Aivan, eikä Pyhä Henki perusta helluntaiseurakuntia koska sen oppipohja syntyi 1800 luvulla.
Oppipohja on sama kuin Alkuseurakunnalla. Sen voit todeta lukemalla ensin Apt. 2. luvun ja sitten sen jälkeisen Raamatun. Jos löydät jotain poikkeavaa, niin uskon, että on hyödyllistä tuoda se esille.
1 tykkäys
Alkuseurakunnalla siten kuin helluntailiike asian tulkitsee.
1 tykkäys
Millaisen oudon kuvion? En ainakaan minä pystyisi niin lyhyestä tekstistä kuin edellinen viestini muodostamaan jotakin kuviota kirjoittajan pyhyyskäsityksestä. (Jos en lisäisi paljon omia arvauksia mukaan.) Jo arvaus “kavennat kristinuskon Raamattuun” on ongelmallinen, sillä et voi lukea sitä minun viestistäni. Mutta yritän nyt jälkeenpäin tarjota sinulle asiaa, johon tarttua.
Kilvoittelun asemaa minä en vähäisimmässäkään määrin kyseenalaistanut, vai mitä? Sen sijaan sanoin, että pyhien rukoilu on on eri asia kuin kilvoittelu ja pyhitys, ja että pyhien rukoilulla ja reliikeillä ei ole paljoa tekemistä kilvoittelun ja pyhityksen kanssa. Tuota viimeksi mainittua sopii toki kritisoida, jos olet eri mieltä. Tarvitaanko siis mielestäsi kristityn kilvoitteluun sitä, että hän rukoilee pyhiä ja kunnioittaa & kumartaa reliikkejä? Miksi niitä tarvitaan?
Minä ymmärrän erittäin hyvin sen, että kaikkea kristilliseen vaellukseen liittyvää ei ole selitetty Raamatussa, sillä kattavia, yksityiskohtaisia ja joka aikaan sopivia ohjeita ei olisi mahdollista laatia. Lisäksi kulttuuri, myös kirkollinen, muodostuu ja muuntuu ajan mittaan, eikä siinä ole mitään pahaa. Mutta eikö sentään kilvoituksen kannalta välttämättömien asioiden tulisi olla Kristuksen tai sitten apostolien ja profeettojen, siis Jumalan itsensä valitsemien ja koko Kirkon tunnustamien opettajien, opetukseen suoraan perustuvia? Etenkin jos olet oikeassa ja kyse ei ole, kuten minä väitin, “pikkiriikkisestä osa-alueesta” vaan jostakin suuremmasta ja tärkeämmästä, niin apostolien ja profeettojen tuki olisi entistä tärkeämpää.
2 tykkäystä
Voit varmaan tuoda tulkinnan esiin! Jos mielestänne tulkinta on laaja niin osakin riittäisi. Nyt on kysymys oppipohjasta, eli olennaisesta. Muuten lausumallasi ei ole merkitystä, mielestäni.
Helluntailaiset kokouksissaan matkivat helluntaita. Kaikki alkavat jossain vaiheessa yhteen ääneen puhua kielillä.
Helluntaina alkuseurakunnassa puhuttiin ymmärrettäviä kieliä. Helluntaiseurakunnissa taas sellaista, jota kukaan ei ymmärrä. Helluntaiseurakunnat sivuuttavat Paavalin antamat ohjeet siitä, miten kielillä puhumisen pitäisi seurakunnassa tapahtua. Kun Paavali sanoo: tehkää näin ja älkää näin, niin miksi hellarit tekevät täsmälleen päinvastoin? (1.Kor.14:23- )
Paavalin ohjeet luetaan koko ajan seurakunnissamme. Niiden noudattaminen vaihtelee, mutta voinpa jopa vakuuttaa, että Sanan ohjeitten noudattamiseen pyritään. Niinkuin Paavali arvosteli sielullista innostusta kielilläpuhumisen lahjan käytöstä, niin samaa arvostelua esiintyy tänäänkin.
Hellarit eivät ainoastaan tee vastoin Raamatun ohjeita vaan tilanne oli sama jo vuoden 33 jälkeisissä paikallisseurakunnissa. On paljon muutakin arvosteltavaa ja puutetta helluntalaisiksi kutsutuissa, niinkuin asian totesi itse Ruumiinsa Pää, Jeesus. Nyt on kysymys oppiperusteista, joiden noudattamiseen on uskovat kutsuttu, velvoitettu.
Tästä lauseestasi avautuu juuri se vanhan kirkon, ekumeenisten kokousten ja partrististen isien näkökulma. Jälkeenpäin tarjoat siis jotakin, samalla toistat meidän luterilaisen kontekstin ongelmia kuten aikaisemmin. Tiivistettynä;
Näin “hylkäät” kirkon asettamat ja koettelut välineet vedoten apostolaattiin ja profeettoihin. Kierrät tässä kehää ja palaat näin jälleen ongelmaan, Raamattu riittää sinulle. Luterilaisesta perinteestä käsin tämä on ymmärrettävää, onhan meillä periaate, että Raamatulla ratkaistaan kaikki. Vanhan kirkon traditio on kuitenkin toisenlainen, laajempi ja monipuolisempi, miedän luterilaisten olisi tämä hyvä ymmärtää.
oka puhuu tässä vastoin parempaa tietoa. Hän ei tunne kirkon historiaa ja väittää vastoin parempaa tietoa helluntailaisten olevan suoraa jatkumoa alkuseurakunnalle. Käytänössä tämä tarkoittaa, että 1800 luvulla syntynyt helluntailaisuus on oikeaa ja alkuperäistä. Missä kirkko sitten oli ennen helluntailiikkeen ilmaantumista? Sitä oka ei avaa. Missä historiassa on tunnistettavissa ennen 1800 lukua helluntailaiset ja heidän edustamansa oppi. Voitko nimetä ryhmät ja ajanjaksot. Pelkkä raamattu viite ei kelpaa.
Okan väite on jonkinlainen sisäinen kupla jossa eletään omaa elämää ja väitetään sellaista mikä historiallisesti ei pitä paikkaansa. Näin koko kirkon historia vääristetään. Okan väite on sisänsä harmillinen ja vakava, että siinä selkeitä tosiasioita selitetään toiseksi mitä ne todellisuudessa ovat.
Tämä on oikein hyvä. Minäkin voin vakuuttaa, että ortodoksitkin pyrkivät Raamatun ohjeiden noudattamiseen.
1 tykkäys
Kuten toin esiin, minä ymmärrän tuon mitä itse sanoin. Kritiikkini ei koske kulttuurin muotoutumista sinänsä eikä sitä, että uusiin tilanteisiin on laadittava uusia sääntöjä. Sen sijaan minusta on niin, että pelikenttä on jo olemassa ja sillä on rajat: Uuden kulttuurin ja uusien sääntöjen on kuljettava apostolien ja profeettojen opetuksen viitoittamia uomia.
Opillisesti yhdentekeville asioille kuten vaikkapa luostarijärjestön käyttämien asujen tarkalle mallille ei tietenkään tarvitse tarjota apostolin sanaa tueksi. Sen sijaan jos jotakin edellytetään kaikilta kristityiltä kaikkialla tai pidetään vaikkapa olennaisena osana kristillistä kilvoittelua, niin sellaisen jutun täytyy olla apostolien tai profeettojen opetuksen pohjalta nouseva.
Tästä olet näemmä eri mieltä, mutta et puutu tuohon argumenttiini vaan vain toistat syytöksesi.
1 tykkäys
Näin juuri tapahtuukin. Lisäksi seurataan ekumeenisten konsiilien säädöksiä. Mitä tulee luostari asujen väreihin, niissähän näyttää olevan monenlainen kultuurinen kirjo. Ei kai kukaan ortodoksi väitä, että pukeutuminen eriväreihin on konsiileissa määrätty. Itse en ainakaan ole kuullut.
Kritiikin tueksi et esitä muuta kuin profeettoja ja apostoleita. Näin sivutat kirkollisen tradition toisarvoisena, etkä edelleenkään ymmärrrä tai koita ymmärtää kirkolista elämää, tuolla sisarkirkossa.
Syytöksillä ei päästä eteenpäin.
" – Tiililän mukaan sinne taivaaseen pääsee aivan hirveästi sellaisia ihmisiä, joiden ei luulisi sinne pääsevän. Hän oli varma siitä, että pyhät taivaassa Jumalan luona rukoilevat meidän puolestamme, ja että me saamme rukoilla vainajien puolesta ja pyytää, että Jumala olisi armollinen ja antaisi heille hyvät paikat siinä draamassa." https://www.seurakuntalainen.fi/uutiset/piispa-rimpilainen-viimeisessa-haastattelussaan-semmoinenkin-mahdollisuus-on-olemassa-etta-minakin-paasisin-livahtammaan-taivaaseen/
Ketju suljettiin automaattisesti 90 päivän kuluttua viimeisestä viestistä. Uusia vastauksia ei voi enää kirjoittaa.