Sleyn ja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon suhde

Kirkko
, ,
1108

Mistähän neuvotteluasemista puhut useaan kertaan? Peruskysymyshän tässä kaikessa on se, että kirkko vaatii nykyisin täyttä yhteistyötä kaikkien kirkon pappien kanssa sukupuolesta riippumatta ja siitä vaatimuksesta ei jousteta eikä neuvotella. Sley puolestaan ei Raamattukäsityksensä perusteella hyväksy naista papiksi ja siitäkään ei jousteta eikä neuvotella. Eipä siinä “neuvotteluasemia” millään muulla parannella tai pahennella.

Uusia pysyviä ehtoollisenviettolupia ei ole annettu enää aikoihin. Osa Sleyn omista tiloista on kirkoksi vihittyjä, niistä ei ehtoollisenviettolupia voida poistaa. Määräaikaiset luvat luultavasti jätetään uusimatta tämän jälkeen muuallakin sitä mukaa, kun nykyisten lupien aika päättyy. Uusimisen ehdoksi luultavasti laitetaan, kuten nyt Seinäjoella, se että seurakunnan vuorossa oleva pappi eli myös nainen voi osallistua messun toimittamiseen. Siihen kun Sley ei voi suostua, lupaa ei jatketa.

Muutamassa paikassa lisäongelmia aiheuttaa se, että vastuupappi ei ole Suomen Ev.lut. kirkon pappi. Tämä on ero myös Porin ja Seinäjoen välillä.

4 tykkäystä
1109

Nähdäkseni tilanne on piiskojen päätödten myötä eskaloitunut jo niin pitkälle että millekään neuvotteluille ei ole enää sijaa. Parempi olisi kun ns. Kirkkokansa repäisisi ihan suosilla töpselin irti ja muodostaisi oman kirkkonsa. Tosin sit aikanaan eteen tulisi evankelisten ja femmalaisten väliset opilliset erot kun uuden kirkon linjauksia ryhdyttäisiin viemään paperille. Asia nousisi eteen myös yhteyskeskusteluissa muiden kirkkojen kanssa.

1 tykkäys
1110

Niinpä! Tuskin tuokaan on Jumalan tahto ja käsky. Koska ihminen on pystynyt Jumalan lakia ja asetuksia täyttämään? Siksihän Jeesus kuoli! Ei riitä että on vähän parempi ja oikeammassa kuin toiset, Jeesus tuli syntisiä varten eikä hurskaita. Lihan tekoja on kaikki tuollainenkin. :tired_face:

1111

Koko ajan tulee uutta tietoa. Eli tarkalleen Seinäjoella johtokunnan tms. päätöksellä ehtoollisia jatkettiin, vaikka lupa lähti alta. Nyt ymmärrän paljon paremmin kapitulin reaktiot.

1112

Viittasin ja viittaan neuvotteluasemaan yhteistyösopimuksesta. Ei ehkä ollut paras mahdollinen sana.

Mutta “sopimusneuvotteluissa” Seinäjoen srk jo etukäteen ilmaisi, ennen sopimusluonnoksen tekoa, että se vaatisi heidän pappiensa päästä saarnaamaan Sley:n Seinäjoen tiloihin.

1113

Eli on jopa niin, että Sley:n jumalanpalvelukset ovat luvattomia.

Vaikka esim. tänään olisivat peruneet ehtoollisen Hyvän paimenen kappelissa?

1114

Olen lukenut internetistä että Kokkolassa ja Keski-Pohjanmaalla muutenkin on kuitenkin Sleyn kirkkopyhiä ainakin toisinaan. Yhdistyksen omat papit ovat seurakuntien kirkoissa niitä toimittaneet ja vaikka työvuorojärjestelyitä virallisesti ei sallita, käytännössä seurakuntayhteistyö on ollut mahdollista henkilösuhteiden varassa.

Voi siis olla, että vaikka oman yhteisön lupaa (piispalta?) ehtoolliseen ei ole saatu, seudulla kuitenkaan herätysliikeväki ei joudu jäämään ilman (naispapitonta) messua kohtuuttoman pitkää aikaa. Kirkkokansa.fi kertoo myös Slefin messusta kerran kuussa Kokkolassa sekä toisessa Luodossa/Larsmossa.

Sitä en tiedä, paljonko Etelä-Pohjanmaalla on vastaavaa seurakuntayhteistyötä, tuon Seinäjoen ulkopuolella. Vaasassa on kirkkokansa-yhteisöjen messuja, myös Sleyn messuyhteisön.

E- ja K-Pohjanmaa ovat evankelisuuden vahvaa aluetta. Aktiivista väkeä on edelleen, mutta osa liikkeestä toki on Elyn eli naispappeuden hyväksyvän ryhmän helmoissa. Seurakunnissa papistolla on kuitenkin toisella tavalla myönteinen asenne herätysliikkeeseemme kuin etelämpänä, idempänä tai varsinkin isoissa kaupungeissa ympäri maan.

Ennen kuin nykyinen Sleyn messuyhteisöjen (ja samoihin aikoihin Luther-säätiön) voittokulku alkoi, evankelinen liike toimi aktiivisesti hyvin monissa seurakunnissa ja järjestöillä oli kirkkopyhiä siellä täällä. Sen takia uusia lupia messujen viettämiseksi ei tarvittu edes omiin tiloihin. Nytkin vielä - kuten esimerkiksi Sleyn vastauksessa Lapuan tuomiokapitulille sanotaan - evankeliset ja muut Sleyn messuissa kävijät ovat usein myös paikallisseurakunnan toiminnassa mukana. Osa heistä jopa luottamustehtävissä. On siis ihan legitiimi ajatus ja toive, että seurakuntayhteys voitaisiin säilyttää sillä tavoin että vaikkapa Seinäjoen Sley-messu on osa seurakunnan toimintaa, avarasti näkien. Sleyn vastauksessa on hyvää tekstiä siitä miten kirkossa tehty selvitys ja suunnitelma (piispa Häkkisen johtama) halusi nimenomaan rikastuttaa kirkkoa messuyhteisöjen tukemisella. Ajan henki kuitenkin jyräsi sovittelevat pyrkimykset.

Minulla ei ole annettavana neuvoa asiassa kenellekään. Pelkkiä hyviä vaihtoehtoja ei ole.

Arkkipiispa Luoman erittäin ikävä lausunto Ylen tuoreessa jutussa kärjistää ilmapiiriä ennestään. Leimaamalla Sleyn amerikkalaiseen poliittiseen uskonnon käyttöön liittyväksi ääriryhmäksi hän näyttää menettäneen viimeisenkin halun sovintoon.

Tähän saakka Sleyn ja Kansanlähetyksen pysyminen seurakunnissa yhteistyökumppaneina (Tähän messulupakin liittyy) on perustunut ns kolmannen linjan papistoon, niihin jotka itse ovat kirkon viroissa naispappeuden hyväksyvinä, mutta jotka ovat nähneet tärkeäksi pitää yllä herätysliikeyhteyksiä. Nyt käynnissä olevan mustamaalauksen vuoksi tuo joukko on ahtaammalla kuin koskaan ja ei ehkä enää pysty toimimaan entiseen tapaan välittäjän roolissa. Inkerin kirkossa annetut viimekertaiset vihkimykset taisivat olla sellainen työtapaturma, joista kova linja sai tähän asti terävimmän aseen järjestöjen työntämiseen kuilun reunalle.

2 tykkäystä
1115

Oma tupa, oma lupa. Aika hintsusti on kapitulilla mahiksia estää SLEYn .messutoimintaa. enintään se voi viedä Säilä & co pappisoikeudet mut ei sekään niitä messuja estäisi ja olisi aika rankka toimi.

1 tykkäys
1116

Lienee @joas käsitys sitten vanhentunut.

Nykyisen kirkkojärjestyksen mukaan sanajumalanpalvelusten viettoonkin tarvitaan paikallisen kirkkoherran suostumus.

Tammikuun kirkkovaltuusto Seinäjoella ei sitten voisikaan kieltää messutoimintaa.

1117

Sekoitat asioita. Kirkkojärjestyksen luvun 3 mukaan jumalanpalvelusta toimittavalla papilla tulee olla kirkkoherran suostumus. Lähtökohtaisesti ev. lut. kirkon papeilla sellainen on, ellei kirkkoherra erikseen ilmoita, että ei suostu siihen, että joku henkilö toimittaa jumalanpalveluksia. Jos sellainen tilanne olisi, että seurakunnan alueella toimitettaisiin jumalanpalveluksia kirkkoherran vastustuksesta huolimatta, kirkkoherra voisi ilmoittaa tuomiokapitulille ongelmasta, mutta kirkkoherralla ei ole suoraa toimivaltaa määrätä sellaisten muiden pappien toiminnasta, jotka eivät ole hänen alaisiaan.

Ehtoollisten viettoon käytetyn rakennuksen tilalle tarvitaan puolestaan lupa, josta asiasta päättää tuomiokapituli kirkkoneuvoston tai seurakuntaneuvoston antaman esityksen pohjalta.

1118

Tai kuten Porissa, paikallisen neuvoston kanta sivuuttaen. Kapituli eväsi neuvoston esityksestä huolimatta SLEYltä ehtoollisluvan. Tässä ilmapiirissä olisi oikein ja kohtuullista et vähät välitetään kapitulin luvista.

1119

Neuvoston esittelyteksti oli kielteinen, koska kirkkoherra vastusti asiaa. Neuvosto äänesti, ja yhden äänen enemmistöllä päätösesityksesksi hyväksyttiin päinvastainen kuin mitä kirkkoherra oli esittänyt. Mutta uutta esittelytekstiä sellaisiin päätöksiin ei tule, eli päätösesitykseltä puuttuivat asiakirjasta perustelut - kuten jokseenkin aina tuollaisissa tapauksissa, joissa asia ratkaistaan esittelijän esityksestä poiketen, koska valmista esitysten perustelua ei yleensä ole kirjallisessa muodossa ja pöytäkirjan kirjoittava sihteeri ei yleensä kirjoita viranhaltijan päätösesityksestä poikkeavia perusteluja näkyviin. Kirkkoherra jätti eriävän mielipiteen.

Kirkkoherran esittelytekstissä aikoinaan huomiota kiinnitti se, että siinä väitettiin Piispainkokouksen päätökseen 177 vedoten, että:
“*Kun toisen Luterilaisen maailmanliiton jäsenkirkon tai muun kristillisen uskontokunnan tai yhteisön pappi toimittaa kirkollisen toimituksen tai toimii jumalanpalvelustehtävissä, kyse on aina yksittäistapauksesta, josta sovitaan etukäteen kirkkoherran kanssa. Toisen kirkon papilla ei ole subjektiivista oikeutta jumalanpalvelusten ja kirkollisten toimitusten toimittamiseen ohi kirkkoherran. Oman seurakunnan pappi on paikalla toimien liturgina aina, kun muun kirkon pappi on vierailijana jumalanpalveluksissa.*”

Sitaatin alku oli jokseenkin suora sitaatti piispainkokouksen päätöksestä, mutta sellaisesta vaatimuksesta, että jos toisen kirkon pappi saarnaa, täytyisi seurakunnan papin toimia liturgina, ei piispainkokouksen viitatussa päätöksessä ollut linjattu sanaakaan. Piispainkokouksen päätös sen itsensä mukaan koski mm. myös toisen kirkon käsikirjalla toimitettavia jumalanpalveluksia ja muita toimituksia. Tuskin kovin moni ev. lut. kirkon pappi edes kykenisi toimimaan liturgina jonkun muun kirkon käsikirjan mukaan toimitettavassa jumalanpalveluksessa. Eikä piispainkokouksen päätöksessä 177 sellaista edellytetty Suomen ev. lut. kirkon käsikirjan mukaan toimittaessakaan.

Oletettavasti tuon tyyppistä vaatimusta kirkkoherra kuitenkin lienee esittänyt osana neuvotteluja Sleyn kanssa, kun on sellaisen perustelun seurakuntaneuvoston pöytäkirjaankin kirjoittanut omaan päätösesitykseensä.

Piispainkokouksen päätös 177 on pääasiassa ihan selkeä ja perusteltavissa oleva, mutta yksi yksityiskohta siinä on outo. Piispainkokouksen päätös on kirjoitettu koskemaan myös tilanteita, joissa toisen kirkkokunnan pappi toimittaa yksityisiä rippejä, sairaan luona käyntejä, rukoushetkiä, kodin siunaamisia ja jumalanpalveluksia oman kirkkonsa käsikirjan mukaan. Minun käsitykseni mukaan kirkkolain ja kirkkojärjestyksen mukaan Suomen ev. lut. kirkon piispainkokouksen toimivalta ei ulotu kuin ev. lut. kirkon asioihin, eikä ev. lut. kirkon piispoilla ole ainakaan lain mukaan toimivaltaa määrätä oikein mitään siitä, mitä toisen kirkon papit tekevät omaa kirkkokäsikirjaansa seuraten. Suomessa on uskonnonvapauslaki jne. eikä Suomen ev. lut. kirkon piispojen toimivalta ulotu muiden kirkkokuntien papistoon automaattisesti ja aina, vaan siltä osin piispojen toimivalta on rajattua. Itse pidän kyseenalaisena mm. sitä, että vaikkapa toisen kirkon papin järjestämä rukoushetki surutilanteessa Suomessa vaatisi sopimisia Suomen ev. lut. kirkon paikallisen seurakunnan kirkkoherran kanssa. Jos tilaisuus on paikallisen seurakunnan tilaama, niin sillä lienee automaattisesti kirkkoherran suostumus. Jos taas ei ole, niin vaikea ymmärtää, mikä paikallisen kirkkoherran rooli asiassa edes olisi. Piispainkokouksen päätöksen mukaan kirkkoherran pitäisi mm. selostaa toisen kirkon papille samalla Suomen lainsäädäntö asiaa koskien. Kuinka moni kirkkoherra osaa oikeasti edes selostaa Suomen lakia (sitä varten kirkkoherrat yleisesti konsultoivat tuomiokapitulin juristia jos on yhtään monimutkaisempia juridisia kysymyksiä, kun eivät ole juridiikkaa itse yleensä edes opiskelleet) ja mitä käytännössä kirkkoherran pitäisi ihan konkreettisesti kertoa voimassa olevista laeista vaikkapa rukoushetken osalta? Siitä heillä sen sijaan on oikeus määrätä, mitä ev. lut. kirkon piirissä tapahtuu, tai miten Suomen ev. lut. kirkon kirkkokäsikirjaa on tarkoitus käyttää.

Itse en pidä hyvänä sitä, että vähät välitetään luvista. Jos haluaa pelata kirkon säännöistä piittaamatta, ei kannata olla samaan aikaan kirkon virallinen lähetysjärjestö. Tarkoitan sitä, että jos tuolla haluaa järjestää messuja lupia omaamatta, mutta pysyä kirkon keskeisenä lähetysjärjestönä, ne kannattaisi siirtää muiden toimijoiden kuin Sleyn järjestämiksi (perustaa sitä varten vaikka oma yhdistyksensä esim. Seinäjoella ja siirtää messuyhteisön paimen sen palkkalistoille), ellei Sley erityisesti halua saada sanktioita lähetysjärjestönä. Siihen ei kuitenkaan tuolla taideta lähteä.

4 tykkäystä
1120

Tässä on tosiaan se tärkeä pointti, että sanktiot kohdistuvat koko Sley:hyn. Huomionarvoinen nosto sinulta.

On koko ajan todennäköisempää, että Sley menettää kirkon lähetysjärjestön aseman kevään aikana.

1121

Jos kirkon hallintoa yhtään tuntee, niin noin nopea aikataulu sentään ei ole mahdollinen skenaario. Lähetysjärjestöasemasta päättää Kirkolliskokous. Asiat eivät etene noin nopeassa aikataulussa. Kirkolliskokous toimii niin, että jos jotain sinne esitetään, asia lähetetään ensin valiokuntaan työstettäväksi, ei suoraan päätettäväksi. Kirkolliskokous kokoontuu kahdesti vuodessa. Mutta on hyvin mahdollista ja ehkä jopa todennäköistä, että Sley menettää Kirkkohallituksen kolehtilistalta suosituskolehdin kun seuraava lista julkaistaan, eli nopeimmin tuleva sanktio voi olla taloudellinen. Aiemmin se menetti jo määrätyn kolehdin, mutta suosituskolehti jäi. Pidemmällä tähtäimellä lähetysjärjestöasema voi olla arvioitavana, jos konflikti ei ratkea tai jos se peräti syvenee.

1 tykkäys
1122

Eikös tämä päätös jo tehty nyt syksyllä astuen voimaan ensi vuonna? Mukana myös Kansanlähetys, ehkä muitakin. Eilen vielä kerättiin kolehti meillä Kansanlähetykselle.

1 tykkäys
1123

Eikun nyt SLEY ja KL siirtyivät virallisista suosituksiksi.

D

2 tykkäystä
1124

Suhteesta Inkerin kirkkoon:

– Pasi Hujanen, toinen täysipäiväisistä läheteistämme Venäjällä, on jäämässä eläkkeelle nyt keväällä ja sotatilanne edelleen jatkuu. Me emme ole rekrytoimassa uutta lähettiä Hujasen tilalle, mutta hän tulee jatkamaan eläkelähettinä: emme ole sopineet, kuinka usein, mutta hän edelleen tulee käymään Venäjällä. Toinen Venäjän lähettimme Ville Melanen jatkaa lähettinä Suomesta käsin: toki sotatilanne vaikeuttaa rajan ylittämistä. Työtä jatketaan, mutta ei samalla intensiteetillä ja volyymilla kuin tähän saakka, Sleyn lähetysjohtaja Ville Auvinen vastasi.

1 tykkäys
1125

Linkistäsi poimittua:

"

– Olemme itsenäinen yhdistys ja siten riippumaton tapahtuneista yhteiskunnallisista ja kirkkopoliittisista muutoksista. Vuosikymmenien kuluessa ne ovat kyllä haastaneet ja taitavat nytkin yrittää haastaa toimintaamme, mutta herätysliikkeemme on saanut kutsumuksen ja tehtävän Kaikkivaltiaalta, joten haasteetkin voivat koitua toimintamme parhaaksi, Sleyn hallituksen puheenjohtaja Sari Mäkimattila rohkaisi kokoukseen saapunutta väkeä keskellä aikaa, jolloin yhdistyksen messuyhteisöjä haastetaan sekä Porissa että Seinäjoella."

Tähän itsenäisyyteen olemmekin jo hyvin varautuneet!

1 tykkäys
1126

Jahas.

https://um.fi/matkustustiedote/-/c/RU

1127

Osa sitä lienee potin kerääminen jäsenmaksuista, yli tuplaamalla hinta per vuosi.

Valitettavasti ainakin itsellä johtaa eroamiseen 31.12. eli jäsenmaksutuloja 0 euroa.