Miksi Vantaalla äänesti noin 10 % viime vaaleja useampi, Helsingissä suunnilleen sama määrä ja Espoossa noin 10 % pienempi joukko?
Muitakin eroja on, mutta johonkin Oulu-Tampere -vertailuun voi vaikuttaa moni muukin tekijä. Uskonnollinen ilmasto sen sijaan lienee koko pääkaupunkiseudulla hyvin samanlainen.
Vantaallahan äänestysprosentti putosi viime vaaleissa roimasti, edellisten vaalien 11,2%:sta 8,3%:iin. Silloin mietittiin oliko kyse vaalikirjeen lähettämättömyydessä, huonosta ehdokasasettelusta, kiinnostuksesta vai kaikista näistä: https://www.kotimaa24.fi/artikkeli/vantaa-ei-lahettanyt-vaalikirjetta-aanestysprosentti-putosi/ Vantaalla myös hylättiin huomattavan suuri osa annetuista äänistä, yli 4%: https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/vantaalla-hylattiin-seurakuntavaaleissa-769-aanta
Noissa vuoden 2014 vaaleissahan Tulkaa kaikki -like menetti hieman sekä Espoossa että Vantaalla. Vantaalla tätä selitettiin osin surkealla äänestysprosentilla. Vantaan suurimmassa seurakunnassa Tikkurilan seurakunnassa äänestysprosentti oli vain 6%: https://www.kotimaa24.fi/artikkeli/tulkaa-kaikki-liikkeelle-takapakkia-vantaalla-ja-espoossa/comment-page-1/ Ehkä he ovat nyt saaneet väkeä mobilisoitua liikkeelle?
Näitä aktiivisuuksia mitatessa sopii muuten muistaa, että vaalit ovat neljän vuoden välein, ja joka vuosi kirkon jäsenmäärä putoaa. Äkkiseltään ajattelisi, että jäänyt porukka olisi aktiivisinta äänestäjäkuntaa, mutta toisaalta vanhat äänestävät aktiivisimmin, ja heitä kuolee koko ajan pois. Niinpä kun väki vähenee vähenevät äänestäjätkin, ellei passiiveja aktivoida. Niinpä enemmän kannattaisi verrata äänestäneitten suhteen prosenttia jäsenistä kuin lukumäärää suhteessa viime vaaleihin, paitsi tietty silloin mikäli se merkittävästi nousee.
Väkimäärään pitäisi tosiaan verrata. Olettaisin kuitenkin, että muuttoliike maalta lisäisi jäsenmäärää melkein sen mitä muut tekijät verottavat. Ainakaan en usko määrän pudonneen tai nousseen kymmentä prosenttia neljässä vuodessa.
Näissä vaaleissahan omassa luokassaan painii Toivakka, jonka ennakkoäänestysprosentti oli 31,2%, ilmeisesti ennätys mitä tulee ennakkoäänestykseen: http://www.toivakanseurakunta.fi/89-seurakuntavaalit-2018 Siellä ei ilmeisesti ole mitään isoja vaaliteemoja, mutta pienessä seurakunnassa väki tuntee toisensa. Toisaalta kirkkoherra on kampanjoinut Facebookissa lupaamalla astua avioon, mikäli äänestysprosentti nousee yli 40%:n. Kun yhtenä ehdokkaista on lisäksi Arja Koriseva, niin siinähän jo ovat aktiivisuuden ainekset kasassa. Toivakka muuten nosti prosenttiaan myös vuoden 2014 vaaleissa, 26,8%:sta 35,5%:iin: https://www.ksml.fi/keski-suomi/Tässä-asiassa-Toivakka-oli-seurakuntavaalien-ykkönen-koko-maassa/300062
Kuulemma myös toisessa keskisuomalaisessa seurakunnassa, Konnevedellä, on saavutettu komeita lukemia, mutta siellä onkin listoilla vahva jako erotetun kirkkoherran vastustajiin ja kannattajiin.
(Huvittavaa muuten sinänsä, että nämä seurakuntavaalien komeat lukemat olisivat surkeita missä tahansa valtiollisissa vaaleissa…)
Loppuhuomautus on mielenkiintoinen. Onko evlut seurakunta todella valtion uskontoviraston paikallinen osasto, joka rinnastuu kuntaan? Vai pitäisikö sitä verrata johonkin yhdistykseen?
Kirkkoherran avioliitto tuntuu hiukan oudolta… Varmaan toimii, mutta eikö tuollainen nakerra avioliiton arvoa, jota taas kirkko pyrkii nostamaan?
Konnevedellä on tosiaan helppo ymmärtää korkeita lukuja. Luulisi että vaikkapa Kankaanpäässä olisi myös isot luvut.
Liekö mahdollisen morsianehdokkaan mielipidettä kysytty?
Päätin aktivoitua ja äänestää srk vaaleissa, muistaakseni ensimmäistä kertaa. Löysin netistä kaksi hyvää ehdokasta, joista toinen on entinen foorumiaktiivi. 
Edit: Nyt muistankin että 90-luvun lopulla kävin kerran äänestämässä.
En rinnastaisi kuntaan, mutta kun puhutaan sellaisesta asiasta kuin äänestysprosentti, on vertailukohta tavallaan luonteva. Toisaalta on muitakin tahoja, jotka järjestävät vaaleja. Ainakin omalla ammattiliitollani muistelen olleen jonkinlainen luottamushenkilöiden äänestys joskus, jos en nyt pahasti sotke johonkin muuhun… Mikäköhän tuollaisissa on yleensä äänestysprosentti?
Yksi mahdollinen vertailukohta ovat toki muut kirkkokunnat. Mieheni seurakunnassa (Vapaakirkko) äänestettiin hiljattain uuden seurakunnanjohtajan valinnasta. Jos oikein ymmärsin, niin valintakokouksessa olisi ollut paikalla ehkä kolmasosan verran seurakunnan varsinaisista jäsenistä. Siis tällaisessakin pienessä kirkkokunnassa, jossa jäsenyys yleensä perustuu evlut-kirkkoa suoremmin henkilökohtaiseen vakaumukseen, suurin osa jäsenistä ei äänestä.
Katolisten seurakuntiemme neuvostoja valittaessa eivät prossat paljon paina. Kyseisten neuvostojen rooli kun on viime kädessä keskusteleva, korkeintaan neuvoa-antava. Isä kirkkoherra päätökset tekee…
Ammattiliitto tuntuisi parhaalta vertailukohdalta. Siinä on tavallaan aatetta mukana, mutta useimmille kyse on työttömyysturvasta ja massan mukana menemisestä.
Yhdistyksissä jäsenet pitkälti äänestävät jaloillaan. Yleensä on pieni toimiva porukka, ja enemmistö sitten katsoo onko toiminta tukemisen arvoista. Vuosikokoukseen tulemisen sijaan “äänestetään” päättämällä maksetaanko taas yhden vuoden jäsenmaksu (tai liitytäänkö jäseneksi). Uskonnollisissa yhteisöissä tilanne on käsittääkseni toinen.
Oikeasti? Mitä hän sitten tekee, jos äänestysprosentti ei nouse? Elää avoliitossa? Kitkuttelee seuraaviin vaaleihin?
Väitetään, että kirkkovaaleissa on taas pitkälti kyse avioliitosta ja sen puolustamisesta, mutta en nyt ihan ajatellut tällaista näkökulmaa asiaan kuitenkaan…
Kyllähän hurskas paimen voi muutaman vuoden elää selibaatissa äänestysaktiivisuuden nousua odotellessa.
Äänestysaktiivisuuden analysointi tuntuu jotenkin hassulta, kun vaalipäivä on vasta tulossa. Itse ajattelin äänestää vasta sunnuntaina. (Olin poissa Helsingistä ennakkoäänestyksen ajan ja meinasin käydä äänestämässä ennakkoon muualla. Mutta kun se homma vaikutti kovin hankalalta - kauppakeskuksessa, jossa olin asioilla, oli ennakkoäänestyspaikka, mutta siellä oli paikkakunnan suomalaisen ja ruotsalaisen seurakunnan omat äänestyspisteet ja jotenkin tuli tunne, että miten siellä äänestäisi ulkopaikkakuntalainen.)
Vaikka srk:n jäsenyys ei ole pakollista, minusta se jotenkin rinnastuu myös erilaisiin pakollisiin yhdistyksiin. Kuten ylioppilaskuntaan tai ennen lain muutosta metsäyhdistykseen. Aktiiviopiskelijavuosina äänestin ylioppilaskunnan vaaleissa kyllä, mutta metsäyhdistyksessä en koskaan, kotiin tuli toki jotain listoja, joissa oli jotain äijiä ja äijättäriä, joista ei tiennyt mitään. Ei ollut harmainta hajuakaan, mitä mikäkin ehdokas tai lista oikein ajaa. (Nykyäänhän metsäyhdistykseen ei enää tarvitse kuulu pakolla.) Ja onhan noita osuuskaupan vaaleja ja sellaisia. Niissäkin olen nukkunut, vaikka en valtiollisissa tai kunnallisissa kosaan - kirkollisvaaleissa on pari kertaa jäänyt äänestämättä, pitää myöntää.
Tähän saakka äänet ovat valuneet säännöllisesti enemmän ennakkoäänestystä painottavaksi, niin kirkon kuin valtiollisissakin vaaleissa. Olisi peräti kummallista, jos tähän tulisi olennainen muutos, varsinkin jos muutos kääntäisi vaikkapa Vantaan ja Espoon luvut päinvastoin.
Vaikka en ole niin Enbusken kanssa useinkaan samaa mieltä, mutta nyt näin vaalien alla löydän blogistaan jotain asiaakin;
Kirkko tosiaan voisi lopettaa mielistelyn sekä kumartelun ja pysyä Jumalan Sanassa.
Kun kävin äänestämässä, äänestyspaikalla oli tosi vilkasta. Ihan yllätyin.
Some-mainontaa olen tänään nähnyt, mutta kirkosta eroajien mediaani-ikä puolestaan on poikkeuksellisen korkea. Viimeksimainittu taas viittaa yleensä siihen, että jotain on tapahtunut paperimedian puolella.
Vilkkaus on hämmentävää. Missä?
Helsingissä. Piti jonottaa pitkään. Olin tosin liikkeellä luullakseni ruuhka-aikaan, iltapäiväkävelyllä varmaan monet olivat. (Jumalanpalveluksen jälkeen lienee ollut toinen ryntäys.) VAltiollisissa vaaleissa ei ole minusta koskaan ollut noin ruuhkaista, tosin äänestysalueet ovat huomattavasti pienempiä niissä.
Heikolta näyttää äänestysaktiivisuus. Tämän hetkinen alustava arvio koko maasta 14.1 %, kun se 2014 vaaleissa oli 15.5 %. Nyt enää jännitetään, kuinka oman ehdokkaan kävi.