Lokakuu 2022 eli Yesterday’s news;
1 tykkäys
Aivan loogista, koska Sansa ei vastusta naispappeutta.
1 tykkäys
Aivan. Tämä on hyödyllinen tieto että tietää välttää jatkossa(kin) Sansan ja Opkon tilaisuuksia ja pastoreita. Reilun neljän vuoden takaista vaalislogiania sovellettuna Meillä ei ole sama suunta.
Ei täysin, koska Sansa kuului vuosia Sti:hin huolimatta siitä, että se ei vastustanut naispappeutta. Jokin muukin on siis ilmeisesti muuttunut.
En voi olla pitämättä huolestuttavana sitä, että samaan aikaan kun Sti:n kokoama herätysliikerintama on laajentunut evankelisista, viidesläisistä ja rukoilevaisista lestadiolaisiin molempien rauhansanalaisten järjestöjen liityttyä siihen, niin samaan aikaan viidesläistaustaiset Sansa ja Opko loittonevat siitä. Monet entiset Opkon kävijät (joihin jossain määrin itsekin lukeudun) ovat olleet tästä järkyttyneitä ja surullisiakin.
4 tykkäystä
Kuulin jonkun Kotimaata lukeneen sanovan että lehtijutun mukaan Opko jätti STIn koska se haluaa keskittyä perustehtäväänsä opiskelijain ja koululaisten parissa.
Mutta huolestua voi toki ja onhan muitakin merkkejä ristiriidoista herätysliikerintamalla. Mikä ei puolestaan ole mitään uutta kirkkohistoriassamme 
.
En ole itse perillä mitä kaikkea STI tekee ja mitkä asiat muuttuvat järjestöjen suhteissa jos STI on kapeampi.
Yleisesti ottaen en näe hyväksi kuitenkaan lopettaa yhteyttä jos virkakysymys erottaa. Itse asiassa mielestäni ainakaan nykyinen Sleyn johto ei kannusta eri suuntaan kulkemiseen vaikka sley toimii itse vanhalla virkakannalla. Omantunnon vapaus ei voisi olla näinkin laajaa Sley ssä jos opetus olisi: Pysykää erossa harhaoppisista naispappeuden hyväksyvistä ryhmistä!
Se olisikin hyvä, jos Sleyn johdosta kuuluisi välillä näinkin selkärankaista ja rohkeaa opetusta. Olin kovasti pettynyt esim. viime Sanansaattajassa olevaan Tarvaisen kirjoitukseen.
1 tykkäys
Ymmärrän että jos virkakysymys on hyvin keskeistä - jopa pelastuskysymys - jossain ryhmässä tai jollain yksilöllä, Sleyn yhteistyökyky ja -halu voi närästää. Toiset taas toivovat evankelisen pääuoman antavan periksi esim pappisvihkimyksiä ja ehkä myös koko naispappiyhteistyötä koskevissa ongelmissa. Mutta siksihän jo ELY aikanaan syntyi että olisi mahdollista evankelisena ryhmänä ko. yhteyksiin. En oikein siksi ymmärrä miksi Sley olisi velvoitettava samaan ratkaisuun.
Puun ja kuoren välissä ovat Sleyn johtajat ja hallitus olleet pitkään. Mielestäni he ovat selviytyneet aika hyvin. En tiedä mikä olisi sen suoraselkäisempää.
Pidin Tarvaisen kirjoituksesta koska se perustuu vahvasti luterilaiseen oppiin kirkon olemuksesta.
Samalla ymmärrän toki niitäkin jotka kirkosta eroavat omantunnon syistä. Sekä Lähetyshiippakunnan ja aiemmin teidän muiden luterilaisten pienempien kirkkojen syntyyn johtaneet kehityskulut.
Minusta olisi Tarvaisen kirjoitukseen liittyen oudompaa että hän ja muut yhdistyksen johdossa kehottaisivat eroamaan kirkosta. Sehän olisi kuin oma lähetysnäky ja vanha perustehtävä kiellettäisiin, nostettaisiin kädet pystyyn…
Edellisestä huolimatta minustakin on mahdollista että jossain vaiheessa syntyy taas uusi luterilainen liitto tai organisaatio. Sley ja Kansanlähetys ovat sitä jo pitkään kai varasuunnitelmana pitäneetkin. Paljonko sitten se saisi jäseniä ja mitä lähetystyölle tapahtuisi, Luoja tietää.
Kirkolliskokouksen yksinkertainen enemmistö riittänee viemään näiltä lähetysjärjestöiltä kirkon tuen. Sen jälkeen mennee kuitenkin aikansa ennenkuin niiden jäsenet kirkkoa jättävät.
Voi olla, että muuttunut on vain Sansan johto. Aiemmat johtotyypit olisivat pitäneet hyödyllisenä olla STI:ssä mukana erilaisesta virkakannasta huolimatta, mutta uudet olisivat pitäneet tilannetta epäloogisena. Tämä on arvailua - en tiedä onko tällaisia henkilövaihdoksia tapahtunut. En ole seurannut tilannetta.
Opkon suhteen tilanne on erikoisempi. Jos perusteluna on keskittyminen perustehtävään eli opiskelijoiden (ja koululaisten) parissa tehtävään työhön, miksei jäsenyys nimenomaan teologian opiskelijoita tukevassa STI:ssä sopisi siihen oikein hyvin? Ja jos taustalla on jonkinlainen teologinen linjanmuutos, miksei siitä ole ilmoitettu selvästi?
Nimenomaan Tarvaisen kirjoitus oli kirkko-opillisesti tosi heikko. Viitattiin tunnustuskirjojen määritelmään, mutta ei selitetty tarkemmin asiaa. Mainitiin sanana kirkon tuntomerkit, mutta ei avattu niitä - eikä kirkkokysymystä saanut ratkaista kirkon tuntomerkkien oikea toteutuminen ja tunnustuksessa pysyminen, vaan vedottiin aivan kelvottomalla tavalla vain tunneargumentteihin. Tämän tekstin pohjalta ei kyllä kukaan lukija saanut oikeita eväitä kysymyksen ratkaisemiseksi. Eväät ja neuvot kyllä, mutta sellaiset, jotka eivät ole oikean luterilaisen teologian mukaiset.
- kukaan ei ole runnomassa kirkkoa omien mieltymysten mukaan. Ainoastaan halutaan pysyä siinä kirkossa, jossa tunnustus käytännössä saa olla Raamatun jälkeen korkon auktoriteetti. Tuntomerkit pidetään puhtaina, eikä niistä luovuta. Tämä on pitäytymistä Kristuksen oikeaan näkyvään kirkkoon ja sekaoppisen väärän yhteyden torjumista.
- kaste ei velvoita meitä pitäytymään juuri siinä kirkossa, mihin meidät on kastettu, mutta se kyllä velvoittaa meitä eroamaan sellaisesta kirkosta, joka ei pysy kaikissa Kristuksen sanoissa ja liittymään sellaiseen kirkkoon, joka pysyy. Näinhän kastekäskyssäkin Jeesus puhuu kaiken sen pitämiseen opettamisesta, minkä hän on käskenyt.
- kukaan ei ole perustamassa uutta kirkkoa tai eroamassa oikeasta kirkosta. Koska kansankirkko ei käytännössä pysy omassa tunnustuksessaan, ja on tahrannut kirkon tuntomerkit (puhtaan evankeliumin, sakramenttien oikean hoidon, avainten vallan oikean käytön, oikean viran, kristittyjen yhteisen jumalanpalveluksen ja niistä seuraavan ristin), siitä eroaminen on Herran käsky (Room.16:17, 2.Kor.6:14-18 jne). Väärästä kirkosta pitää erota, jotta voitaisiin pysyä sen kirkon osallisena, joka on “Kristuksen puhdas ja tahraton morsian”.
Luterilainen ratkaisee kirkkokysymyksen pelkästään tunnustuksen ja tuntomerkkien perusteella, ei muista syistä.
Jos Tarvainen olisi oikeasti tunnustuksen asialla, hän olisi myös valmis opettamaan, milloin tulee erota kirkosta. Puhumattakaan siitä, että tämänkin asian opettaminen ajoissa kuuluu seurakunnan paimenten velvollisuuksiin. Laumaa ei saa väärin perustein jättää alttiiksi luopiokirkkoon.
Okei.
Lienee turha jatkaa pidemmälle tätä keskustelua sillä olen kirkon työntekijä enkä voisi olla jos pitäisin sitä luopiona.
Sley on kirkon herätysliike. Sen näky on julistaa evankeiumia kotimaassa ja ulkomailla.
On syytä hyväksyä tosiasiana että on useita luterilaisia kirkkoja ja niiden jäsenet voivat sietää toisiaan ja opetella näkemään toisissa kirkoissa hyvää kuten näen esim ortodoksisessa ja katolisessa kirkossa.
1 tykkäys
On eri asia nähdä hyvää ja eri asia arvioida oikeilla mittareilla. Kansankirkossa on valtavasti hyvää. Mutta niillä mittareilla katsottuna, joiden perusteella kirkkoon kuulumisen asia tulisi ratkaista, tilanne on surkea. Ja Tarvaisen tehtävä herötysliikkeensä johtajana olisi tunnustaa se. Sleyn ei tulisi olla kirkon lähetysjärjestönäkään epäluterilainen, vaan opettaa tässäkin Jumalan sanan totuutta. Rohkeasti ja ristiä pelkäämättä.
Sleyn omissa säännöissä sanotaan että kaiken työn tulisi perustua Raamattuun ja tunnustukseen. Miksi näin ei tehdä, vaan mussutetaan yhä jääräpäisesti, että kirkossa on oltava, vaikka Raamattu ja tunnustus sanoisivat toisin?!
Minun on ollut tarkoitus lukea vielä uudelleen rauhassa Tarvaisen kirjoitus ja sitten mahdollisesti vastata siihen joko yksityisesti tai yleisönosastolla. Voi olla, että luin huolimattomasti, mutta minusta se loppui jotenkin kesken. Lisäksi kysymys ei nyt ole niinkään siitä, että kirkossa on aina seassa epäuskoisia, vääräoppisia ja teeskentelijöitä (tämänhän myöntävät kaikki, tosin vaihtelua on siinä miten toimitaan, jos joku on sitä julkisesti) vaan siitä, että vääräoppiset yhä enenevissä määrin ovat kirkossa johtavassa asemassa ja tekevät mitä lystäävät. Luen tosiaan vielä uudelleen, mutta minulle jäi olo, että Tarvaisella oli monin kohdin hyvä vastaus, mutta väärään kysymykseen.
Jep.
Hyvän vastauksen alku, joka unohti mihin yritti vastata ja lässähti lopussa.
Minun olematon teologian osaamiseni ei riitä näkemään tässä asiassa juuri muuta kuin tämän:
Ne jotka vaativat Sleytä olemaan nykyistä jyrkempi, tuomitsemaan kirkon luopioksi, eli irtisanoutumaan piispoista jne. edustavat toisenlaista teologista näkemystä kuin Sley. Siksi he ovatkin lähes kaikki Lhpk:ssa tai jossain muussa kirkossa.
Sley toimii omista lähtökohdistaan ja hoitaa oman ruutunsa. Miksi valittaa siitä jos edustaa erilaista teologista valintaa?
1 tykkäys
Minun nähdäkseni ihan vain siitä syystä, että Sley itse saoo edustavansa tätä “jyrkkää” kantaa, joka pysyy Jumalan sanan totuudessa ja tunnustuksessa, mutta todellisuudessa ei sitä olekaan. Kuitenkin tämä luulo menee omilla läpi, kun “kuorrutus” on tunnustuksellinen, eikä monella maallikolla ole kykyä arvioida tätä. Minusta kyse on siis jonkinlaisesta epärehellisyydestä - joko ollaan rehellisesti tunnustuksellisia tai sitten rehellisesti kansankirkollisia. Molempia ei nykytilanteessa voi olla.
Kova halu sinulla on määritellä toisen kirkon sisällä olevan järjestön ratkaisuja. Ei kovin kaunista luettavaa.
Lopetan tähän.
No, kaunista tai ei, kritiikkini on aiheellista ja teologisesti perusteltua. En kritisoi päätöstä pysyä kirkossa, vaan ainoastaan sitä, kuinka kelvottomin teologisin argumentein se tehdään. Pastorien pitäisi esittää asiat oikeilla perusteilla. Lisäksi Sley itse jatkuvasti sanoo haluavansa olla tunnustukseen sitoutunut järjestö - perääkuulutankin siis vain sitä, mitä he itse ovat sanoneet edustavansa. Miksi Sleyläiset eivät osaa ottaa vastaan aiheellistakaan kritiikkiä, vaan näkevät heti punaista? Mitä toisten ratkaisuihin tulee, on nimenomaan Sleyn puolelta arvosteltu väärin kirkosta eronneita.
No, ehkä on viisainta lopettaa tähän. Pahoittelen, kun tämä vääntö ei ollut tässä ketjussa pääaihe.
Sley pysyy kirkossa kolmesta syystä. Saavat kirkolta rahaa, heillä on paremmat mahdollisuudet vaikuttaa, he eivät osaa irtautua kirkosta omaksi kirkoksi, he eivät ole henkisesti siihen valmiita.
Tilanne voi muuttua nopeasti ja Sleytä autetaan irtautumaan kirkosta. Sehän on Sleyn parhaaksi.
Sleylle kirkkokysymys on ollut aina vaikea. Ollakko oma vapaakirkko, kirkko kirkon sisällä, vai jotakin muuta. Tällä hetkellä he ovat kirkko kirkon sisällä. Inkerin vihkimysten myötä strategiset suunnitelmat menevätkin uusiksi.
2 tykkäystä
Tämäpä tämä. Itse olen sitä mieltä, että nämä eivät ole teologisesti arvioituna ainakaan luterilaisittain kelpaavia syitä. Mutta saavat jäädä, jos niin päättävät. Toivoisin vain parempia argumentteja.
Sleyn teologiset linjaukset ovat erikoisia, en tiedä oikein mitä ne ovat. Ilmeisesti jotkin vastaavuutta voisi löyty lestadiolaisilta. Jossain käytännön raja tulee kuitenkin vastaan. Jos olisi tuo saniksen kirjoitus niin voisi arvioida, jotakin tämän hetkisestä Sleyn kirkkokäsityksestä.
2 tykkäystä