Suomen evlut kirkon seurakuntavaalit 2022

Kirkko
,
1

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon Seurakuntavaalit ovat 20.11.2022.
Ennakkoäänestys 8.-12.11. missä tahansa enakkoäänestyspaikassa.
Vaalipäivänä 20.11. äänestäminen tapahtuu omassa seurakunnassa klo 11–20.
Ehdokasasettelu päättyi 15.9.2022.

Ehdokkaisiin voi tutustua mm. vaalikoneessa Vaalikone - Seurakuntavaalit

Valitsijayhdistyksiä on koottu eri puolilla Suomea monella eri tavoin. Taustalla voi olla esim. valtakunnallisesti toimiva herätysliike, poliittinen puolue tai vaikkapa asuinalue.
Tyypillisesti omassa seurakunnassa aktiivisesti toimivat henkilöt kokoavat yhden tai useampia listoja esimerkiksi kirkon sisäisäisten asioiden linjauksiin liittyvien näkemyserojen pohjalta.

Ajattelin että ketjussa voisimme pohtia seurakuntavaalien vaalitapaa, miten eri puolilla suomea on listoja muodostettu ja millaisia painotuksia saman seurakunnan eri vaalilistojen välillä on havaittu.

Esimerkiksi Espoossa on ruotsinkielinen seurakunta päätyi sopuvaaliin ja suomenkielisissä seurakunnissa on jokaisessa kolme eri listaa joista yksi on puoluepoliittisesti Kokoomukseen identifioitunut lista. Kahdella muulla listallakin on toki puoluepoliittisestikin aktiivisia henkilöitä, mutta listoja ei ole koottu puoluepoliittisin perustein. Saman puolueen kannattajia voi siis olla avoimesti kummalla tahansa listoista.

Espoossa kaikissa viidessä seurakunnassa on kokonaiskuvaltaan kirkon perinteisempiä kantoja edustava Yhdessä matkalla -lista. Olarin seurakunnassa se tosin käyttää rinnakkaisnimenään perinteistä nimeään Missio Olari. Neljässä seurakunnassa kirkon uudistushenkisemmät ovat koonneet yhteisen Kirkko kaikille - listan. Tapiolan seurakunnassa on sen sijalla Tulkaa kaikki liikkeen oma lista.
Vaalit - Kirkko Espoossa.

Esimerkiksi Helsingissä tilanne on moniulotteisempi. Lisoja on seurakunnittain 2 - 3, mutta niiden muodostumisen periaatteet vaihtelevat eri seurakunnissa. Paikallisen kirkkopolitiikan koodikieltä tuntemattoman voi olla haastavaa tunnistaa ero esimerkiksi Oulunkylän Tulkaa kaikki -ehdokaslistan ja Meidän kaikkien seurakunta - ehdokaslistojen välillä. Lauttasaaressa listat ovat puolestaan Seurakunta kaikille - lista ja Sosiaalinen vastuu -lista. Helsinkin tuomiokirkkoseurakunnassa listat ovat: Kantava voima, Tulkaa kaikki ja Toivo. Toivolistalla on kaikki ehdokkaat ilmoittavat vaalikoneessa kannattavansa kokoomusta.

Myös Vuosaaren seurakunnassa on Toivo -lista, mutta siellä on nimessä lisämääre Kokoomus. Kasi muuta ovat Tulkaa kaikki -Vuosaari -ehdokaslista ja Vastuunkantajien ehdokaslista. Helsingin Mikaelin seurakunnassa on puolestaan demareilla oma listansa Arkena ja pyhänä - demarit mukana -ehdokaslista. Lisäksi yhteisen kirkkovaltuuston vaalissa on Uuden Mikaelin asialla -ehdokaslista ja Tulkaa kaikki-lista. Seurakuntaneuvoston vaaleissa Tulkaa kaikki -listan ehdokkaat ovat liittoutuneet samalle listalle Uuden Mikaelin asialla -ehdokaslistan kanssa.

Malmilla on sekä kokoomuksella että sosialidemokraateilla omat listansa. Lisäksi on partiolaisten Partiolaiset Malmi -ehdokaslista sekä Uudistusmieliset Malmi -ehdokaslista ja Avoin seurakunta -ehdokaslista. Herttoniemessä on vain kaksi listaa: Lasten ja nuorten puolella -ehdokaslista ja Iloiten yhdessä, seurakuntamme tutuksi -ehdokaslista. Samoin Pitäjänmäen seurakunnassa on vain kaksi listaa TULKAA KAIKKI -ehdokaslista ja Aktiiviseurakuntalaiset -ehdokaslista.

Helsingin ruotsinkielisistä seurakunnista Johannes församlingin ehdokkaat ovat kaikki samalla listalla. Samoin Matteus församlingin ehdokkaat. Petrus församlingin ehdokaat vaikuttasivat olevan yhteisen kirkkovaltuuston vaalissa yhdellä listalla, mutta seurakuntaneuvoston vaalissa jakaantuneet kolmelle eri listalle: Kandidatlistan Petrus för alla, Kandidatlistan Petrus Framtid, Kandidatlistan Tro och gemenskap.

2

Meillä on: Kaikkien kirkko -ehdokaslista, Tampereen Eteläisen seurakunnan Yhdistynyt seurakuntaväki -ehdokaslista (tässä on niitä kirkonpenkistä tuttuja naamoja), Tampereen Kirkkodemarit -ehdokaslista ja Kokoomuksen ja sitoutumattomien ehdokaslista. En tiedä, mitä seurakuntavaalien poliittisista listoista oikeastaan pitäisi ajatella, mutta ainakin nuo ovat selkeitä nimiltään. Ehdokkaita on kovin vähän tänä vuonna.

1 tykkäys
3

Itse kannatan linjausta, että poliittiset puolueet jättävät jäsenilleen avoimesti omantunnonvapauden uskonnollisiin kysymyksiin. Sitä kautta on oikein että eri puolueiden jäsenet ovat ehdolla yhteisillä selkeästi epäpoliittisilla listoilla.

Sikäli jos jokin lista on koottu jonkin yksitäisen tai vain joidenkin puolueiden kannattajista, tulisi asian myös ilmetä jotenkin listan nimestä. Sama toki pätee tilanteeseen, jos listan kaikki ehdokkaat olisivat taustaltaan yhden ja saman herätysliikkeen piiristä. Äänestäjien pidä edellyttää hankivan itselleen koodikirjaa.

1 tykkäys
4

STI:n jäsenjärjestöjen yhdessä luotsaamalle Usko ja yhteys -sivustolle on kerätty jonkin verran herätysliiketaustaisia tai muuten suht konservatiivisia vaalilistoja ja ehdokkaiden nimiä. Sieltä löytyy listoja eri puolilta Suomea, eikä pelkästään pääkaupunkiseudulta. https://www.uskojayhteys.fi/ Sivusto löytyy myös Facebookista Redirecting....

Herätysliiketaustaiset ovat tosiaan hyvin erilaisilla vaalilistojen nimillä liikkeellä eri seurakunnissa. Osa herätysliiketaustaisista saattaa myös olla puolueiden listoilla. Lestadiolaisilla tuntuu olevan enemmän yhtenäistä tässä, sillä ovat useissa seurakunnissa Kristillisten perusarvojen puolesta -nimellä. Hankaloittaa tavallisen äänestäjän hommaa suuresti, kun ei oikein aina vaalilistan nimen tai edes kuvauksen perusteella tiedä, mitä lista edustaa.

5

Kiitos tästä, kävin vilkaisemassa henkilöä, jota olin aikonut esittää. Nyt tiedän, että en varmasti äänestä häntä. Etsin paremman ehdokkaan

6

Sellaista sattuu. Oliko lista väärä?

7

Minä olen ehdokkaana, mutta valitsijayhdistys johon kuulun, hoitaa markkinointia kovin sammutetuin lyhdyin. Piti itse etsiä numeronsa, mitään infoa ei ole tullut. Ei tee mieli äänestää edes itseään.

D

8

No eivät ne puolueet kyllä ole tässä juuri parempia. Arvomaailman tietää suoraan nimen perusteella lähinnä KD, RKP ja jossain määrin Vihreiden kohdalla. Keskusta ja Vasemmistoliitto aukeavat, jos tietää mitä ovat vasemmisto ja oikeisto (ja miten ollaan niiden keskellä), mutta Kokoomus ei kerro sanana yhtikäs mitään. Nämä hahmotetaan siis lähinnä tuttuuden ja vakiintuneisuuden perusteella. Seurakuntavaalien listojen nimet eivät oikein pysty muodostumaan tutuiksi ja vakiintuneiksi, jos ne ovat täysin seurakuntakohtaisia ja vieläpä vaihtuvia…

9

Löysin vaalikoneesta ja muutenkin hyvän ehdokkaan, entisen Uudenmaan Kansanlähetyksen eläkkeellä olevan piirijohtajan. Konservatiiveilla ei ole seurakunnassamme kuitenkaan kuin kolme ehdokasta, mikä ei lupaa hyvää voimasuhteille. Hyvin ollaan kuitenkin vielä pärjätty.

Lähiseurakunnassa Vantaalla ehdokkaana on jopa Jukka Norvanto, jota en kuitenkaan saa äänestää. Tuossa seurakunnassa vaikuttaa myös eräs entinen foorumilainen pastorina.

10

Lista oli oikea ja henkilössäkin paljon hyviä puolia, mutta koska hänen mielestään kirkossa pitäisi vihkiä avioliittoon keskenään samansukupuolisia, niin eipä tarvitse miettiä enää mitään hänen kohdallaan. Laitoin vaalikoneeseen omat vastaukseni ja sain semmoisen ehdokkaan, että en olisi uskonut, että semmoisia on olemassakaan. Hän oli perustellut vastauksensa erittäin fiksusti.

Itse asiassa yhtä paljon yhteistä minulla oli erään vanhoillislestadiolaisten ryhmään kuuluvan kanssa, mutta heikäläisiä en äänestä. He kyllä pääsevät läpi kun äänestävät oman herätysliikkeen jäsentä.

1 tykkäys
11

Varsin surullista ettei puoluepoliittisia listoja ole vieläkään saatu pois. En tiedä, onko vakavasti yritettykään.

Puolueet marssittavat aktiivit äänestämään.

En jaksa ymmärtää: ei tämä kyllä mittaa sitä mitä seurakuntalaiset srk:n asioista ajattelevat.

12

Omassa seurakunnassani on poikkeuksellisen hyviä ehdokkaita näissä vaaleissa. Sen verran hyviä, että voisin jättää äänestämättä ja olisin silti tyytyväinen.

13

Omassakin seurakunnassani on ehdolla paljon hienoja ihmisiä, joita voisin hyvillä mielin äänestää vaikka kunnallisvaaleissa, mutta avioliittokannan vuoksi en voi edes harkita heitä kirkolliseen luottamustoimeen. Vaalikone paljasti tässä pari ikävää yllätystä. Oikeastaan vain yksi lista jäi lopulta vaihtoehdoksi lähes täysin johdonmukaisessa linjassaan. Vaalikoneen perusteella enemmistö kaikista ehdokkaista näyttäisi olevan avioliittokäsityksen muuttamisen kannalla, joten eiköhän täälläkin kohta naapuriseurakuntien tapaan vihitä samaa sukupuolta olevia, ikävä kyllä.

1 tykkäys
14

Vaikka olenkin luopunut luterilaisesta kirkosta, niin katsoin huvikseni nämä kotikaupunginosani ehdokkaat. Muutamia huomioita näkemyksien jakaantumisesta näiden kolmen ryhmän sisällä.

Kokoomuslaisilla on Toivo-ryhmä, mutta perinteisten luterilaisten Vastuunkantajat-ryhmässä on myös kaksi ehdokasta, jotka ilmoittavat puoluekannakseen kokoomuksen. Molemmat vastustavat sitä että luterilaisen kirkon tulisi vihkiä avioliittoon samaa sukupuolta olevia (niinkuin tietysti kaikki “vastuunkantajissa”). Kokoomuslaisten Toivo-ryhmässä sen sijaan on neljä kirkollisten homohäiden kannattajaa ja kaksi vastustajaa.

Toivo-ryhmässä kukaan ei nimeä mitään kirkon herätys- tai muuta liikettä itselleen erityisen läheiseksi. Vastuunkantajissa on eniten lestadiolaisia (joista kukaan ei ilmoita puoluekantaa), viidesläisiä (kd-läisiä tai kokoomuslaisia) ja yksi sley-läinen (ei ilmoita puoluekantaa).

Tulkaa kaikki - Vuosaari -listalaisissa on poliittisesti eniten demareita (vielä pari vaalit sitten Vuosaaressa oli oma demarilista), sekä yksi vasemmistoliittolainen ja yksi keskustalainen (Helsingin keskustalaiset, ainakin kaupunginvaltuustoon valitut ovat poliittisesti melko kaukana vaikkapa Keski-Pohjanmaan keskustalaisista). Merkillepantavaa on että ainoakaan ei ilmoittaudu vihreäksi. Onkohan tämä vain sattumaa, Vuosaaressa on vähemmän vihreitä kuin eräissä muissa kaupunginosissa, vai onko vihreiden kristinuskonvastaisuus kehittymässä niin pitkälle että he eivät jaksa enää tuhlata aikaansa evl.fi -kirkon asioihin edes sitä hajottaakseen?

Ne vuosaarelaiset “tulkaa kaikki” -ehdokkaat, jotka ilmoittavat jonkin hengellisen taustaryhmän, mainitsevat Tuomasmessu-yhteisön, hilljaisuuden liikkeen tai körttiläisyyden.

Yleisemmin eräistä vastauksista: useat Vastuunkantajat-ryhmän ehdokkaat kannattavat vaatimusta jonka mukaan lähetysjärjestöjen rahoituksessa tulee huomioida tasa-arvo-asiat, mutta selittävät sitten että kaikki kirkon viralliset lähetysjärjestöt tämän toki tekevätkin. (Pitäisi olla selvää että kysymyksen laatijat eivät ajattele näin.)

Henkilökohtaisen uskonratkaisun painottaminen on suosiossa kaikissa ryhmissä. Mielenkiintoista on että tämän painotuksen (kirkkoon kuulumisen tärkeyden asemesta) valitsevat myös useat sellaiset vastaajat, jotka painottavat ennemmin kaikkien uskontojen arvokkaita totuuksia kuin kristinuskon erityisasemaa, ja ennemmin Raamattua ihmisten hengellisenä viisautena kuin Jumalan muuttumattomana ilmoituksena. Siis henkilökohtainen ratkaisu, mutta tosi henkilökohtainen?

1 tykkäys
15

Lienenkö sitten tulkinnut kysymyksen väärin, kun itse vaalikonetta klikkailin. Laitoin tuohon kysymykseen “täysin eri mieltä”, koska haluan että lähetysjärjestöillä on oikeus esim. vastustaa naispappeutta, eikä sekulaaria tasa-arvon vaatimusta pidä tuoda hengelliselle kentälle, vaikka se omassa paikassaan tärkeä asia onkin. Kuitenkin konservatiivisetkin ehdokkaat vaikuttivat kannattavan tasa-arvoa.

Tuo olikin hankala kysymys. Oma pelastuskäsitykseni ei ole kovin ratkaisukeskeinen, mutta sijoitin oman ääneni silti lähemmäs sitä päätä, koska uskon merkityksen kokonaan sivuuttava kirkollisveron maksamisen korostus tuntuu vielä vääremmältä.

16

Olet varmasti tulkinnut sen aivan oikein, mutta useat ehdokkaat eivät ole. (Tai ehkä he ymmärtävät sen tausta-ajatuksen, mutta eivät katso voivansa antaa vastausta joka näyttäisi jonkun silmissä rumalta.)

17

Vaalikoneen kysymykset tuntuvat joillekin ylivoimaisen vaikeilta ymmärtää. Oman paikkakunnan yksi ehdokas vastasi kysymykseen:
”Suomessa on sukupuolineutraali avioliittolaki. kirkon tulisi vihkiä avioliittoon myös samaa sukupuolta olevat” :

Täysin eri mieltä

Mutta perusteli että asiassa tulee toimia voimassaolevan lainsäädännön mukaisesti.

Eli kannatti lain mukaista toimintaa, mutta oli täysin eri mieltä. Hehheh

Toinen kysymys kysyi, että ”Kirkolliskokous tullisi jatkossa valita suoralla jäsenvaalilla, jossa äänioikeus olisi kaikilla seurakuntalaisilla”

Hän vastasi että täysin samaa mieltä, mutta perusteluina oli

”Nykyinen käytäntö on toimiva ja hyväksi havaittu”

Eli hän oli taas kahta täysin vastakkaista mieltä. Selvästi siis liian vaikeita kysymyksiä…

1 tykkäys
18

Ensimmäisen kohdalla toki voi olla kyse siitäkin, että lakia säädettäessä korostettiin kirkon itse tekevän omat ratkaisunsa, mutta luultavasti olet oikeassa. Itsekin olen huomannut kiehtovia tapoja tulkita vaalikonekysymyksiä.

1 tykkäys
19

Toki kuten sanot, mutta kun kysymyksessä nimenomaan puhutaan avioliittolaista, niin on hassua perustella vastustuksensa sillä, että tulee toimia voimassa olevan lain mukaisesti. Olisi tullut perustella sillä, että kirkon tulee säilyttää oma traditionsa vaikka maallinen laki olisikin toinen.

20

Niin, siis kirkon toimintaa säätelee oma lainsäädäntö, kirkkolaki, josta säätää ja päättää eduskuntaa vastaava kirkolliskokous, jota käsittelee kirkon omat valiokunnat, kuten maallisessakin lainsäädännössä jne. En nyt tiedä puhuuko kirkon oma lainsäädäntö avioliitosta erikseen mitään, mutta muu ohjeistus ei toistaiseksi hyväksy eikä anna ymmärtää muunlaista avioliittokäsitystä, kuin miehen ja naisen välisen liiton.

Mutta luetun ymmärtäminen on varmaan ollut tuon ehdokkaan ongelma, kuten tälläkin foorumilla joillain aina välillä, en tarkoita sinua, eikä ehdokas ole kovin järkevä valinta minkäänlaisiin päättäviin elimiin, jos ei ymmärrä mitä lukee tai ymmärtää sen väärin.