Hyvä, että tähänkin saatiin syyllinen hyvissä ajoin selville!
5 tykkäystä
Haitanneeko tuo. Säilyvät asiat kunnossa edes vanhassa seurakunnassa, josta on lähtenyt ja ennakkoäänestäähän pystyi missä tahansa seurakunnassa Suomessa.
Äänestetty on. Täällä oli sellainen käytäntö, että kussakin seurakunnassa oli vain yksi äänestyspaikka vaalipäivänä. Tuleeko tämä jostain laista? On hieman hankala tällaisessa tilanteessa kuin Tampereella - seurakuntia on nimittäin jossain vaiheessa yhdistetty niin, että kussakin nykyisessä seurakunnassa on vähintään kolme kirkkoa. Olisi kätevämpää, jos voisi äänestää itseä lähimmässä kirkossa. Sekulaareissa vaaleissa kunnan alue voidaan jaotella hyvinkin moneen pienempään osaan omine äänestyspaikkoineen, jolloin äänestämään pääsee yleensä lähellä, usein jopa samassa kaupunginosassa. Tämä siitä huolimatta, että kaikissa äänestetään samoja ehdokkaita. Miksei seurakuntavaaleissakin voisi olla tällaista menettelyä?
1 tykkäys
Nähdäkseni ihan resurssipulan takia. Kirkon vaalijärjestys ei rajoita vaalipaikkojen määrää äänestyspäivänä. Eikä myöskään määrää tiettyä tilaa äänestyspaikaksi. Kyseessä lienee perinteet/konventiot.
D
Äänestimme jumalanpalveluksen jälkeen. Nyt vain voi jännittää, pääseekö oma ehdokas läpi.
Myös omassa kotiseurakunnassani, joka koostuu kahdesta itsenäisestä kunnasta sai äänestää vain seurakunnan pääkirkossa. Kun pienemmän kunnan asukas tätä valitteli sanottiin syyksi, että jos olisi ollut kaksi äänestyspaikkaa olisi pitänyt olla kaksi vaalilautakuntaa.
Hulluinta on ehkä laajassa Salon seurakunnassa, johon vuodenvaihteessa lliitetään Marttilan ja Kosken Tl. alueilla toimiva Martinkosken seurakunta. Näiden kummankin seurakunnan jäsenet saivat tämän vuoksi äänestää tänään vain Salon keskustassa.
Kuitenkin Jyväskylässä, joka koostaan huolimatta kuuluu kokonaisuudessaan saman ev.lut. seurakunnan alueeseen, on kuulemani mukaan ollut useampi äänestyspaikka tänään avoinna. Lieneekö siellä sitten saatu kasaan useampi vaalilautakunta?
Eikö ennakkoäänestys järjestetty juuri siksi, että osalle äänestäjiä on hankalaa päästä paikalle varsinaisena äänestyspäivänä? Meidän seurakunnassa on järjestetty vaalipäivänä ilmaisia edestakaisia kuljetuksia kauempana asuville.
Olen sitä mieltä, että joka on halunnut äänestää, on kyllä pystynyt sen tekemään.
Toki. Itsekin äänestin ennakkoon. On kuitenkin niin, että varsinkin monissa vasta hiljakkoin lakkautetuissa seurakunnissa monelle saattoi tulla yllätyksenä, ettei voikaan äänestää tuttuun tapaan omassa kotikirkossaan. Tämä on kiusallinen juttu varsinkin silloin, kun ei katsota ohjeita tarkkaan ja ajatellaan asian voitavan hoitaa tuttuun tapaan varsinaisena vaalipäivänä.
Aika yllättävän tempun ajankohtaan nähden teki Lapuan tuomiokapituli, kun sen vaaliviikolla, ennakkoäänestyksen jo päätyttyä mutta vaalipäivän ollessa vielä edessä, kertoi että suuri joukko seurakuntia joutuu yhdistymishankkeen alle. Tämä saattaa jopa vaikuttaa vaalitulokseen jossain suhteessa koska pienillä paikkakunnilla itsenäisyydestä luopuminen on kova paikka ja uudet päättäjät joutuvat kuitenkin tavalla tai toisella olemaan mukana siunaamassa tuota liittymistä isompaan yksikköön. Monissa seurakunnissa nämä olivat varmasti viimeiset vaalit. Seuraavissa voi kenties tulla vain yksi tai kaksi oman paikkakunnan edustajaa ison seurakunnan valtuustoon. Outo valinta ilmoittaa tästä kesken vaalien:
Toivakan ja Joutsan seurakunnat ovat tehneet tuomiokapitulille pyynnön selvitysmiehen määräämisestä seurakuntajaon uudistamiseksi. Tuomiokapituli totesi, että Keski-Suomen alueella selvityksen tekeminen vain kahden pienen seurakunnan osalta olisi epätarkoituksenmukaista. Jyväskylän seurakunnan asema alueella on merkittävä, mistä johtuen sen ottaminen mukaan selvitykseen on tärkeää. Samassa yhteydessä on tarkoituksenmukaista selvittää tilannetta myös muiden Jyväskylän läheisyydessä sijaitsevien seurakuntien osalta. Tästä johtuen tuomiokapituli teki aloitteen seurakuntajaon uudistamisesta Jyväskylän, Toivakan, Joutsan, Muuramen, Uuraisten, Hankasalmen ja Petäjäveden seurakuntien osalta. Samalla tuomiokapituli määräsi selvitysmieheksi kehittämiskonsultti Sami Lahtiluoman ja asetti selvityksen määräpäiväksi 31.1.2024.
Tuomiokapituli totesi selvitysmiehen tehtäväksiannossa, että mikäli selvityksessä ei päädytä esittämään seurakuntajaon uudistamista kaikkien seurakuntien osalta samalla kertaa, tulisi selvityksessä kartoittaa ja esittää muita vaihtoehtoja ja aikatauluja. .
Ikävän pieneksi jäi äänestysaktiivisuus: 12,7 % (2018 oli 14,4 %). Omassa seurakunnassani näytti olevan vain 10,1 %. Uusia luottamushenkilöitä valittiin 48,7 %, eli ainakin uutta verta on saatu mukaan, tosin ei nuorta: Valittujen keski-ikä 57 v.
Oma ehdokkaani sai ihan mukavasti ääniä, mutta jäi silti varalle, onneksi kuitenkin ensimmäiseksi varajäseneksi. Meidän listan nuori ehdokas pääsi läpi, mistä olen iloinen. Verso (lue Seta) listalta onneksi ei päässyt yhtään läpi. Nuorten äänestysprosentin kohdalla oli pelkkä viiva. Yritin houkutella lapsenlastani äänestämään, mutta hän totesi, että hänelle on ihan sama, keitä siellä on päättämässä.
Onko vaalianalyysiä vielä tehty? Säilyykö sama jahkailu vai saiko jompi kumpi leiri esim avioliittoasiassa kannatukseensa muutoksia? Vaikutustahan on vasta kahden vuoden päästä kun uudet valtuutetut valitsevat kirkolliskokousedustajat.
1 tykkäys
Kuinkahan paljon seurakuntien työntekijöitä on seurakuntaneuvostoissa ja -valtuustoissa? Muutaman seurakunnan tuloksia katsoesssani huomasin useita pappeja ja joitain diakoneja ja nuorisotyöntekijöitä, jotka ovat tulleet valituksi.
Tähän liittyen: ei kai seurakunnan työntekijä voi olla ehdolla luottamushenkilöksi samassa seurakunnassa, jossa on töissä? Entä samassa yhtymässä? Toki ehdolle voi asettua kotiseurakunnassaan, jos on töissä esim. naapuriseurakunnassa tai järjestössä.
Ei voi:
Lähde: https://www.seurakuntavaalit.fi/ehdokkaaksi/kuka-voi-olla-ehdokas-
Omassa seurakunnassani ainakin yksi edellisissä vaaleissa valituksi tullut valittiin kauden aikana papiksi samaan seurakuntaan. Ilmeisesti tässä tilanteessa varajäsen tulee tilalle.
Mitä tulee avioliittokysymykseen, niin vaikutusta voi olla seurakuntatasolla jo aiemmin, onhan moita kapinaseurakuntia jo ennestäänkin paljon, tosin voisiko valtasuhteiden muutos lopettaa vihkimiset jossain jo aloittaneessa seurakunnassa?
Koska seurakuntavaalien listat ovat harvemmin muodostetut kirkkopoliittisin perustein ja vielä harvemmin tekevät sen siten, että sama nimi ja ohjelma olisi useammassa seurakunnassa pitäisi tuohon kysymykseen vastatakseen käydä läpi kaikkien seurakuntien läpi päässeet ja heidän vaalikonevastauksensa. Äkkiseltään esimerkiksi näyttää siltä, että omassa seurakunnassani herätyskristilliseltä listalta tuli useita valituksi hyvillä äänisaaliilla, mutta puoluelistojen valitut ovat pääosin liberaaleja ja enemmistö. Tämä on vielä tarkistamatta.
Muuten minua vähän turhauttaa näkökulma, jossa avioliittokysymys on ratkaistu vasta kun linja on muutettu. Minusta se on pitkälti jo ratkaistu, kunhan vielä peruutettaisiin joitain aikaisempia virheelllisiä päätöksiä 
4 tykkäystä
Espoon seurakuntayhtymässä jako Kirkko kaikille ja Yhdessä matkalla listojen välillä kulki kutakuinkin tuon kysymyksen mukaan.
Minä en kirjoittanut kun vaikutuksesta jahkailuun en muutokseen. Muutos on toinen vaihtoehto jahkailun päättymiseen ja taas se että nyt kaiketi vähemmistönä oleva nykyisen linjan kannatamisen suuri lisäkannatus voisi myös vaikuttaa jahkailun päättymiseen jos muutoksen mahdollisuus koettaisiin toivottomaksi.
Tampereella seurakuntavaalien voittaja oli Kaikkien kirkko -lista, jonka ehdokkaat ovat sitoutuneet kannattamaan homovihkimisiä. Valtasuhteet valtuustossa muuttuivat aika paljon:
Vaikka en Kaikkien kirkon vaaliteemoja kannata, niin näen heidän osallistumistavassaan asioita, joista ottaa oppia. Kaikkien kirkko nimittäin on selvästi tiettyjen yhdistävien arvojen ja mielipiteiden ympärille koottu ryhmittymä, jonka äänestäjä tietää selkeästi, millaiselle porukalle ääni menee. Yhdistävät arvot ovat myös selvästi kirkollisiin asioihin liittyviä, eivätkä esim. sekulaariin politiikkaan. Lisäksi Kaikkien kirkko on kommunikoinut ajatuksiaan suurelle yleisölle paikallisten sanomalehtien mielipidepalstojen kautta, jolloin myös seurakunnallisten sisäpiirien ulkopuolella tullaan tietämään, mikä porukka tämä on ja mitä ajaa. Tähän verrattuna perinteisehkön Yhdistyneen seurakuntaväen viestintä on ollut aika hähmäistä ja sisäpiiripainotteista.
2 tykkäystä
Maaseudulla ryhmien nimistä ei voi päätellä mitään ja ryhmillä ei muutenkaan ole juuri mitään tiedotusta kuin hyvin yliolkaisia toteamuksia ”seurakunnan parhaaksi” tai ”kaikkien puolesta” toimimisesta. Jos ei tiedä mitä näkemystä henkilöt edustavat ja miltä pohjalta ryhmä on koottu niin ei tiedä että tämä on keskustalaisten, tai kokoomuksen tai demarien tai oikeiston yhteinen yms ryhmä. Muutenhan maalle ei juuri ole jakajaksi tullut vaikkapa avioliittokäsitykset vaan usein ryhmien sisällä on kannattajia ja vastustajia tällaisissa kysymyksissä.
Kun kirjoitit Tampereen tilanteesta niin taisi Jyväskylässäkin edetä tuo avioliittokysymykseen muutosta hakeva ryhmä. Tietääkö @tortoise paremmin asiasta?