Sley versus lähetyshiippakunta

Kirkko
1

Foorumilla on toisinaan virinyt keskustelua kirkollisen yhteyden kriteereistä.

Sleyn jumalanpalvelusyhteisöjen ja Lähetyshiippakunnan seurakuntien messuvierailijakunna limittäisyydestä ja toisaalya kilpailuasetelmasta on niin ikään keskusteltu, mutta aiheelle ei liene vielä omaa erityistä ketjua.

Tänään torstaina ilmestyneen Sanansaattaja-lehden otsikon mukaan lähetyshiippakunnan pastori Eero Pihlava kehottaa välttämään Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen (Sley) tilaisuuksissa vietettäviä ehtoollisia. Kotimaa24 uutisen mukaan hän kiistää sanoneensa näin. Pihlajan mukaan kyseinen otsikko on harhaanjohtava. Itse hän ei kuitenkaan polvistu Sleyn ehtoollispöytään. Syynä on pyrkimys johdonmukaisuuteen kirkollisen yhteyden asioissa.

Kotimaa24 uutisessa.

tse hän ei kuitenkaan polvistu Sleyn ehtoollispöytään. Pihlavan mukaan syynä on pyrkimys johdonmukaisuuteen kirkollisen yhteyden asioissa.

– Kirkollinen yhteys on vakava asia, enkä siksi voi osallistua lankeemuksesta ja luopumuksesta tunnetun kansankirkon ehtoolliselle. Siksi en voi kehottaa seurakuntalaisianikaan tekemään niin, Pihlava toteaa Sanansaattajassa.

Kotimaa24:lle Pihlava sanoo, että ei voi “julkisen viran hoitajana” osallistua edellä kuvatulle ehtoolliselle.
Vaikka Pihlava ei osallistu kansankirkon tai Sleyn ehtoollisiin, hän sanoo Sanansaattajassa, että Lähetyshiippakunnan ehtoollisille ovat myös ulkopuoliset luterilaiset tervetulleita. Siinä, että Pihlava ei osallistu kansankirkon tai Sleyn ehtoolliselle, ei hänen mukaansa ole kyse virkaan liittyvästä sukupuolikysymyksestä, vaan kirkolliseen yhteyteen vaadittavan opillisen yksimielisyyden puuttumisesta.

Sleyn ongelma siis on Pihlavan mukaan sen kytkös kansankirkkoon. Tosin järjestö ei Pihlavan mielestä ole sakramenttiteologisesti tai kirkkokytköksiltään aivan yhdestä puusta veistetty.

Kotimaa24 uutinen vapaasti luettavissa:

2 tykkäystä
2

Havainto että Lähetyshiippakunnan Pyhän Ristin luterilainen seurakunta Lohjalla ei enää vuorottele Sleyn messujen kanssa, vaan nyt messu järjestetään myös kuukauden ensimmäisinä sunnuntaina.

https://tapahtumat.sley.fi/29068

Samasta joukosta ei siis enää ole kyse, vaikka alkujaan lhpk porukkan ydinjoukkossa oli paljon Virkkalan kävijöitä.

3

Minua sekä kummastuttaa että murehduttaa näissä ehtoollisyhteyskeskusteluissa esiintyvä tapa koplata itsestään selvästi, kyseenalaistamatta ehtoolliseen osallistuminen ja täysi kirkollinen yhteys. Muistinvaraisesti vanhaa sanamuotoa siteeraten “alttarin sakramentti on meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen totinen ruumis ja veri leivässä ja viinissä, ja sen on Herramme Kristus itse asettanut meidän kristittyjen syödä ja juoda.” Minulle tämä riittää. Sellaiseen opillisen yksimielisyyden täydellisyyteen ei ymmärtääkseni tämänilmaisissa voi päästä, etteikö siinä ilmeneviä puutteita voisi käyttää haluttaessa yhteyden katkaisemisen perusteena. Ainoa seikka, mikä periaatteessa voisi estää minua osallistumasta “vieraan” kirkkokunnan ehtoolliseen, on sellainen ehtoollisen vieton tapa, joka saa aikaan epäilyksen Herran ruumiin ja veren läsnäolosta eli siis siitä, saanko siinä sen, mitä siinä pitäisi saada. Käytännössä tämän lisäksi voi esteitä asettaa kirkollinen järjestys, esim. se, etten ole tai en varmasti tiedä olevani kyseiseen ehtoollispöytään tervetullut. Mutta esim. se, että kyseinen ehtoollista viettävä kirkkokunta opettaa vanhurskauttamisesta tai perisynnistä taikka jopa ehtoollisestakin eri lailla kuin minä olen tottunut saamani opetuksen perusteella ajattelemaan, ei sinänsä ole este niin kauan kuin tuo ero ei heijastu ehtoollisen viettotapaan epäilyksiä synnyttävästi. En näe peiaatteellista eroa siinä, opettaako ja uskooko kokonainen yhteisö vai vain sen yksittäinen jäsen - vaikkapa sen virassakin oleva - eri tavoin kuin minä tai oma kirkkoni. Mutta uskon, että Herra suhtautuu suopeasti, jos jään pois, vaikkei minulla ole muuta syytä kuin halu välttää konfliktia.
Tämä kaikki on tällä hetkellä tosin pelkkää teoriaa, jonka testaamiseen käytännössä minulla ei juuri ole mahdollisuuksia. Enkä muutenkaa tunne erityistä kutsumusta kierrellä eri kirkoissa. Paholaisen kirjeopistossakin Pora alias Screwtape neuvoo oppipoikaansa, että jos tämä ei saa “potilastaan” pysymään poissa kirkosta, niin koettaisi kasvattaa tästä kirkkojen maistelijan, joka sukkuloi eri kirkkojen väliä kehittyen asiantuntevaksi saarnojen ja seremonioiden arvostelijaksi.

5 tykkäystä
4

Eikös se nyt kuitenkin ole aika perinteikäs ja perusteltu ajatus, että ehtoollisyhteys on tavallaan kirkollisen yhteyden korkein aste. Tai toiseksi korkein, jos korkein olisi se, että ollaan saman organisaation osia. Kirkollisten yhteyksien “ketjuttaminen” ja sillä perusteella väistely tuntuu kuitenkin kummalliselta. Sley on kyllä yhteydessä kansankirkkoon, mutta mun mielestä Sleyn messussa vierailevan tulisi ratkaista kysymys ehtoolliselle osallistumisesta sillä perusteella, mitä ajattelee Sleyn opista ja käytännöistä. Jos kyseisessä messussa ei ilmene ongelmia omaan katsantokantaan verrattuna, voi loogisesti osallistua. Ei niin puhdasoppista yhteisöä olekaan, etteikö aina jollakulla olisi yhteys johonkin epäilyttävään. Harhaoppisuuden ketjuttaminen vie mahdottomuuksiin.

Kysymys ehtoollisyhteydestä sinänsä on kyllä kiinnostava, ja mulle varsin läheinenkin henkilökohtaisesti, elänhän ekumeenisessa avioliitossa ilman puolisoiden välistä ehtoollisyhteyttä (ainakaan toistaiseksi). Mutta se on ehkä oman ketjunsa aihe, sellainen saattaa täällä ollakin? Kokonaan toinen kysymys on se, mihin suuntaan Sleyn ja LHPK:n välit kehittyvät. Aiemmin tosiaan päällekkäisiä kävijöitä on ollut jonkin verran, vaikka LHPK-laiset usein pitävätkin omaa yhteisöään parempana. Eroja toki on, sekä teologisissa painotuksissa että käytännöissä, mutta ei kovin suuria kuitenkaan. Eri suuntiin kulkeminen on silti tosiasia, ja tuntuu että ero on kasvamaan päin. Eero Pihlavan lausunto on looginen osa tätä kehitystä, vaikka kristittyjen hajaannuksen lisääntyminen onkin ikävää.

5

Kun sanot @Anskutin, että " Eri suuntiin kulkeminen on silti tosiasia, ja tuntuu että ero on kasvamaan päin." Tästä haluaisin kuulla enemmänkin. Miten se näkyy käytännössä? Minä kun olen luullut, paremman tiedon puutteessa, että nämä ovat koko ajan lähentyneet toisiaan. Mua siis ilahduttaa sanomasi eri suunnista. Samalla kuitenkin surullista, että hajaannus lisääntyy. Näinhän se näyttää olevan yhdessä ja toisessa herätysliikkeessä.

6

Minusta on hieman outoa, että hän itse pidättäytyy, mutta samalla kehottaa muita kuitenkin osallistumaan.

7

Eikö tästä aiheesta (yleisesti, ei Pihlavan kommentista) ollut juttua jo jossain toisessa ketjussa?

8

Asiaa sivuttiin Lähetyshiippakunnalle varatussa ketjussa, mutta ei niinkään Sleyn kannalta, vaan enemmänkin suhteessa evlut kirkon normiseurakuntaan.

9

Tämä tuli heti mieleen:

[quote]Later, when he was a university professor, Danny [Kahneman] would tell students, “When someone says something, don’t ask yourself if it is true. Ask what it might be true of.” That was his intellectual instinct, his natural first step to the mental hoop: to take whatever someone had just said to him and try not to tear it down but to make sense of it.
– Michael Lewis. The Undoing Project: A Friendship That Changed Our Minds.[/quote]

Yleensä, kun näyttää siltä, että missä tahansa kontekstissa, yhteydessä tai keskustelussa olen haukkumassa jotain aivan lyttyyn, niin useimmiten olen omasta mielestäni tekemässä tuota. Kokeilemassa vaikka viittä eri tapaa, millä sanottu, näennäisesti absurdi asia voisi olla totta, tarkoittaa jotain tai sisältää hyödyllistä informaatiota.

Joskus siitä on tuloksena tosin se, että sanottu asia on älytön kaikella viidellä tavalla, eli mikään niistä viidestä tavasta ei pelastanut sitä.

Mutta Eeron perustelu on tietenkin se, että SLEY jakaa aivan kelvollisia ehtoollisia sinänsä ja itsessään. Kun taas hänellä itsellään on sellainen asema, titteli tai rooli, että sen merkitys laajenisi siihen, mitä ainakin joku asianosaisista tahoista ajattelee LHPK:n ja kirkon suhteesta. Tai, toisessa merkityksessä, LHPK:n ja SLEY:n suhteesta.

Yksittäisillä jäsenillä on vapaus kokea, että LHPK ja SLEY ovat sama asia (plus SEKL), kun taas muut osat kirkkoa ovat jotain muuta kuin ne. Kun taas Eerolla ei ole vapautta ottaa tuollaista kantaa, sanoilla eikä teoilla, vaan hänen on nähtävä SLEY kirkon osana ja LHPK siitä erillään. Etenkin jos LHPK:n maallikoiden osallistuminen SLEY:n ehtoolliselle oli vain sallittua, eikä esimerkiksi vaadittua.

Toisaalta tässä on se, että jos joku toivoisi LHPK:n olevan tai toimivan kuin tiukka eksklusiivinen ryhmittymä, jotta sitä olisi mahdollista moittia siitä, niin Eeron toiminta on hieman turhauttavaa.

10

Sikäli kun oikein ymmärrän, ei hän kehota muitakaan osallistumaan, mutta ei siis kielläkään.

Vaikuttaisi siltä, että pastori Eero Pihlavan suhtautumisessa Sleyn messuihin on jotain samaa, kuin mikä on ollut STLK:n suhtautuminen Missouri Synodiin.sen jälkeen, kun Missouri Synodi solmi kirkollisen yhteyden Inkerin ja Latvian evlut kirkkoihin, jotka puolestaan ovat LWF:n jäsenkirkkoja.

11

Tuossahana sanottiin, että ei kehota seurakuntalaisiaan.

12

Yhteyden ketjuttamisesta olisi kyse siitä, että ei hyväksy yhteyttä toiseen kirkkoon, koska sillä on yhteys kolmanteen, esim. joku voisi sanoa, että Suomen ev.-lut. kirkko on ehtoollisyhteydessä saksalaisiin reformoituihin ja skottilaisiin presbyteereihin, joilla on kalvinilainen ehtoollisoppi ja siksi emme voi olla suomen ev.-lutin kanssa yhteydessä. Ketju ei toimi toisin päinkään, siis että koska meillä on yhteys kirrkoon A ja kirkolla A taas kirkkoon B, että meillä olisi myös automaattisesti yhteys kirkkoon B.

SLEY:n messuissa jaettava ehtoollinen on Suomen ev.-lut. kirkon ehtoollinen, ei mikään sen oma

1 tykkäys
13

Muuten loogista, mutta itse katson ehtoollisyhteyskysymyksiä enemmän seurakunnan kuin kirkkokunnan tasolla. Sleyn ehtoollinen on kansankirkon ehtoollinen, mutta vastaavalla tavalla kuin monet yksittäiset paikallisseurakunnatkin, Sleyn yhteisössä tietyt kansankirkon ongelmat eivät konkretisoidu. Jos jättää tulematta Sleyn yhteisön ehtoolliselle, tai jonkin perinteistä oppia opettavan paikallisseurakunnan ehtoolliselle, sen takia mitä joissain muissa seurakunnissa kansankirkossa tapahtuu, se on kyllä ketjuttamista mun mielestä.

14

LHPK kulkee entistä enemmän sellaiseen suuntaan, jossa tehdään tiukkaa eroa kansankirkkoon ja arvostellaan sitä ankarasti. Messujen toimittamisen tapa on korkeakirkollinen, ja vaikka esimerkiksi kevyempää hengellistä musiikkia ei tuomita, lauletaan vapaamuotoisemmissakin tilaisuuksissa lähinnä virsiä, koska niitä pidetään parhaina. Sleyllä taas välit kansankirkkoon ovat jopa lämmenneet viime aikoina, mistä kertoo esimerkiksi Porissa toimiva hieno yhteistyö paikallisseurakunnan kanssa, ja kansankirkon ongelmissakin pidetään kiinni siitä, että ollaan kuitenkin osa samaa kirkkoa ja muistutetaan kansankirkon virallisesta opista vastapainona yksittäisille medialausunnoille. Messut ovat kehittyneet vapaamuotoisempaan suuntaan, niissä käytetään usein Siionin kannelta, ja erilaisia kokeiluja uudenlaisista messuista esiintyy. Nämä asiat nyt joinain esimerkkeinä siitä, miten kehityskulut ovat lhpk:ssa ja Sleyllä erilaisia. Muitakin varmaan löytyy, mutta en juuri nyt keksi enempää.

4 tykkäystä
15

Ehtoollisyhteys solmitaan aina kirkkokuntien tasolla.

2 tykkäystä
16

Tämä on varmaan myös näkökulmakysymys. Sleyn piirissä on edelleen niitä jotka suhtautuvat kriittisesti yhteistyöhön paikallisseurakuntien työntekijöiden kanssa. Nyt ei tarkoita messujärjestelyjä, vaan puhetilaisuuksia ja seuroja.

Paikallisseurakunnissa itse aktiivisesti toimivalle herätysliikeväelle on kiusallista jo puhuja vieraan vuoksi pitää ryhtyä “säätämään”. Normikäytäntöhän kutakuinkin sellainen, että kirkonmenojen ja kirkkokahvien jälkeen taikka myöhemmin iltapäivällä alkaa seurat ja vetovastuu seurakunnan ja herätysliikkeen välillä vaihtuu tervehdysten myötä lennossa. Seurakuntaa edustaa se, jonka aikatauluihin tilaisuus sopii.

Paikkalisista seurakunnista kokonaan erillään järjestetty toiminta luo taas toisenlaiset puitteet toiminnalle. Sleyn osalta tähän liittyy omat rukoushuoneet. Toisaalta taas niinkin että herätysliikkeen jumalanpalvelusyhteisön kotiseurakunnakseen omaksuneetkin pääosin ovat jossain kosketuksissa myös paikalisten seurakuntien hengelliseen elämään. Limittäisyys on todellisuutta. Ilmeisesti myös Sleyn piirissä.

Arvelisin, ettei pastori Eero Pihlava toivo vastaavaa limittäisyyttä lähetyshiippakunnan seurakuntiin.

17

Kyllä ihan jokaisen paikallisseurakunnan ehtoollinen on täysimääräisesti evl.fi kirkon ehtoollinen ja joka sellaiselle osallistuu, käytännössä tunnustaa opillisen yksimielisyyden siihen suuntaan. SLEY:kin on kohtuullisen kiinteä osa valtakirkkoa eikä mikään erillinen saareke - vaikkakaan montaa valtakirkon ongelmakohtaa ei siellä olekaan käytännössä olemassa. Suomessa ei ole kongregationalistista järjestelmää siten kuin esim. Yhdysvalloissa vaan niin SLEY kuin random paikallisseurakuntakin ovat kirkolliskokouksen ja kapitulien alamaisia.

1 tykkäys
18

Minusta tämä tunnustus on enemmän teoreettista.

Tai siis: se on implisiittistä, ja siinä mielessä teoreettista. Voi olla käsitteellisiä apparaatteja, joissa kielletään osallistumisen ja opillisen yksimielisyyden välinen yhteys.

SLEY ei ole kapitulin alamainen. Se on ry, eli yhdistys. Papit siellä ovat toki pappisviran suhteen tuomiokapitulin alaisia.

Seurakuntien suhdetta kapituliin ei voi minusta myöskään kuvata alamaisuussuhteella. Tässä kirkossa seurakunnat ovat suhteellisen itsenäisiä toimijoita. Uskon sisältöä lukuunottamatta tietenkin.

19

Tämä on käytännöllinen näkökulma, mutta ei perusteltavissa kirkko-opillisesti, eikä yhteisötason itseymmärryksellä.

Kokonaan toinen näkökulma on lähestyä asiaa siltä kannalta ettei sen hetkiset jumalanpalvelusjärjestelyt tunnu oikeilta. Ehtoolliselta pois jäänti ei silloin tarkoita etteikö läsnä olevaa seurakuntaa koettaisi osaksi oikeaa kirkkokuntaa.

20

Minusta on olennaista pohtia asiaa myös siltä kannalta, kokeeko esimerkiksi Kalliossa Pyhän sydämen kappelissa kokoontuva seurakunta olevansa osa samaa Kristuksen kirkkoa, kuin Kallion kirkkoon, seurakunnan ns. päämessuun kokoontuva seurakunta?

En miten suhtaudutaan Alppilan kirkossa järjestettävään sateenkaarimessuun, joka toimitetaan toki kirkkokäsikirjan mukaisesti.
Koetaanko Seleyn piirissä myös ko. sateenkaariväki osaksi Kristuksen kirkkoa, sikäli kun osallistujat ovat uudestisyntyneitä kristittyjä? Muuttuuko mielipide ns. sateenkaarikristityistä osana seurakuntaa, jos henkilö itse onkin kallellaan lähetyshiippakuntaan?