyörineenä voin sanoa, että se kuva on väärä.

4 tykkäystä
40

Vilkaisin tuon Hesarin jutun kommentteja ja täytyy todeta, että naispappeuden vastustajilla ei suinkaan ole yksinoikeutta epäasialliseen viestintään.

4 tykkäystä