Seurakuntavaaleissa ei ole mahdollista äänestää ulkomailta, toisin kuin valtiollisissa vaaleissa. Omalta pikkiriikkiseltä osaltaan tämäkin laskee äänestysprosenttia.
Miten valtakunnallisessa äänestysprosentissa on huomioitu seurakunnat, joissa oli sopuvaalit? Jostain luin, että noin 50 seurakunnassa olisi ollut sopuvaalit, eli ehdokkaita on juuri valittavien määrä ja niinpä vaaleja ei järjestetä, vaan kaikki ehdokkaat tulevat ilman vaaleja valituksi.
Mietin juuri samaa. Toisaalta noiden seurakuntien yhteenlaskettu väkimäärä lienee kuitenkin melko pieni.
32 viestiä siirrettiin toiseen ketjuun: Evlut kirkkovaalit 2018
Missähän on mahtanut olla suurin äänestysprosentti ja kuinka suuri se on ollut? Juuri luin facebookista, että Ähtävällä (Esse församling) äänestysprosentti oli 46,8.
Äänestysdataa ei taida olla saatavissa avoimena datana? Olisi ollut mielenkiintoista pyöräyttää siitä statistiikkaa omaksi ja muiden tilastofriikkien iloksi.
Jossain mainittiin, että Kinnulassa. Siellä prosentti oli 48,1. Alle 18-vuotiaista äänesti 51,5%.
Täältä löytyy seurakuntien tulokset.
1 tykkäys
Olen hakenut jo monen seurakunnan tulokset tuolta, mutta kun sieltä saa vain yksittäisiä seurakuntia (ja hiippakuntatason prosentit), niin sieltä ei saa haettua esim. juuri suurinta ääniprosenttia.
Ihan seurakuntia selaamalla on löytynyt kyllä kaikenlaista - huippu oli jonkin yhtymän jokin seurakunta (en muista mikä), jossa yhteiseen valtuustoon pääsi seurakunnasta viisi ehdokasta ja kaikki olivat yli 60-vuotiaita, neljä miestä ja yksi nainen. Onneksi sen seurakunnan oma neuvosto edusti laajempaa ikäskaalaa ja tasaisempaa sukupuolijakaumaa.
Onhan tässä vinha perä, vaikka Ville Ranta on, no, Ville Ranta. Papit eivät mielestäni kuulu seurakunnan luottamusmiehistöön.
Mitenhän saisi lapsenlapsen äänestämään seurakuntavaaleissa kun omien lasten kohdallakin se on yhtä rukoilemista, että mene nyt äänestämään. Eihän sitä ole aikaa katsoa vaalikonetta, vaikka näyttöruutu on kasvojen edessä tuon tuostakin. Sanoin jo suosituksenkin, jos ei jaksa itse etsiä, mutta vaikeaa se on.
Pitäisi varmaan kieltämällä kieltää äänestäminen kaikilta alle 40-vuotiailta, niin alkaisiko sitten kiinnostaa.
Ikäsyrjintäkin on yksi syrjinnän muoto.
Mitä seurakuntien luottamushenkilöiden ikiin tulee, niin seurakuntien jäsenistö vanhenee jatkuvasti keski-iältään, kun korkeimmat kirkkoon kuuluvuusprosentit ovat vanhimmissa ikäluokissa ja nuoremmissa ikäluokissa kirkkoon kirkkoon kuuluimnen on vähentynyt. Moni nuori ei koe kirkkoa niin tärkeäksi organisaatioksi itselleen, että haluaisi viettää vapaa-aikaansa sen asioita käsitellen. Osin sama tilanne on ammattiliitoissa, joista monessa on vaikea saada nuoria mukaan tekemään muutakin kuin olemaan vain palveluja vastaanottava jäsen. Asiaan liittyy seurakuntien tapauksessa myös nuorimpien ikäluokkien muuttoliikkeet. Vaikka vaaleissa valitaan myös nuoria valtuustoihin, vaalikauden loppupuolella näistä valituista aika monet eivät ole enää sen seurakunnan jäseniä, muun muassa koska nuoremmissa ikäluokissa muuttaminen on aika yleistä. Jäsenyys valtuustossa säilyy vain, jos ei missään vaiheessa kautta muuta seurakunnan rajojen ulkopuolelle. Yhteiskunnassa muutenkin näkyvät ääniharavat ovat usein sellaisia, jotka ovat aktiivisia monessa muussakin paikassa, ja päällekkäisyyksien takia poissaoloja kokouksiin voi kertyä paljonkin. Vanhimmasta päästä olevassa luottamushenkilöstössä puolestaan tulee poistumaa myös sairastumisten ja taivaskutsujen kautta. Poistumista johtuen myös alun perin varasijalle jääneistä useat päätyvät luottamustehtäviin kauden aikana. Nyt ehdokkaita on vaaleissa aiempia vuosia vähemmän verrattuna luottamushenkilöpaikkoihin. Voi olla, että osassa seurakunnista ehdokasmäärä on nyt niin pieni suhteessa valittavien määrään, että varajäsenlistat saattavat kauden aikana lyhentyä ja jopa tyhjentyä niin, että lopulta ei osaan luottamushenkilöpaikoista ole enää varajäseniäkään, joita voisi kokouksiin kutsua.
1 tykkäys