Meidän seurakunnassamme ei vietetä tridentiinisiä messuja. Haluaisin edes kerran elämässäni päästä kokemaan sellaisen, joten aion lähteä Henkkaan sitten kun siellä seuraavan kerran sellaista vietetään. Pitäisi vaan tietää, että mihin junaan ostan paluulipun. Kuinka kauan tridentiininen messu kestää?
Ei se kestä juurikaan kauempaa kuin Novus Ordokaan, arviolta 1 h 20 min pitäisi mahtua. Trenton messussa monet asiat tapahtuvat yhtäaikaisesti.
Messun jälkeen taitaa yleensä olla myös mahdollisuus nauttia kirkkokahvit, joten siihenkin voi halutessaan varata vähän aikaa. Pyhän Henrikin katedraalin ja rautatieaseman väli on noin 20 minuuttia reippaasti kävellen tai käytännössä sama ratikalla odotusaikoineen.
1 tykkäys
Ehkä kannattaa varmuuden vuoksi valita se myöhäisempi juna. En tiedä siitä kahvista kun en tunne ketään sieltä. Mutta on ainakin aikaa sitten jos haluaakin mennä.
Tässä vaan on vaarana se, että joutuu pian hyppäämään Henkassa jatkuvasti 
Mielestäni messu ei voi koskaan olla liian juhlava ja mahtipontinen, ja tykkään latinasta. Saattaa käydä niin, että sinne on sitten päästävä joka kerta 
2 tykkäystä
Kuinkahan monessa seurakunnassa niitä muuten vietetään?!?
Tarkkaa tietoa ei ole. Käsittääkseni Kouvolassa ja Jyväskylässä on ainakin joskus vietetty, mutta jäi epäselväksi nykytilanne. Eli varmaankin Henkka on ainoa, jossa säännöllisesti vietetään.
Kouvolassa ei ole vietetty, mutta nyt ehkä joskus arkisin ryhdytään viettämään. Riippuu varmaan vähän monestakin asiasta. Kirkkoherra kuitenkin kertoi viettävänsä sitä viettäessään messun yksin ja kysyessäni sanoi, että kyllä siihen osallistua voi.
Itselläni ainakin on kuitenkin todella huonot valmiudet hoitaa psalmilaulut ja vastaavat osuudet 
Arkimessussa ei lauleta, joten ne ”vastaavat osuudet” jäävät pois. Varmaan silti olisi hyvä, jos joku osaisi lausua ns. kansan vastaukset.
Se varmaan onnistuisi. Aikanaan vietettiin joskus Novus Ordoa latinaksi arkimessuissa.
Kävin Lontoossa asuessani 30+ v sitten kerran tridentiinisessa messussa Westminsterin katedraalissa. Enpä paljon muista - latinan lisäksi - millainen se oli; liikettä kuorissa taisi olla novusta enemmän…
1 tykkäys
No niin. Nyt joudun tunnustamaan syyllistyneeni kateuden syntiin. Tuo on varmasti ollut upea tilaisuus.
Varmaankin…Mutta upeampana muistan pyhän liturgian Ukrainan kreikkalaiskatolisen kirkon katedraalissa. Siellä kävin useamminkin…
1 tykkäys
Olet päässyt kokemaan monenlaista messua. Itsellä ainoa kokemus ulkomailta on Espanjasta. Silloin olin suhteellisen tuore katolilainen, ja ihmettelin messun erilaisuutta. Kesken messun pappi tarttui kitaraan ja alkoi rämpyttää sitä. Sitten taas messu jatkui. Hyvin todennäköisesti tuo oli neokatekumenaalien messu, mutta en minä silloin sellaisista muuta tiennyt kuin nimen olin joskus kuullut.
Tuosta tuli mieleen, miten jännää on kun yhä edelleen yli 20 vuoden jälkeenkin saattaa välillä tulla ihan uutena asiana jokin juttu. Koskaan ei voi paukutella henkseleitään, että kyllä minä nämä asiat tiedän.
Tuo kreikkalaiskatolinen liturgia olisi kyllä mahtavaa päästä joskus kokemaan.
Tridentiinisen messun jälkeen ei ole monesti ollut kirkkokahveja. Johtuu varmaan siitä, että vielä ei ole kukaan ottanut asiakseen järjestää. Joskus on ollut. Sitä en kiistä.
Melkein voisi versioida Jafaria ekasta Aladdin-piirretystä, että “nyt tapahtuu paljon ja hitaasti.”
Se idea ei välttämättä ole ihan siinä aistien tasolla.
Salamyhkäiset pikkulinnut ovat minulle raportoineet, että neokatit eivät usko ehtoollisen uhriluonteeseen. Josta syystä sitä ei pitäisi kutsua messuksi. Ja käsittääkseni he itse eivät edes kutsu, vaan olen jatkuvasti kuullut puhuttavan sen tilalla vain liturgiasta.
Tämä taas saa minut ihmettelemään, että miksi luterilaiset ovat alkaneet puhua messuista ja messuyhteisöistä. En muista rippikoulusta tai heti sen jälkeenkään mitään sellaista. Kaikki oli vain jumiksia, ts. kun katolilainen pappi viettää messun, niin luterilainen pappi vetää jumiksen. Ja neokatti pappi kai sitten viettää liturgian.
Olen ihmetellyt samaa. 90-luvulla oli vain jumalanpalvelus eli jumis. Olisko tuo sitten tullut Tuomasmessun myötä käyttöön Ainakin 2000-luvun alkupuoliskolla Tuomasmessut olivat suosittuja.
Toinen kummallisuus on se, ettei luterilaisilla ole ehtoollista joka messussa/jumiksessa kumpi se sitten lieneekään. Ihmettelin sitä jo silloin aikanaan kun vielä olin luterilainen, ja nyt taas uudelleen muutama vuosi sitten kun kävin vanhempieni kanssa joulukirkossa. Olisi mielenkiintoista tietää, mihin tuo käytäntö perustuu. Mikä idea koko messussa on jos ehtoollinen jätetään pois?
Googlettamallahan tuokin asia selvisi. Wikipedia kertoo:
“Jumalanpalvelus, jossa vietetään ehtoollista, on nimeltään messu. Toisinaan vietetään myös sanajumalanpalveluksia, joissa ei jaeta ehtoollista.”
Itse asiassa neokatekumenaalisen kielikoodin mukaan presbyteeri viettää eukaristian lauantai-iltana. Sinänsä ihan kirkossa tunnettuja sanoja nämäkin, mutta kyllähän tuo vähän haiskahtaa erottautumiselta normaalista kielenkäytöstä. Suomesta en osaa sanoa, mutta Puolassa heillä on lisäksi tapana puhua Paschasta ja Pentekostesta pääsiäisen ja helluntain sijaan.
Vielä muutama vuosikymmen sitten taisi useimmissa luterilaisissa seurakunnissa olla ehtoollinen vain kerran kuussa. Omastakin rippikoulustani (1985) muistan, kuinka kirkon ohjelmassa oli usein JPL, mutta harvemmin JPL+HPE.
Mutta ihan vastaavastihan katolisessa kirkossakin oli tapana vielä viime vuosisadan alkupuolella, että vaikka pappi vietti messun, kommuuniota ei useimmiten jaettu kansalle lainkaan, ja maallikkouskovat kävivät kommuuniolla kerran-pari vuodessa. Pyhän Jeesus-lapsen Teresan (+1897) elämäkerrassakin kuvataan, kuinka hän sai poikkeusluvan osallistua kommuunioon ensin joka toinen viikko ja sitten kerran viikossa. Kommuuniota ei myöskään mitenkään välttämättä jaettu messun yhteydessä, vaan erillisessä tilaisuudessa.
2 tykkäystä
Käsittääkseni messu-termi tuli laajemmin käyttöön ev.lut. kirkossa viimeisimmän käsikirjauudistuksen yhteydessä eli 2000-luvun taitteessa. Sitä ennen enemmistö oli puhunut vain jumalanpalveluksista, ja uusi termi oudoksutti alkuun. Samaan aikaan jokaviikkoinen ehtoollinen tuli enemmän normiksi kuin se oli sitä ennen ollut, vielä ysärillä oli yleistä, että ehtoollinen oli joka toinen viikko tai jopa harvemmin. Absoluuttisen pakollista se ei ole kai edelleenkään.
Häh? Miksei?
Ei varmaan meilläkään ehtoollisella käynti ole ollut aina kauhean yleistä, mutta tuo ettei ylipäätään jaeta ollenkaan tuntuu erikoiselta vedolta.
Selvittelin asiaa, koska minuakin jäi kummastuttamaan tuo. Sen toki tiesin, ettei viiniä jaettu mutta koko ehtoollinen
No, kyllä se ehtoollinen jaettiin, mutta ennen messua erillisessä tilaisuudessa. Koska ennen ehtoollista piti paastota puoliyöstä alkaen niin ihmiset olisivat sitten pyörtyneet messussa. Nykyisinhän tuo ehtoollispaasto on tunnin mittainen.
Mutta siis monet eivät jaksaneet mennä tuohon aikaisempaan tilaisuuteen tai paastota, joten siksi eivät saaneet ehtoollista. Ei siksi ettei sitä olisi jaettu.
Täh? Meillä paastotaan vieläkin puoliyöstä alkaen (ml. kaikesta juomasta) eikä kirkossa kukaan pyörry.
Tunnin mittainen paasto on kyllä lähinnä vitsi. Ei se ole mikään paasto. Noilla spekseillä ehtii hyvin syödä normaalin aamiaisen ja tehdä normaalit aamutoimet ennen kirkkoon menoa.
1 tykkäys