20- ja 30- lukujen oikeistoradikaalisten ylioppilaiden humoristis-aggressiivisessa poliittisessa ilmaisutyylissä oli ehkä jotain samanlaista monimielisyyttä kuin 70-luvun akateemisilla uusstalinisteilla. Puhuttiin vankileireistä, puhdistuksista, neuvostopanssareista yms. tavalla jonka saattoi selittää leikinlaskuksi, mutta joka kuitenkin jätti halutun uhkaavan vaikutelman.
Pitäkääs nyt sitten tuo keskustelu kuitenkin joltisenkin uskontopohjaisena kuten tähän asti. Jos muuta keskustelua enemmälti haluatte niin aloittakaa uusi käyttäjien puolella, mutta muistakaa sielläkin pysyä poissa varsinaisesta politiikkaväännöstä.
Tässä kukaan mitään ole “vääntänyt”.
Ainakin minun ja Michelangen välillä tämä on mitä toverillisinta selkääntaputtelua, mutta yritetään tosiaan pysyä foorumin vaatiman epäpoliittisuuden kapealla, mutkikkaalla ja liukkaalla polulla.
2 tykkäystä
Ehän mä ole niin sanonukkaa. Sanoin että pysykää poissa niistä jatkossakin eli ei mitään mun puolue on aina oikeessa ja sun aina väärässä -juttuja.
Niin ja jos tässä otsikossa jatkatte, niin vielä sitä uskontoakin olisi kiva saada näkyviin, kun kaikki aikaisempi sitä oli ja siksi sen tänne laitoin.