En tiedä tarkkaan onko muilla yhteisöillä kuin Jehovan todistajilla käytössä vastaavaa eridtämisoppia mut sikäli kuin on, niin sitä voisi soveltaa näihin eripuran luojiin. Jos heidät eristettäisiin sosiaalusesti tuttavien ja sukulaisten taholta, niin ehkäpä se hillitsisi häiriköinti intoa. Pelkkä seurakunnasta erottaminen ei toimi, koska ovat itse eronneet.
Rajusti kyllä ristiriidassa sen kanssa, että uskonyhteisöstä erottamisen jälkeen karttamista ajetaan yhdeksi tunnusmerkistöksi vainoamisessa, joka taas on rikoslaji. En kannata tuollaista karttamista.
Tyypillistä radikaalivasemmiston meininkiä tuollaiset lakihankkeet. Itse katson että yhteisöllä on Raamatun mukaan suorastaan velvollisuus erottaa aisan yli potkijat keskuudestaan - myös sosiaalisesti.
Ihan kristillisen opin ja rakkauden pohjalta katsoen pidän vääränä kaikenlaista eristämistä. Toki Paavali sellaiseen kehotti, mutta hänkin oli vain ihminen, eikä välttämättä kaikessa oikeassa. Kaiken lisäksi tilanne Paavalin ja meidän ajan välillä on äärimmäisen erilainen. Paavalin aikana vaihtoehtoja ei ollut. Eli seurakuntayhteydestä erottaminen oli paljon vaikuttavampi kuin nykyaikana, kun erilaisia seurakuntia on moneen lähtöön.
Ihan maalaisjärjelläkin voi miettiä, että mitä hyötyä erottamisesta ja karttamisesta on. Se johtaa vain kartetun henkilön erkanemiseen, ei mielenmuutokseen. Kukin voisi pohtia omalla kohdallaan, että jos kokee tekevänsä jotakin oikeaa ja joutuu sen vuoksi eristetyksi ja aikaisemmin ystävinä olleet alkavat karttaa, että lisäisikö se mahdollisuuksia miettiä, mitä tuli tehtyä ja etenkin, jos sattuisikin muuttamaan mieltään, haluaisiko palata enää yhteisöön, joka on niin totaalisesti sulkenut ulkopuolelle.
Ylipäätään ajatus, että erimieliset ja kritiikkiä antavat pitäisi erottaa ja eristää, on aika outo, hedelmätön. Sehän vain vahvistaa nykytilaa, ja jos nykytilassa onkin puutteita tai virheitä, ne eivät koskaan voi tulla esiin, koska niiden esittäjät pistetään pihalle ja vaiennetaan. Ei kuulosta kovin kristilliseltä.
Ja lopuksi vielä ajattelen itse niin, että Jumala kyllä kestää kritiikin, jopa väärän. Jos meillä on niin pieni jumala, että se kaatuu jonkin tarratoimikunnan tarroihin ilman, että me ruvetaan vainoamaan ja ahdistelemaan ja erottamaan tarrojen jakajia, niin aika onneton jumala on kyseessä.
Eli Welzun mielestä ei ole olemadda oikeaa tai väärää noin ylipäätään, vaan kaikki opit ovat tadavertaisia… Raamatustakin pitäisi varmaan sensuroida pois kaikki viittaukset vääriin oppeihinnja käytänteisiin. Lauletaannvaan leirinuotiolla kaikki yhdessä kumbaysh.
Mistäköhän tällaisen johtopäätöksen teit?
Mikäli ymmärrän Suomen kirkkolakia ja - järjestystä oikein, niin ketään ei ole erotettu seurakuntayhteydestä. Jos jotakuta ei pidetä jonkun yhdistyksen jäsenenä, koska ei elä yhdistyksen normien mukaan, niin se on eri asia.
Jos joku haluaa muuttaa yhteisönsä normeja, että hänen tapansa elää tulisi yhteisön hyväksytyksi normiksi, niin yhteisölläkin lienee sanansa sanottavana.
Vl ei yleensä katkaise ihmissuhteita, vaan suhteen hengelliseen yhteyteen. Sitä yhteyttä ei ole muutenkaan, jos haluaa elää yhteisön normien vastaisesti.
Ehkä tässä on kyse halusta muuttaa yhteisö vastaamaan omaa maailmankuvaansa julkisuuden (joka vainoaa VL:a) avulla. SRK reagoi siihen eksplikoimalla hengellisen eron.
D
Meni hetki kunnes otsikon sanoma avautui ja sen voisi ehkä muuttaa koskien laajemminkin kirkkokuria ja seurakuntajärjestystä, josta täällä nyt keskustellaan. Srk:n tilanteeseen kuitenkin sen verran, etten pidä vääränä kapinahengen lietsojien erottamista tai välttelemistä, jos sellaista on tapahtunut. En tosin ole silläkään kannalla, että hyväksyisin Rauhanyhdistyksen kaiken toiminnan ja asenteet omasta ainoasta oikeasta opista. Seurakunnista ja yhteisöistä erottamista on kuitenkin käytetty ihan oikein esimerkiksi vapaissa suunnissa ja pitäisi käyttää myös evlut-kirkossa.
Olisi kyllä ihan hyvä, jos evlut-kirkossakin olisi harrastettu jo ajoissa tiukempaa käsitystä siitä, mikä hyväksytään ja mitä ei ja seurauksena voisi olla erottaminen perustuen raamatullisiin kriteereihin ja oppeihin. Nyt tosin tuntuu siltä, että kaikkein konservatiivisimmat ja Raamatulle uskollisimmat pyritään savustamaan ulos kieltämällä kolehteja ja tukia ja lopulta kai koko lähetysjärjestöstatus.
Erottelua ja eristämistä voi siis käyttää joko oikein tai väärin, mutta perusteena pitää aina olla raamatullinen käsitys siitä mikä kuuluu kirkkoon ja seurakuntaan. Nyt olisi aihetta erottaa Kirkon koulutuskeskuksesta kouluttaja Henri Järvinen rajatiedon opetuksineen ja hyväksymisineen, jonka johdosta kirkkoon on ajettu jooga-, äänimalja- ja tarot- käytäntöjä ja opetusta ja pääkaupunkiseudulla joka toisessa seurakunnassa pyörivät joogaryhmät.
Kyllä siitä se hyöty on, että vääränä pidetyt opit ja opettajat saataisiin pois kirkosta ja seurakunnista. Nythän eristämistä kyllä käytetään, mutta taas väärinpäin, että sateenkaarikulttuurin edustajille pitää olla tilaa, mutta ei Raamattuun sitoutuneille konservatiiveille ja jälkimmäisiä estetään toimimasta, kokoontumasta ja viettämästä ehtoollista yhdessä.
Kyllä asioista pitää saada keskustella ja olla omaakin mieltä, mutta kirkon virallisen linjan toiminta pitäisi voida perustella jollain muulla kuin tasa-arvolla ja poliittisilla ideologioilla. Siis jälleen kerran Raamatulla.
Kyllä kestää, mutta hajottaja voi saada ja onkin saanut paljon vahinkoa aikaan.
Hesarissa tänään Tarratoimikunnasta juttua:
Tarroja on Myllymäen mukaan tänä vuonna jaossa yli 30 000 ja tämänhetkisten tietojen mukaan vapaaehtoisia tarrojen jakajia 500.
”Ja määrä kasvaa tässä Suviseurojen myötä.”
Nämä ovat toistaiseksi viimeiset Suviseurat, joissa Tarratoimikunta on tekemässä tarra-aktivismia. Mutanen sanoo, että tarratoimikuntalaisia jännittää, onko vastaanotto pahempi kuin viime vuonna. Hänen oma olonsa on kuitenkin toiveikas.
Eikö ole mitään laillista keinoa kieltää moinen häirintä? En ymmärrä!
Hassua tuossa Hesarin otsikossa on asioiden vääntäminen päälaelleen. Sateenkaari-ihmisiä muka häiritään Suviseuroissa, kun he menevät sinne jakamaan oman aatteensa tarroja ja häiritsemään seuroja.
Vähän sama kuin jos minä menisin kokoomuksen puoluekokoukseen jakelemaan vihreiden logolla varustettu paita päällä tarroja ja otsikoitaisiin minua häirityn.
Tarratoimikunta on liikkeen sisäinen asia. Siihen osallistujat ovat joko liikkeen nykyisiä tai entisiä jäseniä.
Jos olen heidän tavoitteensa oikein ymmärtänyt, katsoin sen dokumentin, niin tavoitteina on ollut naisten aseman ( suurperheet) ja liikkeen seksuaalivähemmistöjen aseman nostaminen yhteiseen keskusteluun.
Julkisuutta on tullut, joten siinä on ainakin onnistuttu. Viisautta on lopettaa tähän vuoteen. Ehkäpä sitten uusin keinoin.
Tää kritiikki Tarratoimikunnan toimintaa vastaan on jännää ja ironistakin. Tarratoimikuntahan ei käytännössä tee muuta kuin laita tarroja näkyville. Ei niitä ole pakko katsoa. Toisaalta esimerkiksi monet Tarratoimikuntaa kritisoivat pitävät ihan hyväksyttävänä sitä, että jumalanpalvelusta häiriköidään, kun kyse on seksuaalivähemmistöjen kritisoinnista. Tällä viittaan siis taannoiseen Akaan kirkon tapaukseen. Selkeästi eri ihmisille on eri säännöt.
Niin, siis hehän tuovat näkyväksi sen, miten heitä kohdellaan liikkeen arjessa.
Ei ollenkaan sama. Kyse on kuitenkin liikkeen omista jäsenistä (sekä nykyisistä että entisistä). Ja esimerkisi Tarratoimikunnan nostamia naisen aseman ja esimerkiksi ehkäisyn teemoja on muutenkin kritisoitu niin liikkeen ulkopuolelta kuin sisäpuoleltakin käsin. He eivät siis tee mitään täysin uutta ja ihmeellistä.
No toistaiseksi se sosiaalinen erottamin ts. karttaminen on laillinen keino ja sitä pitäisi käyttää. Pelkä yhteisöstä erottaminen on tuuleen huutamista kun nää kapinallidet on jo monedti itse eronneet -ainakin henkisesti - yhteisöstä.
Eipä sellaisessakaan tilanteessa olisi silti hyväksyttävää huudella tarrojen jakelijalle asiattomuuksia tai jopa heitellä esineitä hänen päälleen. En näe tarratoimikunnan toimintaa oikeana eikä mun mielestä ole oikeutettua jalkautua toisten tapahtumaan ajamaan omaa asiaansa, ei edes entisen oman liikkeen. Heidän kohtaamansa reaktio suviseuroilla on kuitenkin ääritapauksissa ollut sellainen, jota ei voi ollenkaan hyväksyä. Tosin ilmeisesti merkittävä osa siitä tulee alaikäisiltä, mutta silti.
Ei ole, vaan Jumalan tahdon vastaisen toiminnan kritisoimisesta joka ei ylittäisi uskonrauhan rikkomisen tunnusmerkkejä. Tarrojen lätkiminen taas on uskonrauhan rikkomista.
D
Sympatiat kallistuvat lyödyn puolelle: tuliset taisteluterveiset tarratoimikunnalle!
Se että joku on vl-liikkeen jäsen, saati entinen jäsen, ei anna oikeutta häiritä suviseuroja. Kyseessähän on uskonnollinen tilaisuus, jossa on noudatettava tuon liikkeen uskonkäsitystä. On eettisesti väärin mennä ajamaan asiaa A tilaisuudessa, joka on järjestetty ajamaan asiaa B.