Juuri näin. Koska mannermaisessa filosofiassa lähtökohta ei koskaan voi olla empiria. Koska se nähdään oikeutetusti kyvyttömänä lähtökohtana filosofian tekemiseen. Toki apuneuvo se voi olla.
Mannermaisen filosofian kitkeminen yliopistosta taas kitkee siitä samalla koko yliopiston pois. Silloin se on vain joku outo analyyttista vallitsevien trendien tukemista tuottava laitos. Eli kallis turhake.
Mikä tekee Puolimatkan alkuperäisestä kirjoituksesta, tai myöhemmistäkään, filosofiaa?
Jos mennään nihilistiseen relativismiin niin voisihan sitä kirjoittaa vaikka juutalaisten kenties harjoittaman kaivojen myrkyttämisen käsitteellisistä lähtökohdista. Että edellytyksinä ovat vihamieliset juutalaiset, heidän saatavissaan olevat myrkyt ja - hui kauhistus - se, että heidän liikkumistaan kaivojen lähettyvillä ei rajoiteta, kuten nykyään ei muuten rajoiteta. Jos joku pahastuu tällaisista vihjailuista niin aina voi vedota siihen, että tämähän on vain käsitteellistä eikä empiiristä kirjoittelua, eikä tarkoitus ollut suinkaan esittää väitteitä siitä, miten kaivojenmyrkytyshanke on käytännössä edennyt.
Puolimatkan kirjoituksesta tekee mannermaista filosofiaa see että hän on valinnut asiassa sellaisen lähestymistavan.
Antamasi esimerkin mukaisesti voi argumentoida ja vastaavasti argumentoidaankin yleisesti vaikkapa tätä aihealuetta lähellä olevassa naistutkimuksessa.
Aihealueeseen suoremmin sopisi toki Sexpon ajattelu, jossa alaikäisistä tykkäävä saisi harjoittaa mieltymyksiään, jos lapsi suostuisi.
Ahaa, tarkoitatko siis että jos jotakin argumentaatiotyyliä käytetään naistutkimuksessa (eikös se ole nykyään sukupuolentutkimusta), niin sitten on ongelmatonta että Puolimatka tai kuka tahansa käyttää sitä myös? Onko kyseinen tutkimustraditioiden kenttä jotenkin vastaansanomaton auktoriteetti?
Kyllä ja ei. Koska ilman mannermaista filosofiaa ei ole yliopistoa. Mutta toki kritisoijien pitäisi kritiikissään kritisoida aihetta, eikä sen yksittäistä esittäjää. Koska on täysin kohtuutonta ja itse asiaa hämärtävää hyökätä henkilön, eikä vastustamansa asian kimppuun.
Hieman vaikeasti tuon väitteen kanssa on sovitettavissa yhteen Sexpon kannanotto Puolimatkan lausunnosta: “Seksuaalioikeudet kuuluvat myös pedofiileille. Se ei tarkoita sitä, että kellään olisi oikeus kajota lapseen, sillä lapsen omat seksuaalioikeudet, kuten oikeus ruumiilliseen koskemattomuuteen, suojelevat häntä.”
Tuossa Sexpon johtaja ehdottaa, että suojaikäraja voitaisiin laskea 14 vuoteen.
Joo ja niillä lapsillahan on seksuaalioikeudet. Niin on, joita tuossa namusedät karkkia ja viinaa tarjoamalla suostuttelevat piltit toimintaan, josta ei nykykulttuurin vallitsevan käsityksen joka perustuu fantasioihin, ei ole mitään haittaa kenellekään.
Sexpo ajaa täysin avoimesti tuota asiaa. Siksi onkin täysin surkuhupaisaa miten kohuun voi joutua esittämällä sen, mitä vastapuoli avoimesti yrittää. Ei tuo ole mikään salaisuus.
Ai viinan tarjoamista alaikäisille?
No mitä tarjota pitää, että 14 v suostuu, eli käyttää seksuaalioikeuksiaan yhteisen kivan hetken muodostamiseen aikuisen kanssa.
Ihanko luulet, että Sexpon ajatuksissakaan olisi joku sellainen outoja, että 14v yhtäkkiä vaan muutoin vaan ilman suostutteluja haluaa hypätä sänkyyn jonkun keski-ikäisen kanssa? Toki noitakin nuoria on, ja he miehittävätkin suurella yliedustuksella nuorten mielenterveyspalveluja.
En mielelläni ajattele 14-vuotiaiden seksuaalisuudesta yhtään mitään. Linkittämäsi juttu on toki ylettömän kipeää kamaa, mutta ei siinä puhuttu viinasta mitään. Haastatellun esittämät mielipiteetkin ovat toivottavasti vain hänen omiaan eivätkä edusta järjestön kantaa.
Ööö… Ei toiminnanjohtaja valtakunnan mediassa esitä yhtään mitään, mitä hänen työnantajansa ei allekirjoita.
Viina, huumeet miksei nuoremmille elokuvat ja karkitkin ovat niitä käytännön toteuttajia. Lapsi houkutellaan ei seksuaalisella mukaan, jonka jälkeen toimitaan varsinaisen päämäärän saavuttamiseksi. Noin pedofiilit toimivat harvassa ovat lapset, jotka itse ovat aloitteellisia tuollaisiin ilman manipulaatioita.
Miksei. Iloitsee ulkoministerimmekin abortinvastaisuudesta. Ja hyvä että iloitsee.
Sexpo ei ole missään vaiheessa esittänyt mitään sen suuntaista, ettei se olisi juuri tuota mieltä. Mikä tarve on puolustaa Sexpoa? Mielestäni reiluun peliin kuuluisi se, että ihmiset vastaavat sanomisistaan ja niitä sitten analysoidaan ja mietitään. Eikä niin, että kun analysoidaan niin heti keksitäänkin, että ei se varmaan tarkoittanut mitä sanoi.
Sexpo: “Kaikilla on oikeus valita miten haluaa seksuaalisuuttaan ihmissuhteissa toteuttaa”
Kaikki sisältää myös viisivuotiaan vammaisen lapsen ja hänen isäpuolensa.
Toinen:
Paalanen johtaa kansainvälistä organisaatiota, joka tuo kaiken sallivaa ajattelua virkamiehillekin. Opettajista lähtien.
Niin missä kohtaa Puolimatka menee ihan harhaan?
Tuohan nyt ei pidä lainkaan paikkaansa. Mannermainen filosofia lähtee kreikkalaisen filosofian tavoin empiriasta siten, että totuus on itse asioissa ja ilmiöissä. Esimerkiksi fenomenologiassa (Heidegger ym.) on paljon empiirisempi ja käytännön elämästä lähtevä “aristoteelinen” lähestymistapa kuin ns. analyyttisessä filosofiassa, joka on juuri sitä teoreettista spekulointia ilman yhteyttä käytännön elämään, sen ilmiöihin ja merkityksiin.
Niin minustakin. Esimerkiksi jutun haastateltava vastaa omista mielipiteistään. Jutun mielipiteet olivat kuitenkin sen tason kammotuksia, että minun on vaikeaa kuvitella, että Sexpo järjestönä ajaisi moisia.
Sexpon kannattaisi sitten vaihtaa toiminnanjohtajaa.
Filosofiasta ja Sexposta tuli mieleen, että aikanaan Paalanne kannatti sitä, että Tuomas Akvinolaisen tekstit olisivat yliopiston kirjastosssa lukkojen takana ja niitä voisivat lukea vain karaistuneet filosofit historiallisesta mielenkiinnosta 
Mannermainen filosofia ei lähde empiriasta. Sen lähtökohtana on ajattelijan subjektiivinen tuntemus. Näinollen sitä nimenomaan ei voi redusoida empiriaan, ja siltä osin kuin voi se on ajalle huonoa filosofiaa.
En tunnista tuota kuvaustasi, joten en voi siihen yhtyä. En ole koskaan törmännyt filosofiaan, jonka lähtökohtana olisi “ajattelijan subjektiivinen tuntemus” - paitsi, jos sellaiseksi lasketaan spekuloivat skolastikot - ja Luther. Mutta aistin tässäkin yhden turhan vääntämisen kohteen, joten jätän tämän aiheen tähän. Totean vain, että fenomenologiassa lähtökohtana eivät niinkään ole ihmisen omat tuntemukset kuin elämän ilmiöt ja oleva olevaisuudessaan. Sen takia sen lähtökohtana on empiria ja todelliset elävän elämän ilmiöt - ei teoreettiset kuvitelmat niistä.
No Puolimatkahan ei omien sanojensa mukaan kommentoikaan sitä, mitä yhteiskunnassa käytännössä tapahtuu, eli hän näyttää keksineen itse että ei varmaan tarkoittanut mitä sanoi.
Olen jossain keskustelussa vängännyt Paalasen kanssa itsekin siitä, että suojaikärajan laskeminen 14 vuoteen on turhaa ja huonosti perusteltua. Sitä en tiedä, mikä on Sexpon kanta järjestönä - siitä, ettei Sexpo ole erityisesti sanonut että ei ole jotain mieltä, ei voi päätellä, mitä mieltä Sexpo on.
Ja 14 vuoden suojaikärajastakin on iso harppaus lasten hyväksikäytön sallimiseen. On väärin väittää, että lasten hyväksikäyttö olisi sallittua Virossa, Saksassa, Italiassa, Itävallassa tai Portugalissa, tai että noissa maissa (joissa on 14 vuoden suojaikäraja) oltaisiin kovaa vauhtia luisumassa sellaista tilannetta kohti.