Suomen evlut-kirkon lähetysnäky

Ajankohtaista
1

Kylväjän lähetysjohtaja ruotii kirkkomme liberaalisiiven lähetystyön vesittämistä, jossa tasa-arvovaatimukset ohittavat evankeliumityön. Myös puhdasoppinen luterilaisuus estää hänen mielestään lähetystyötä toisessa ääripäässä. Mikä pitäisi mielestänne olla kirkon lähetystyön keskiössä, ihmisoikeudet ja tasa-arvo, luterilainen puhdasoppisuus vai evankeliumi. Kääriäinen käsitteli aihetta Kylväjän kesäpäivillä Tampereella äskettäin. Keskustelu on avoinna.

Sitaatti:

SUOMEN EVANKELIS-LUTERILAISEN kirkon lähetysnäkyä muokkaa Kääriäisen mukaan yhä vahvemmin liberaali luterilaisuus, joka vierastaa pelastuksesta puhumista, painottaa toimintaa yhteiskunnan ja maailman hyväksi ja muokkaa tehokkaasti kirkon lähetysnäkyä.

– Kokonaisvaltaiseen lähetykseen vedoten lähetystyötä määritellään yhä vahvemmin kansainvälisenä diakoniana, palveluna, kehitysyhteistyönä ja humanitaarisena apuna.

Lähetys-sanaa Kääriäisen mukaan vältellään ja puhe kirkon lähetyksestä pyritään korvaamaan puheella kirkon kansainvälisestä työstä ja globaalista vastuusta.

– Samalla liberaalitahot tekevät vahvaa vaikuttamistyötä seurakunnissa, jotta klassista kristinuskoa ja lähetysnäkyä edustavia järjestöjä, kuten Kylväjää, ei tuettaisi. Tässä vaikuttamistyössä vedotaan yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon periaatteisiin, joita edellä mainittujen järjestöjen väitetään rikkovan. Vaikka lyhyellä aikavälillä tämä lähetysnäkemys vahvistuu, pitkällä tähtäimellä se on kirkon ja lähetyksen kuoleman tie.

TOISESSA ÄÄRIPÄÄSSÄ on Kääriäisen mukaan puhdasoppinen luterilaisuus, joka korostaa luterilaista oikeaoppisuutta raamatullisuuden nimissä ja haastaa Kylväjää sekä teologisesti että toiminnallisesti.

– Tämä ”luterilainen puhdasoppi edellä” -kärki on vierasta Kylväjälle, joka on alusta asti painottanut ”Jeesus maailmalle” -kärkeä.

4 tykkäystä
2

Oikeastaan Kääriäinen osaa sanoittaa erittäin hyvin juuri sen, miten itsekin näen asioiden olevan. Myös siinä konservatiivisessa toisessa päässä. Mutta Jukka onkin Amerikassa opiskellut ja maailmaa muutenkin nähnyt.

3

Hyvä avaus, olen tätä itsekin usein miettinyt. Äitini serkku teki elämäntyönsä Lähetysseuran palveluksessa, lääkärinä Afrikassa. Hänen puheistaan ja kirjeistään en koskaan ole ymmärtänyt miten hänen työnsä olisi erilaista mikäli hänen työnantajansa olisi vaikkapa Punainen Risti. Ainoa selkeä ero lienee se, että Lähetysseuran klinikalla työntekijät ovat avoimesti kristittyjä. Hänen työnsä on ollut tärkeää ja hän on auttanut monia. Silti evankeliumi olisi niin kovin tärkeää.

Ja taas ärsyttävä ortodoksi sivuhuutelee :see_no_evil:.

1 tykkäys
4

Kylväjä on aina ollut minulle läheinen lähetysjärjestö, josta ei paljoa moittimista löydy. Toivottavasti pystyy jatkamaan vapaana linjallaan.
Jotenkin kuitenkin olen lukevinani rivienvälistä, että taloudellista syistä aletaan liikaa kumartamaan vapaiden suuntien puoleen. Silloin minä kiristyn ‘puhdasoppisen’ luterilaisuuden puoleen, vaikka evankeliumi Kristuksesta on ja olisi sama ja tärkein asia kaikilla.

5

Kyllä Kylväjä pysyy varmasti luterilaisena lähetysjärjestönä jo statuksensakin vuoksi, ja myös opiltaan. Jukka Kääriäinen on tietääkseni itsekin Lähetysseuran lähettivanhempien lapsi ja kasvanut ja syntynyt Taiwanilla ja asunut myöhemmin pitkään Yhdysvalloissa, jossa opiskellut myös teologiaa. Suomessa hän on asunut vasta joitakin vuosia ollen ensin Kirkkohallituksen lähetystyön asiantuntija ja nyt pari vuotta Kylväjän lähetysjohtaja.

6

Suomen Lähetysseura on tehnyt menneinä vuosikymmeninä paljon hyvää työtä lähetyskentillä eri puolilla maailmaa, mutta ote on viimeaikoina kymmenen vuoden sisällä pahasti lipsunut homojen suvaitsemisillaan ja painopisteen muutenkin muututtua vähemmän evankelioivammaksi ja enemmän muuksi tasa-arvotouhuksi.

3 tykkäystä
7

Tämä sukulaiseni kuuluu juuri näihin tasa-arvotouhuilijoihin, Lähetysseuran liberaaliin siipeen :slightly_frowning_face:. Arvostan tietenkin hänen elämäntyötään siitä huolimatta.

Köyhemmissä maissa kehitysyhteistyö ja humanitaarinen työ toki luontevasti limittyvät lähetystyöhön, mutta eihän se siihen saisi jäädä. Kylväjän toimintatapa on ollut hieno ja on ollut surullista lukea, että heidän rahoituksensa vähenee.

3 tykkäystä
8

Olen tänään harjoitellut joutenoloa ja siinä samalla on tullut lueskeltua valtakunnanmedioiden antia. Ajattelin, että olisin jo kaikki hölmöt jutut tähän mennessä käynyt läpi, mutta ei. Piti sitten vielä lukea Jukka Kääriäisen ajatuksenvirtaa. Vaikuttaisi siltä, että mätäkuu on alkanut poikkeuksellisesti jo kesäkuussa.

Olisi ollut hauska kuulla tarkemmin, miten “luterilainen puhdasoppisuus” on este lähetystyölle. Ehkä jotain viitteitä annettiin, kuten raamattukäsitys ja siitä nouseva virkakäsitys. Se, mitä näillä sitten käytännössä tarkoitetaan ja miten ne nousevat lähetystyön esteeksi, ei käy ilmi.

Ja Jeesus tuli heidän tykönsä ja puhui heille ja sanoi: “Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä. Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni, kastamalla heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettamalla heitä pitämään kaikki, mitä minä olen käskenyt teidän pitää. Ja katso, minä olen teidän kanssanne joka päivä maailman loppuun asti.”

Tunnustuksellinen luterilaisuus lähtee nimenomaan siitä, että pidetään koko Raamattu eli kaikki se, mitä Jeesus on käskenyt meidän pitää. On todella vastenmielistä, miten tämän perustavanlaatuisen opin kimppuun käydään jopa kansankirkon herätysliikkeiden taholta ja kehdataan sanoa perinteistä luterilaisuutta lähetysvastaisuudeksi tai lähetyksen esteeksi. Mitähän se kristinusko on, jota Kylväjä haluaa olla levittämässä? Vissiin tiukan raamatullista se ei ainakaan saa olla.

Jos Kylväjää tai jotain muuta porukkaa ahdistaa luterilaisuus, niin olisi kohteliasta tehdä johtopäätökset ja lakata esittämästä luterilaista. Mitään “vieraanvaraista luterilaisuutta” eli käytännössä jonkinlaista kalvinistis-evankelikaalista puuhastelua ei tarvitse luterilaisuuden nimissä harrastaa. Sen voi tehdä ihan omissa nimissään, eikä tarvitse sotkea meitä muita siihen.

Koska Kylväjä kokee kutsumusta irtautua luterilaisuudesta ja klassisesta kristinuskosta, niin mikäpä siinä sitten, kun ei kerran “tunnu kotoisalta”. Sellaiset terveiset sanon omasta puolestani: meistä luterilaisistakaan ei tunnu mitenkään kotoisalta, että roikutte mukana ja käytätte itsestänne nimitystä luterilainen.

Jukan idea “jalomielisen anteliaan opillisena” -malli on periksi antamista, kun kysytään, “Onko Jumala todella sanonut”. Yksi asia seuraa toista ja matka Eedenistä itään alkaa. Kristuksen kirkon uskollisuus ja alamaisuus Raamatun sanalle hylätään. Raamatullinen oppi vaihtuu järkeen ja kirkon traditio ajan henkeen. Tämän tien päässä on hengellinen haaksirikko.

Ihmettelen, millaisia tavoitteita Jukan linjauksilla on. Jos on tarkoitus polttaa sillat luterilaisten (sley, rukoilevaiset, lhpk, seurakuntaliitto jne.) kanssa, niin siinä varmasti onnistuttiin, mutta miksi ihmeessä näin haluttiin toimia? Ehkä se on sen arvoista, jos näillä toimilla onnistutaan haalimaan jokunen kultaraha evlut kirkon holveista. Ehkä olisi ollut myös toinenkin tie.

1 tykkäys
9

Kuunneltavissa täällä:
Lähetysvartti 18.6.2023: Jukka Kääriäisen linjapuhe kesäpäiviltä: Kylväjän identiteetti ja visio • Kylväjä Pod (spotify.com)

1 tykkäys
10

Esimekiksi tilanne että mennään evankeliumin sijasta lähetyskentälle virkakäsitys edellä. Ilmiö ei ole yleinen ns. konservatiivisissakaan lähetysjärjestöissä, mutta sitä on kuitenkin ollut havaittavissa. Pitäisi olla luomatta jännitteitä tilanteissa, joissa vastaanottavassa kirkossa taikka sen yhteistoiminta verkostoissa eri virkakannat elävät jokseenkin sulassa sovussa. Pitäisi välttää suomalaisen kirkkopolitiikan viemistä lähetyskentille.

2 tykkäystä
11

Tuskimpa vapaiden suuntien puolelta kovin suurta rahoituspohjaa olisi luvassa verrattuna ev.lut. kirkkomme seurakuntiin, joista iso osa edelleenkin tukee Kylväjän työtä.

2 tykkäystä
12

Miksi syypää jännitteisiin on se porukka, joka on pitäytynyt apostolisessa opissa, eivätkä ne, jotka ovat tuoneet kirkkoon uutuudet, joita Kirjoitukset eivät tunne (tai jotka Kirjoitukset suorastaan hylkäävät). Tai miksi lähetyskentälle pitäisi lähteä sillä asenteella, ettei siellä saisi julistaa koko kristillistä oppia? Haaleita puolitotuuksia ei kannata lähteä julistamaan maan ääriin.

Oikea virka sisältyy lähetyskäskyyn (“opettamalla heitä pitämään kaikki, mitä minä olen käskenyt teidän pitää”). Evankeliumin vuoksi tulee kärsiä kaikessa rakkaudessa, mutta ei sitä saa käyttää perusteluna Jumalan sanan hylkäämiselle. Ei se ole mitään evankeliumia sellainen.

Eikait koko Raamatun läpi kulkeva kefalee-struktuuri ole suomalaista kirkkopolitiikkaa? :slight_smile:

Virkakysymys nostetaan usein esille eräänlaisena kehällisena teemana (kulttuurisidonnaisena, poliittisena, naisvihana, “rakkauden koriin” kuuluvana jne.). Ikään kuin voisimme jotenkin päätellä ajan hengen perusteella, ettei Jumalan Sana koskekaan meitä tai ettei Jumalan asettama järjestys olekaan oikea ja kyse on vain valtapeleistä. Virkakysymys onkin luterilaisille ensisijaisesti raamattukysymys. Virkateologiassa (suomeksi naispappeuskysymyksessä) ei ratkaista naisten asemaa, vaan Jumalan Sanan asema. Jos virkakysymyksessä voimme asettua Raamatun arvovallan yläpuolelle, niin voimme toimia samoin kaikissa muissakin kysymyksissä. Ja kun Raamatun auktoriteetti on viety, niin meidän ihmisten mielettömyydellä ei ole mitään pidäkkeitä. Se mikä meille myytiin kehällisenä ja pikkujuttuna onkin aika hyvä indikaattori sille miten Raamattuun suhtaudutaan. Jeesus: “Sentähden, joka purkaa yhdenkään näistä pienimmistä käskyistä ja sillä tavalla opettaa ihmisiä, se pitää pienimmäksi taivasten valtakunnassa kutsuttaman.”

Käytännössä kaikissa kirkoissa, jotka ovat hyväksyneet naispappeuden on käynyt samoin: liberalisoituminen (eli Jumalan Sanan hylkääminen) on kiihtynyt entisestään (koska kirkolliskokousten ja dosenttien voimin on päätetty, että ihminen on Jumalan yläpuolella - runsain rukouksin ja hartain menoin, tietenkin) ja samalla kirkon jäsenmäärä on lähtenyt nopeaan laskuun. Olisi varsin kummallista, jos lähetystyön tekemisen lähtökohtana olisi tällaisen ilmiön kiihdyttäminen ja tukeminen :slight_smile:

1 tykkäys
13

Kiitos linkistä, mielenkiintoinen ja rohkea linjanveto, jota en ollut aiemmin kuullut ja josta en muuta tiennyt, kuin Kotimaan referaatin. Kääriäisen Kylväjä näyttäisi tekevän pesäeroa tiukan opillisesta luterilaisesta kannasta kohti yleiskristillisempää näkemystä, jossa lähetystyö ja evankeliumi Jeesuksesta on nostettu keskiöön. Tämä on sinänsä ymmärrettävää, koska lähetystyötä tehdään niin monenlaisissa ympäristöissä.

Toinen havaintoni oli se, että Kylväjän tähänastinen hyvin läheinen liittolaisuus Suomen Raamattuopiston kanssa oli selvästi poissa näkyvistä. En usko, että sitä on unohdettu, mutta sitä ei haluttu korostaa myöskään. Samoin yhteiset näkymät muihin konservatiivisiin lähetysjärjestöihin haluttiin jättää pois, esim viran merkitys, joka Kylväjässä on ollut yhtä selvä kuin Raamattuopistossakin. Ei niin, että näistä haluttaisiin luopua, vaan niin, että lähetystyötä ei tehtäisi sen paremmin asioilla, joita kirkon liberaalisiipi korostaa, humanitaarisuudella ja tasa-arvolla, kuin myöskään eri konservatiivisten järjestöjen omat opilliset korostukset edellä, vaan evankeliumi ja Jeesus edellä. Tässä hän haki suuntaa evankelikalismiin päin kuitenkin pitäytyen riittävän luterilaisena hänen sanontaansa lainatakseni.

Sikäli Kääriäisen linjapuhe on kiinnostava, että itsekään en ymmärrä, miksi luterilaisuutta erityisesti tarvitsisi tuoda esille ja korostaa, jos tuo lähetystyössä esille jo sen parhaat hedelmät, pelastumisen yksin armosta ja ristin evankeliumin ja monet muut Lutherin aarteet. Kirkkopolitiikan ja muut opilliset kysymykset voi jättää taaemmalle. Myös myönteinen suhde evankelikaaliseen suuntaan korostaa näitä asioita. Tässä kohtaa Kääriäinen vie melkein jalat suustani. Näen itsekin amerikkakaisperäisen herätyskristillisyyden keskittyvän hyvin oleellisiin ja oikeisiin asioihin. Mielenkiintoista, että hän toi nämä asiat esille tuoreella ja raikkaalla tavalla. Ei polttaen siltoja, vaan valitsemalla oman linjansa, linjapuhehan tuo oli.

1 tykkäys
14

Jos tämä pitäisi paikkansa, pitäisi metodistien olla Suomen liberaalein kirkkokunta, kun he ovat hyväksyneet naispappeuden jo 60-luvulla eli ennen ev.lut. kirkkoa. Mutta eivät he ole.

Silloin ei pitäisi myöskään ottaa yhteistyökumppanikseen sellaista kirkkoa, jonka kanssa ei ole yhteistä näkemystä asioista. Ratkaisu ei ole se, että jätetään opettamatta sellaisia asioita, joita itse pidetään opissa oleellisina.

Ihmettelen kyllä Kylväjän lausuntoa. Toisaalta on ihan hyvä, että kun lähetysjärjestöjä on lukuisia, niin niillä on jotain erojakin. Muuten ei ole perusteltua niiden olla erillään. Ja koska olen itse pikkusen liberaalimpi kuin tiukan linjan lähetysjärjestöt, olen sinänsä kyllä sitä mieltä, että puhdasoppisuus ei saa muodostua itsetarkoitukseksi. En silti oikein saa kiinni siitä, mitä konkreettisesti konservatiiviset järjestöt ovat tehneet lähetyskohteissaan väärin ja millä tavalla se on hankaloittanut evankeliumin eteenpäin menoa.

2 tykkäystä
15

Pyhä Henki on lähetystyön perustekijä ja hänen välineenään tässä työssä on Jumalan sana. Kysymys lähetystyön oikeellisuudesta ei siten ratkea tai ole ratkaistavissa ihmislähtöisin pohdiskeluin. Meille on annettu lähetyskäsky koskien kaikkea maailmaa ja se toteutuu parhaimmalla mahdollisella tavalla luottamussuhteessa Pyhän Hengen johdatukseen Jumalan sanan välityksellä. Tästä emme voi tahallisesti poiketa spekulatiiviisiin malleihin.

Totta tietenkin on, että meidän syntinen lihamme sekaantuu tähän tehden lähetystyöstä vajavaisempaa kuin se voisi täydellisimmillään olla. Mutta tätä ei saa käyttää tekosyynä pysymisessä oikeasta Raamatun sanan opista poikkeamisessa ja siten ihmisten korvasyyhyyn puhumisessa ja heidän suosionsa ja rahojensa kalastelussa. Jumala kyllä pitää huolen lähetystyöstään myös silloin kun ulkonaiset olosuhteet ja resurssit näyttävät olevan huonoissa kantimissa. Hän on heikoissa väkevä!

2 tykkäystä
16

Luulen, että tässä Kääriäisen jutussa on kyse siitä, että halutaan karsia ääripäät (Kuten joku sanoikin), vaikka hieman keinotekoisestikin.

Lähetyskäsky tosiaan määrittää mitä julistetaan. Evankeliumi ja se mitä Jeesus käski opettaa ei ole ihan yksi yhteen sen kanssa mitä paikalliskirkot opettavat kaikessa laajuudessaan. Kaikki opetus ei lankea evankeliumin alle. Lähetysmailla eri kirkkokuntien edustajat pystyvät useimmiten toimimaan yhdessä, vaikka opetuskin olisi erilaista, saatikka käytänteet.

Oma mielipiteeni on että esim. virkakysymys voidaan jättää paikallisesti päätettäväksi. Ajattelen, että kyse on ennen kaikkea siitä, miten seurakunta järjestetään niin, että evankeliumin julistaminen ja sakramenttien jakaminen parhaiten järjestyy ilman että lähetystyöntekijät ovat sitä hoitamassa.

Ymmärrän @Kierkegaard in huolen. Ajattelen itsekin, että sekularisoituminen on tuonut mukanaan monia ilmiöitä jotka eivät kirkossa perustu Jumalan sanaan, vaan siihen, mitä Jumala ei ole sanonut. @Anskutin puhui metodisteista. Metodistit ovat itse asiassa seksuaalikysymysten takia maailmanlaajuisesti hajaantumassa kahteen kirkkokuntaan.

Seksuaaliasioissa evankeliumit Jeesuksen suulla kannattavat perinteistä näkemystä. Siitä ei voi lipsua. Mutta siitä pitäisi puhua siten että tuomitaan teko eikä ihmistä, kuten aina.

D

6 tykkäystä
17

Ei tämä ole minun oma ideani tai mielipidekysymys. Aiheesta on tehty jonkin verran tutkimusta ja trendi on selkeä: konservatiiviset kirkot kasvavat ja liberaalit kirkot kutistuvat. Aina on toki poikkeuksia.

Osa metodisteista on onnesta soikeana Spongin horinoista. Kertoo kaiken heidän teologiastaan ja hengellisestä tilastaan.

Tässä mielestäni hyvä artikkeli aiheesta: Liberal churches are dying as conservative churches thrive

18

Välikommenttina nosto Ilmari Karimiehen blogi-kirjoitukseen, joka sivuaa aihetta:

Timanttinen kiteytys:

Olennaisinta olisikin ymmärtää, että uskonnolliset käsitykset edustavat kulttuurin syvätasoa. Liberaali ajattelu olettaa yleensä lähtökohtaisesti, että kaikki edeltävät sukupolvet ovat olleet tyhmiä tai peräti pahoja, ja niin ovat heidän seuraajansakin, kun ikävästi haluavat kieltää hyviä asioita. Kirkkoa tarkastellaan tällöin yksipuolisesti vain ihmisten henkilökohtaisen spiritualiteetin ja elämänihanteiden toteuttajana. Tällöin Jumalasta tulee itsetoteutuksen väline, mitä Luther piti yhtenä perisynnin syvimmistä ilmenemismuodoista. En kuitenkaan tiedä, onko vielä tätä pahempaa käyttää kirkkoa kulttuurillisen muutoksen legitimoijana. Tällöin uskonto alistetaan sille, mikä on kulloinenkin poliittinen trendi. Historia on tähän asti tuominnut kirkon syvimmin juuri silloin, kun se on tehnyt kompromissin oman ilmoituksensa kanssa poliittisten ideologioiden paineessa.

4 tykkäystä
19

Toivonkin hartaasti, että kyseessä onkin vain oma neuroosini!

Silti on totta, että mieleeni nousi lähentyminen vapaita suuntia kohtaan. Ja totta on myös, että amerikkalaisperäisillä lähetysjärjestöillä on menestys ja rahaa niin ettei voi olla välillä kadehtimatta ja ihmettelemättä.
(Itse olen kyllä tiukan luterilainen, ainoastaan en näe virkakysymystä Raamatusta. En väittele, koska minun ei tarvitse, enkä tuomitse tässä toisin ajattelijoita. Naisten vähätteleminen on kuitenkin saanut paljon maallista pahaa aikaan, mutta Jeesukseen turvaavia on naisissa monin kerroin enemmän kuin miehissä, noin silmämäärin arvioituna. :upside_down_face:)

(Tietenkin yksi oikeasti kääntynyt voittaa vaikka lukemattomasti ‘käännynnäisiä’ aina!)

Luterilaisuudessa on ydinasiasta päässyt palvonnan pelosta Neitsyt Marian arvo lähes kadoksiin.

20

Hyvä kirjoitus, mutta mihin se tässä Kylväjän aiheessa liittyy? Ei Kylväjä ole liberalisoitumassa tässä asiassa eikä muussakaan. Kannattaa kuunnella Kääriäisen linjapuhe, n 10-15 minuuttia. Siitä kyllä selviää mitä halutaan. Hän saattaa käyttää hiukan suomalaiselle poikkeavaa kieltä, koska ei ole asunut täällä kuin vasta muutaman viime vuoden elämässään.

Muistan yhden suomalaisen työkaverini, joka oli lapsena muuttanut USAhan ja unohtanut koko suomenkielen ja joutui opettelemaan sen kokonaan uudelleen tänne palatessaan. Siksi hän puhui välillä vähän hassusti. Kääriäinen sanoo asiat ehkä liiankin suoraan, koska siitä puuttuu täällä tyypillinen epäsuora viestintä ja yhdessä hymistely.

Kirkon lähetysteologi Jukka Kääriäisen työhuoneen seinällä lukee: ”Herra, ota kaikki mitä olen, mutta älä anna minulle ikävystyttävää elämää.”

1 tykkäys