Teologian opiskelun vaikutus uskonelämään


#21

Samoilla metodeilla sekä uskovaiset että ateistit gradunsa vääntävät.


#22

Ei välttämättä. Itse suoritin teologian opintoja vain sivuaineena, joten gradua en ole siltä alalta tehnyt, mutta jos olisin tehnyt, en varmasti olisi käyttänyt muutamia suosittuja metodeja oletuksineen, jotka mielestäni eivät ole uskottavia. Puhumattakaan siitä, että uskovilla ja ei-niin-perinteisesti uskovilla tutkimusaiheet ja - asetelmat todennäköisesti ovat biasoituneita eri suuntiin. Ja eihän opiskelu eikä tieteen tekeminenkään ole pelkkää paperista tutkimusta vaan merkittävissä määrin myös sosiaalista kanssakäymistä.


#23

Ei ole validi, mutta se on totta että teologisessa opiskelu auttaa siihen, että parin vuoden jälkeen ei jaksa enää tosissaan provosoitua kiivailemaan älyttömimpiäkään harhaoppeja vastaan. Saa tavallaan rauhan tajutessaan että tätä systeemiä vastaan on turha taistella.


#24

Mitkä metodit sinua närästivät?

Toki. Mutta aiheita ja asetelmia voi kritisoida riippumatta vakaumuksesta.


#25

Närästivät? Ei mitkään.


#26

Mielestäni teologian opiskelulla on vain se vaikutus uskonelämään, että uskon asiat ovat silloin koko ajan esillä. Asioita tulee puitua myös oman elämänsä kannalta. Usein teologian opinnot venyvät, kun opiskelija koko ajan peilaa asioita omaan uskonelämäänsä. Se on aika rasittavaa. Olin opiskellessani ja uskonnonopettajana toimiessani huomattavasti uskovaisempi kuin nyt eläkemuorina. Käännyin kolmantena opiskeluvuotenani ortodoksiksi, mitä en ole myöhemminkään katunut.


#27

Teologiaan tutustuminen on minulle antanut erittäin paljon rakennusaineita omalle uskonelämälleni. Kaikkeen opetukseen pitää suhtautua kriittisesti. Jos siihen ei kykene, niin ei ole kypsä toimimaan toisten opettajana.


#28

No se kait johtuu siitä että pastorin virkaa ei pidetä sen kummempana kuin hyvää hommaa, josta maksetaan hyvä liksa.


#29

Tässä tehtiin aika hyvä hyppäys sekulaarissa yliopistossa opiskelusta evl.fin pappisvirkaan.


#30

Luulisi olevan ikävää puhua työkseen sellaista, mihin ei usko, ja teeskennellä uskovansa.


#31

Eipä kai tarvitse edes teeskennellä enää.


#32

Nettiantikvariaateissa tulee joskus vastaan kirja Ateistit alttarilla, mutta en ole lukenut.


#33

No minä olen lukenut, suosittelen.


#34

Suurimmat epäviisaudet, hengellisesti, on tullut tahoilta jotka ovat “viisaiksi” tulleet. Tuon viisauden kriteeri on jumaluusopillinen titteli ja kirkollinen asema.Vaikka en viittaa poikkeuksiin, niin on todettavissa, että kauimpana Raamatusta, Kirjoituksista ovat lausumat teologiselta älymystöltä, eli niiltä, joiden käyntikorteissa ja vastaavissa esittelyissä on maininnat TM ja TT.

Kirkkolaitosten toiminnan kannalta teologit ovat tarpeen. Evankelioinnin ja uskovien elämän kannalta ne ovat haitta.
Matt.7: 29 sillä hän opetti heitä niinkuin se, jolla valta on, eikä niinkuin heidän kirjanoppineensa.

Oppineisuuden esittely taivaallisissa asioissa on juuri se kirjain, joka kuolettaa, mutta sitten, - sillä on käyttöä kuolleitten parissa.


#35

Aivan hyvin voisi olla korkealaatuista teologista yliopistotason opetusta sekä tutkimusta, joka ei olisi kriittistä. Esimerkiksi tutkimus siitä, miten Raamatun, Kalevalan ja muiden vastaavien tarinat on eri aikoina tulkittu ja miten se on vaikuttanut yhteiskunnissa.

Arvostan jos joku tietää tuollaista tutkimusta tekeviä tai siitä olevia kirjoituksia.


#36

Kuula kirjoittaa näin:

Tieteen metodi on tämänpuoleinen, mutta todellisuus voi silti olla paljon enemmän.

Voi tietenkin olla, mutta minua ihmetyttää, millä perusteella Kuula valitsee juuri sen uskon, jonka valitsee.

Ihmislaji uskoo. Ateisteja on maailmassa vähän ja uskovia paljon. Ihmislaji on uskonut aikaisemminkin, jo silloin, kun kirjoitettua historiaa ei ollut.

Minun on ateistina helppo ymmärtää toivova usko, utelias usko, usko, joka kurottelee tuonpuoleiseen, mutta joka ei muotoile itseään.

Sitä en kuitenkaan ymmärrä, kuinka rehellinen ihminen voi muotoilla itselleen uskon. Vai onko taustalla sitten ajatus, että Jumala valitsee ihmiselle synnyinpaikan sen perusteella, millaisen uskon ihmiselle tahtoo? Koska kulttuuristaanhan ihminen uskon ja sen sisällön poimii. Eri alueilla ja eri yhteisöissä uskotaan eri tavoin.

Tuskin Kuulakaan ajattelee, että jos hän olisi syntynyt toisen uskonnon voimakkaaseen vaikutuspiiriin, niin hänestä olisi tullut kristitty.


#37

Niinhän sitä äkkiseltään voisi luulla, mutta käytäntö on osoittanut että ei tee monelle tiukkaakaan. esimerkkinä vaikkapa pastori Arpad Kovacs ja muu Oulun agnostikkoiltoja pyörittänyt jengi. Tai sitten tämä hiljattain taas julkisuudessa paistatellut pannumyssy-piispa. Tai etelämpää past. Kylliäinen.


#38

Suosittelen lämpimästi lukemaan. Tai jopa suorastaan palavasti.


#39

En tunne arvon herroja tai rouvia, mutta eipä taida olla väliäkään. Eikä tulisi mieleenikään lukea Ateistit alttarilla -kirjaa.


#40

Ymmärtääkseni tuo teos ei mitenkään nuoleskele alttari-ateisteja.