Sanoin motiivini jo aiemmin:
Toinen motiivi on teologinen rehellisyys. Pastorit tietävät, etteivät opeta kirkkokysymyksestä aivan täysipainoisesti, jos argumentit ovat sitä tasoa, kuin Tarvainen kirjoittaa. Esim. Ei kaste velvoita jäämään siihen kirkkoon mihin on kastettu, jos kyseinen kirkko pala palalta on lupunut tai luopuu Jumalan sanasta.
On hyödytöntä jankata Sleyn asioista kun äänessä on lähinnä Seurakuntaliiton kiivas teologi ja muita joilla on kireät tai kipeät suhteet firmaan.
Leijonan juttuihin kehotan suhtautumaan varauksella. Monenlaista kaunaista väitettä on täällä nähty vuosien varrella mutta perustelut puuttuvat. Osa puheista toki perustuu tosiasioihin mutta kaikkea värittää halu levittää huonoa mainetta Sleystä.
Kirkkoon (evl.fi) kuulumattomana asia ei suoranaisesti minulle kuulu mutta sanompahan silti että sekä SLEY että SEKL yrittävät ajaa kaksilla rattailla. S.o. toimia sekä oman mielensä mukaan että olla noudattavinaan kirkon yleisiä linjauksia. Olisi luultavasti pitkässä juoksussa kaikkien etu, että mainitut järjestöt pistettäisiin valitsemaan joko-tai.
Oikea päätelmä. Molemmilla on ollut viime vuosina yt:t, Sleyllä taisi olla kolmekin kierrosta. Kirkon rahahanojen sammuminen olisi pieni katastrofi.
Sleyllä on jo huono maine, ja he ovat itse sen aiheuttaneet. Messu ei ole se mittari josta asioita arvioidaan. Messussa voi olla ihan kivaa. Aina on se vaara, että sokaistuu ja romantisoi, näinhän monille lestadiolaisliikkeen jäsenille käy. Uskonnolla on tämä vaara, kuten luther hyvin sanoi todellinen perkele on valkoinen.
Kröhöm, ilmaisin aiemmin pitäneeni Tarvaisen kirjoitusta ongelmallisena, mutten ole sen enempää
vielä osallistunut keskusteluun, koska haluan lukea sen vielä rauhassa läpi. Olen Sleyn ja Suomen ev.lut. kirkon jäsen ja käyn säännöllisesti Sleyn messuyhteisössä. En osaa arvioida oman Sley-suhteeni kipeyttä tai kireyttä.
Anteeksi, brother.
Meni taas metsään mun sanani.
Sinulla on varmasti rakentavaa sanottavaa kriittisin huomioin Sleyn pomojen päästöistä. Sen verran olen oppinut kunnioittamaan harkittuja viestejäsi.
Kiivaus voi olla hyvä tai paha. Useimmiten sitä yritän välttää.
Osaan itse kyllä katsoa myös, milloin väitteet on hyvin perusteltuja, milloin ei (siitä koko soppa myös tän Tarvaisen kirjoituksen kanssa).
Olen mielestäni perustellut kantani ihan normaaliin tunnariluterilaiseen tyyliin, en mene henkilökohtaisuuksiin, vaan vaadin teologilta parempaa teologiaa. “Jos olen puhunut väärin, osoita virheeni. Jos olen puhunut oikein, miksi lyöt?”
Liityn keskusteluun ns yleisellä tasolla. Minua ihmetyttää puheet kirkon herätysliikkeestä tai kirkon sisäisestä herätysliikkeestä, sillä minun mielestäni oikea herätysliike ei voi eikä saa pysyä kirkon rajoissa. Elävää herätysliikettä eivät kahlitse kirkkokuntien eikä valtakuntien rajat.
Sanoilla on monia merkityksiä. Kirkon sisällä vaikuttava herätysliike on terminä oiva, koska se selittää asiaa tuntemattomalle sitä eroa mikä on esimerkiksi luterilaisen lähetysjärjestön luonteella ja yhteiskristillisellä tai vapaakirkollisella ryhmällä. Edellinen viettää luterilaista messua evlut-kirkon tiloissa - tai omissa tiloissaan mutta paikallisseurakunnan kanssa sovitusti - kun jälkimmäinen noudattaa aivan muuta, ehkäpä amerikkalaisen mallin mukaista kokoustapaa.
“Kirkon sisäinen herätysliike” opettaa todennäköisesti monin osin luterilaista Raamatun tulkintaa ja uskoa, yleiskäsite herätysliike on epäselvempi ja laajempi.
Kirkko tekee myos lähetystyötä joka on delegoitu usealle herätysliikkeisiin liittyvälle järjestölle. Toki muillekin.
Sikäli olet oikeassa että osa herätysliikkeistä on ajan kuluessa hajaantunut eri kirkkokuntiin ja myös eri maihin. Samoin herätysliikkeet ovat usein tuontitavaraa, joista sitten on kehitelty kansallisia ja myös hiukan kansallisromanttisia versioita.
Tätä jäin ihmettelemään. Mitä tämä tarkoittaa? Eivät esim Helsingissä Sley tai Kansanlähetys omissa tiloissaan toimiessa toimi paikallisseurakuntien kanssa. Jossain muussa tilanteessa saattavat toimiakin.
Olet oikeassa. Herätys syttyy siellä missä syttyy, eikä sitä oikein voi kahlita. Tai voi, mutta oikeasti turhaa yrittää rajoittaa aidon herätyksen hengen toimintaa, joka ylittää kirkkokuntarajat, sillä (herätyksen) tuuli puhaltaa siellä missä tahtoo ja syttyy kun aika on otollinen.
Helsingissä ehkä ei, mutta usein ja monessa kaupungissa kyllä juuri niin. Kirkkoherra antaa luvan, sovitaan esimerkiksi niin että klo 10 messun kanssa ei tule päällekkäisyyttä yms. Sekl ja Sley ovat tästä hyvät esimerkit. SRO ei taida esim täällä messuja pitää mutta raamattu- ja musiikki-iltoja kyllä, yhteistyössä seurakunnan kanssa. Ja toki lestadiolaisilla on kirkkopyhänsä jne.
Piispoista erityisesti Seppo Häkkinen oli aktiivisesti ajamassa messuyhteisöjen sopimuspohjaista eloa kirkossa. Hän valitteli eläkkeelle jäätyään sitä että projekti ajautui liian kontrollihenkiseksi kun hänen oma tarkoituksensa oli herätysliikkeitä arvostava ja auttava.
Tilanne on epäselvähkö, mutta niin on koko kirkkommekin…
Vanha sanonta: Herätys > Herätysliike > Liike.
Riippuu sanojasta, onko tuo sarkasmia vai ironiaa.
Herätys käsitteenä tarkoittaa tosiaankin spontaanimpaa ilmiötä kuin herätyksistä järjestäytyneet herätysliikkeet, järjestöt ja usein myös uudet kirkkokunnat.
Näin se vain menee, ennen pitkää.
Suomessa on evlut kirkon historiaan vaikuttanut merkittävästi herätysten kanavoituminen saman kirkon suojiin. Viimeisten vuosisatojen aikana esimerkiksi valtava osa papeista on noussut näistä liikkeistä. Samoin lähetystyö.
Mitä tarkoittaa herätyksen tuuli?
Tämä ketju taitaisi tarvita uuden otsikon… Tai sitten yli puolet viesteistä kuuluisi jonnekin muualle. 
On sanonta herätyksen tuulista, jotka puhaltavat. Näitä tulee aika ajoin.
Joo, pyyntö jätetty jurylle… Olen osasyyllinen ojaanajoon.
Herätys on Jumalan työ ja Hän toimii täällä maan päällä Henkensä kautta, eli ikäänkuin tuulena. Sitä ei ihminen käsitä mistä se tulee, mutta Jumala on ilmoittanut omilleen miten se toimii. Sen vaikutus tuntuu ja sitä tuulta, Henkeä voi olla täynnä ja siihen, näkymättömään voi jopa katseensa kiinnittää.
Ja minä osasyyllinen. Tunnustan.