Siksipä näistä vanhoista sanoista voi vääntää vitsiä kuten riparien puujalat osoittavat. Ratki tuo mieleen vaatteiden ratkeamisen nykyihmiselle. Siitäpä räätälin tms .
Samoin Ken on runollinen kuka, mutta nykynuorille ihmisen etunimi. Tietenkin Ken on paljon helpompi ymmärtää silti.
On hyvä joskus havahtua siihen että ymmärrämme asioita varsin eri tavoin. Uskonnon sanasto on tullut kieleemme aikanaan merkittäväksi osaksi ja se näkyy vieläkin. Julkkikset voivat puhua jaakobinpainista, urheiluselostajat etsikkoajasta (ylivoimatilanne jääkiekossa), jne. Yhä harvemmin tiedetään alkuperä näille sanonnoille ja yhä harvempi sisäpiirien ulkopuolella ymmärtää kristillisiä sanontoja virsissä ja Raamatussa.
Niiin, pienessä Suomessa puhumattakaan eestin kielen kanssa, samat sanat merkitsevät eri asiaa ja on aika hämmentävää välillä. Tulee mieleen nyt sana heppo(i)nen; minä oppinut että tarkoittaa ‘ei kummoinen’, Raisiosta muuttanut ystäväni ymmärtää sanan, että ihana, suloinen.
