Viesti siirretty alueelle Usko.
En ole juurikaan perehtynyt aiheeseen. Kuten tavallista, en anna sen estää vastaamista. 
-
Ensimmäisen vuosituhannen aikana yhteneväisyyksiä varmasti on. Pyhä Cassianus on hyvä esimerkki. Nykyaikaan tultaessa eroja lienee enemmän. Lännessä on uusia juttuja kuten taizea ym.
-
Kohtaan voi sanoa ainakin sen, että läntisten mystikkojen puhe Jumalasta on usein häiritsevän erotisoitunutta. Tarkoitan sitä, että rakkaudesta Jeesukseen puhutaan käytännössä samoin kuin mistä tahansa lihallisesta rakkaudesta. Tämä on saanut minut keskeyttämään monen läntisen mystikon kirjojen lukemisen. Itäisten mystikoiden teoksissa tällaista ei tapaa.
-
Ainakin Johannes Viiniköynnös sopii kenelle tahansa. Itse tykkään myös p. Johannes Siinailaisesta, mutta jotkut tuntuvat hieman karsastavan häntä. Gerontikon on myös hyvää luettavaa, mutta eihän siitä oikein miksikään käytännön rukousoppaaksi ole. Se lähinnä opettaa oikeaa henkeä ja asennetta, ei niinkään suoranaisia tapoja rukoilla.
-
Onko tuollaista tapaa? Ei ole tarpeen sellaista korostaa, vaan riittää, että keskittyy oman kirkkokunnan perinteeseen. Mystiikka kuuluu kr. uskoon lähtökohtaisesti siinä mielessä, että niin moni asia jää meille pohjimmiltaan mysteeriksi. En oikein ymmärrä, mitä mystiikalla tarkoitetaan silloin kun se eriytetään tavanomaisesta kirkollisesta elämästä erilliseksi omaksi saarekkeekseen.
Poistin alkuperäisen 4. kysymyksen. Se oli hölmö.