Ev.lut. puolella ei ainakaan mitenkään yleisesti opeteta sellaista, että puolison kädestä kiinni pitäminen tms mieto hellyydenosoitus olisi kirkkoon sopimatonta käytöstä. Tai ainakin multa on erinäiset nuorten ja opiskelijoiden avioliitto- ja seurusteluopetukset kuulleena mennyt tällainen opinkohta täysin ohi. En myöskään koe, että se estäisi keskittymistä Jumalaan. Keskittyminen on tosin nykyihmisille ihan muutenkin aika haastava asia, mutta en usko sen paranevan puristamalla ja tiukoilla säännöillä.
2 tykkäystä
Näin keski-ikäisenä heteroaviomiehenä on kyllä ihan todettava, että kyllä usein olemuksesta erottaa kuuluuko vähemmistöön. Veikkaisin sen olevan myös ainakin osin syy siihen ettei vanhoillisissa jumiksissa heitä paljon käy. Yksi hyvä tuntomerkki on myös jatkuvasti lisääntyvät sateenkaarikassit, -pinssit, -pipot, -kaulaliinat, -sateenvarjot jne. Meitä lähimpänä olevassa isossa kaupungissa olen noita nähnyt.
Yritän tällä sanoa, että sukupuolisen suuntautumisen annetaan ja halutaan myös näkyvän. Olen nähnyt pinssejä, joissa lukee “Ga* and proud of it” tai vastaavaa.
1 tykkäys
Messuun tultaessa kehotetaan paastoamaan, enkä ymmärrä sen tarkoittavan ruuasta pidättäytymistä, vaan maallisista asioista pidättäytymistä niiden karttamista ja omistautumista hengellisiin. Hengellisen ihmisen lienee helppo ymmärtää mitä tämä tarkoittaa?
Näyttäisi että sateenkaarimessun toimitsijana ja joskus jopa saarnassa on esim. paikallisen Setan varapuheenjohtaja, näin ainakin Oulussa. Rotareiden kirkkopyhässä rotareiden edustaja toimii tekstinlukijana.
1 tykkäys
Ei ole kauhean tiukka vaatimus, että istutaan tunnin verran nätisti. Tai seisotaan tai istutaan kirkon eri puolilla.
3 tykkäystä
Jälkikasvusta huolehtimisen takia en päässyt kirkkoon. Laitoin telkkarista jumpen näkyviin. 1sek myöhemmin laitoin sen pois. Sateenkaarimessussa halutaan että Jumala siunaa jotakin mitä hän ei sanansa mukaan halua ihmisen tekevän ja jossa liturgian avulla yritetään vakuuttaa ihmisille että Jumala ei halua heidän muuttuvan.
On olemassa oikea sateenkaarimessu. Se muistuttaa Jumalan hyvästä tahdosta ihmistä kohtaan ja siitä että Jumala ei halua lopullista eroa ihmisestä, hänen teoistaan huolimatta. Niille jotka kipuilevat näiden asioiden kanssa, Jumala muistuttaa että kipuilu ei tarkoita eroa Jumalasta.
Nykyiset sateenkaarimessut ovat epäjumalanpalvelusta, sillä niissä palvotaan Jumalaa joka ei ole sama kuin kristinuskon Jumala, vaikka samanniminen onkin.
D
9 tykkäystä
Katsoin vinkistä Areenan kautta 20 sek, johon mahtui sateenkaarikynttilän sytyttäminen alttarille ja saarnastuolin päälle hymyssä suin liehautettu sateenkaarilaakana ja vaihdoin kanavaa.
Korjataan että ei kenenkään vinkistä, vaan täältä kännykällä luettuani.
1 tykkäys
Tämä on kyllä jo aika pitkälle menevästi sanottu.
On ja ei. Kaikki mikä ei ole Jumalasta, on epäjumalanpalvelusta. Se, että kirosin äsken tai ajattelin kamalia.
Jos kirkkoon mennään ajatuksella “Tämän asian tämä jumala haluaa siunata!” niin kyseessä ei tässä tapauksessa ole kristinuskon Jumala.
D
6 tykkäystä
Jep! Näin se on! Olisi syytä ottaa vakavasti Raamatun sanat:
Hepr 10:26-31: “Sillä jos me tahallamme teemme syntiä, päästyämme totuuden tuntoon, niin ei ole enää uhria meidän syntiemme edestä, vaan hirmuinen tuomion odotus ja tulen kiivaus, joka on kuluttava vastustajat. Joka hylkää Mooseksen lain, sen pitää armotta kahden tai kolmen todistajan todistuksen nojalla kuoleman: kuinka paljoa ankaramman rangaistuksen luulettekaan sen ansaitsevan, joka tallaa jalkoihinsa Jumalan Pojan ja pitää epäpyhänä liiton veren, jossa hänet on pyhitetty, ja pilkkaa armon Henkeä! Sillä me tunnemme hänet, joka on sanonut: “Minun on kosto, minä olen maksava”; ja vielä: “Herra on tuomitseva kansansa”. Hirmuista on langeta elävän Jumalan käsiin.”
2 tykkäystä
Minä laitoin sen päälle sattumalta, kun ohjelma oli jo loppumassa mutta en katsellut loppuun. Vuoden ensimmäinen päivä ja YLE aloittaa tuollaisella…
5 tykkäystä
Toisaalta Ylen radiojp:ta on kehuttu perinteisissä piireissä. Mikaelinkirkon jp Turusta.
Itse en seurannut kumpaakaan.
4 tykkäystä
Täytyypä kuunnella miten kirkkomme jaksaa saarnapuolella. Osittain innoittaa myös tuo lopun urkuimprovisaatio, meidän tulohäämarssina oli tuon kantttorina olleen Marko Hakanpään Trumpettisävelmä.
Kuuntelin ja katselin tuota sateenkaarimessua ja tulin siten itsekin ensimmäistä kertaa osallistuneeksi ko. messuihin. Ennen palvelusta haastateltiin ohjelman vierasta, joka ei kuulunut kirkkoon. Tämä vahvisti käsitystäni siitä, että ohjelmassa on olennaista sateenkaarisanoma, ei niinkään jumalanpalvelus tai kristinusko. Ohjelma oli sikäli naisvaltainen, että kaikki neljä “päähenkilöä” olivat naisia.
Messu oli monessa mielessä tavallinen luterilainen messu. Oli uskon- ja synnintunnustus, ei kuitenkaan evankeliumia (jonka aiheena olisi muuten ollut Jeesuksen ympärileikkaus). Päivän rukous jäi myös välistä. Oli Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Lauluissa esiintyi sateenkaari, joka sai nyt kontekstinsa myötä uuden merkityksen. Jeesus jäi vähän sivuun messussa…
Saarna korosti Jumalan ehdotonta rakkautta ja jokaisen lupaa tulla Jumalan luokse omana itsenään. Saarnaajan mukaan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen edustajat ovat kokeneet usein hylkäämistä ja leimaamista kirkon sisällä - että on syntinen, eikä ole lupa lähestyä Jumalaa omana itsenään tai olla Jumalan rakastama.
Tämä liittyy siihen millä tavalla sateenkaarimessuja perusteltiin ohjelmassa ja muutenkin, turvallisella tilalla sekä sillä, että homoseksuaaleja ja transsukupuolisia syrjitään. Samalla korostettiin sitä, että kaikki ovat tervetulleita sateenkaarimessuihin. Onko tila kuitenkaan enää turvallinen, jos konservatiivit osallistuvat siihen? Inklusiivisuus ja turvallisuus eivät mahdu samaan tilaisuuteen. Eikö linjaus tarkoita samalla sitä, ettei tavallinen ja kaikille yhteinen jumalanpalvelus ole turvallinen tila? Eikö sateenkaarimessut tarkoita myös sitä, että kaikki jumalanpalvelukset ennen niitä ovat olleet syrjiviä ja tasa-arvon vastaisia?
Jumalan rakkauden ehdottomuuden voi varmasti jokainen kristitty allekirjoittaa. Se mitä se tarkoittaa ja miten se suhteutuu Jumalan lakiin tai hänen rangaistuksiinsa on sitten eri asia. Tällaiset saarnat ovat käsittääkseni tuiki tavallisia kirkossamme yleisestikin.
6 tykkäystä
Luultavasti he vastaisivat noihin kysymyksiin, että eivät muut jumalanpalvelukset ole nyt tai ole ennenkään olleet välttämättä syrjiviä ja epäturvallisia, mutta nämä kyseiset ovat turvallisia ja tasa-arvoisia takuuvarmasti.
Mutta niinhän siinä käy, että näistä tilaisuuksista tulee manifesteja tai demonstraatioita, eikä messun varsinainen ihan kaikille kristityille tarkoitettu tehtävä toteudu. Sillä tottakai sekä turvallista tilaa hakevat että mahdolliset messuun osallistuvat (parisuhdeopetuksissa) konservatiivit pakosta ajattelevat messussa tätä markkinoitua turvallisuutta sekä sitä, mistä syystä (=periaatteessa voimassa olevasta kirkon seksuaalisuusopetuksesta) turvattomuus johtuisi. Eivät koko ajan ajattele varmasti, mutta fokus on siinä silti.
Asia on vaikea. Tässä avarassa ja kirjavassa kirkossamme ei ole käytännössä mitään kirkkokuria, enkä tiedä ketkä sitä oikeastaan kaipaisivatkaan. Ihmisten henkilökohtaisia syntejä ei kysellä eikä niihin ole tapana kiinnittää huomiota saarnoissa, rippipuheissa, eikä ehtoollisen yhteydessä. Henkilökohtaiset asiat tulevat lähinnä esirukouksissa kuuluville. Ei tietenkään nimiä mainiten yleensä, mutta Ihmisten arki ja sen murheet sekä raadollisuudet siinä ovat selvästi likellä seurakuntaa - toisin kuin usein ulkokohtaisiksi ja yleiselle tasolle (hyvästä teologiastakin huolimatta) jäävissä saarnoissa. … Niin - kun kirkkokuria ei ole, ei oikealta tunnu erityisesti seksuaalisuuteen tai sukupuoleen liittyvien kysymysten nostaminen tikun nokkaan. Sittenhän pitäisi saarnata ahneille, juopoille ja juoruilijoillekin yhtä kohtikäyvästi. Niinpä synnintunnustukset ovat yleensä aika “universaaleja” ja hyvähän se niin on.
Ymmärrän että valtaväestöstä ja seurakunnan aktiivien elämäntavoista poikkeaville voi olla vaikeaa tulla normaaliin messuun. Vaikkei kiinni käytäisikään eikä edes tuijotettaisi ja ohitettaisi. Kyllä meidän näissä oloissa olisi huolehdittava että kaikki halutessaan saavat huomatuksi tulemisen ja omana itsenään olemisen tunteen. Jätetään se Jumalan haltuun, tuleeko jollekin meistä erityinen synnintunto ja parannuksen halu kirkonpenkissä, mikä kenenkin ongelma sitten onkin. Mutta sateenkaarimessu tai toisaalta myös yleinen messu jossa kirkon oikeaa oppia tässä kohtaa “päivitetään” vie periaatteessa kaikki mahdollisuudet niiltä jotka haluaisivat kilvoitella taipumuksensa kanssa, koska eivät koe ns. Pridea Jumalan tahdoksi.
Tavallinen messu voi olla turvallinen tila. Tai sitten se voi järkyttää ja liikuttaa, käynnistää prosesseja ihmisissä. Tavallisessa messussa me, joilla ei ole sateenkaari-statusta, saamme kuitenkin muistaa ettei ns tavallisuus tuossa asiassa yhtään vähennä tarvettamme saada synnit anteeksi Jeesuksen veren voimasta. Sillä eihän meillä ole mitään muuta mahdollisuutta kelvata pyhälle Jumalalle.
5 tykkäystä
Vaan kun eivät ole. Edes Jumala ei voi taata turvallista tilaa, tilaa jossa kukaan ei tuntisi oloaan missään vaiheessa tai tilanteessa turvattomaksi.
D
2 tykkäystä
Ymmärsit varmaan etten itse ole tuota mieltä.
Järjestäjien vastaus olisi tuon suuntainen, koska sehän on juuri heidän perustelunsa. Kun messun katsotaan olevan sateenkaariväen oma juttu, vähemmistöön kuuluminen ei aiheuta syrjinnän tunnetta. --Tosiasiassa se kyllä itse asiassa vahvistaa sitä identiteettiä, mitä luonnollisista syistä aina pidetään vähemmistönä…
2 tykkäystä
Ymmärsin. Se oli vain yleistä kritiikkiä turvallisen tilan määritelmää kohtaan.
D
3 tykkäystä
Selvennyksen vuoksi. On olemassa oikea Sateenkaarimessu. Se on messu jossa muistutetaan että vaikka ihmisen ajatukset ja teot ovat pahat jo nuoruudesta saakka niin niiden takia Jumala ei ihmistä hävitä. Se on se jokapäiväinen messu jossa muistutetaan siitä että Jumala katsoo ja haluaa katsoa ihmistä ja sillä tavalla määritellä ihmisen. Ei siis sen mukaan mitä ihminen tekee tai ajattelee tai sanoo. Jokainen ihminen on Jumalalle rakas = Jumala haluaa yhteisen tulevaisuuden jokaisen ihmisen kanssa. Ja samalla, kaikki ihmisen ajatukset ja teot eivät ole jotakin jotka Jumala haluaa yhteiseen tulevaisuuteen kanssaan. Sateenkaari muistuttaa tästä.
Nykyinen sateenkaarimessu sanoo että nämä sinun ajatuksesi ja/tai tekosi jotka määrittelevät sinut (sateenkaariteologian mukaan), ovat osoitus Jumalan rakkaudesta ja ajatustesi/tekojesi hyväksymisestä.
Tämä jälkimmäinen Jumala ei ole kristinuskon Jumala vaikka nimi olisi sama.
D
7 tykkäystä
Eikä heidän pitäisi sinne tullakaan, mikäli hyväksyvät Jumalan sanan vastaisen ihmismoraalin, eivätkä tunnustusta syntiänsä. Seurakunta ei voi olla julistamatta lakia synnin tunnon aikaansaamiseksi, jotta siitä tulisi kasvattaja Kristukseen, että me uskosta vanhurskaiksi tulisimme, kuten apostoli asian muotoilee.Toisin sanoen, että ihmiset hakisivat lain vasaran iskiessä heidän omaantuntoonsa turvan Kristuksesta ja omaksuisivat syntiensä anteeksiannon. Tällä en tarkoita, että heidän pitäisi muuttua ihmisinä toisenlaisiksi, vaan ainaostaan sitä, että tunnustaisivat syntinsä ja omaksuisivat armon, joka Kristuksen tähden on tarjolla meille kaikille ja jota me kaikki tarvitsemme. Jos tällaista tarvetta ei ole ihmisellä, vaan hän puolustelee syntiänsä, niin älköön hän silloin tulko Jumalan seurakuntaan, sillä kuten @Diakoni usein on sanonut, he pyytävät siunaamaan sitä, mitä Jumala ei siunaa.
2 tykkäystä