Olisi silti kilttiä antaa niitä lähteitä kun niitä pyydetään.
Minun näkemykseni on, että SLEY saattaa julkisuudessa profiloitua yhden tai kahden papin edesottamusten kautta jonkinlaiseksi änkyröiden keskittymäksi. Mutta se, että SLEY todellisuudessa olisi jotain sellaista, on minun kadunmiehen mielipiteeni mukaan toiveajattelua.
Toivottavasti pitää paikkansa, koska en halua kommentoida asiaa huhupuheiden perusteella. Samaan aikaan ilmaisen osanottoni. Siis toivon, että ei pitäisi paikkaansa.
Vastauksena myös siihen, mitä @Exkortti sanoi toisaalla: Olen sitä mieltä, että SLEY:n toiminta, jos katsoo vaikka sunnuntain palveluksia esimerkiksi Pyhän sydämen kappelissa, sanotaan vaikka viisi vuotta sitten, oli jonkinlaista taatun normaalia ja turvallista luterilaisuutta. Ne kerrat, kun siellä kävin sunnuntaisin, jättivät sellaisen käsityksen, että jos olisi olemassa jotain ikuista luterilaisuutta, niin se voisi olla sitä. Myös nuorten iltamessut samassa paikassa olivat aikoinaan sellaisia, että niissä ei ollut mitään häiritsevän banaalia. Paikka ei ehkä rohkaise minkään sirkuksen pitämiseen ja Auvinen ei ole sellainen persoona, että olisi tarvetta erityisemmin revitellä.
Mutta jos katsoi nuorten aikuisten toimintaa, siis leirejä Karkussa tai Ohtakarilla tai iltoja uudessa Luther-kirkossa, niin minulle ne olivat ainakin ihan kärsimystä niiden viihteellisyyden, keveyden, hippiyden ja ajankohtaisuuden vuoksi. Tai sellaista, että esitetään jotain, vaikka ei oikeasti olla yhtään selvillä, että mitä ollaan.
Näyttää siltä, että iso osa SLEY:tä on pahasti hakemassa sitä, että mitä se olisi, eikä löytäminen näytä olevan kovinkaan lähellä. Tästä syystä STLK, vaikka en olisi ollut yhtään sen kanssa samaa mieltä mistään, ansaitsi sellaisen hatunnoston, että se sentään tiesi, mihin tahtotilansa kohdistaa. Luterilainen tunnustus. Kaikki jarrut irti, varmistimet pois ja sitten mentiin.