Jotenkin pahanmakuinen kommentti sinulta, sorry vaan.
Mielestäni ne, jotka ovat tässä kirkossamme vastuunkantajia, ovat tarpeellisia kristittyjä. Ei ole todellista vastakkain asettelua olemassa niiden välillä, jotka panostavat ulkomaille tai jotka rakentavat Suomessa.
Nytkin esimerkiksi vaalin ehdokkaista Ville Auvinen on lähetystyöntekijä ja lähetysjohtaja, mutta silti näki tärkeäksi asettua ehdolle. Vaikka hiukan ihmettelin hänen ehdokkuuttaan aluksi, arvostukseni häntä kohtaan on kyllä noussut. Selvästä vähemmistöasemasta lähteminen kysyy asennetta ja sitä, että on jokin todellinen missio. Kuolevan ev.lut. kirkon jättämisen sijasta voi siis edustaa tämän kaiken keskellä rohkeasti perinteistä uskoa, todennäköisesti tietäen, että ei tule valituksi, mutta saavansa äänensä ja monen kristityn äänen kuitenkin kuuluviin. Auvinen ei ole sortunut mustamaalaamiseen tai turhaan voivotteluun, vaan esiintynyt tietääkseni hienosti. On myös mielenkiintoinen ilmiö että naispappeuden torjujaa tukee naispappeja, aina kampanjan kärkeä myöten. Se kertoo jotain siitä, että tässä kirkossa on vielä todellista tärkeimpään evankeliumiin keskittymistä, vaikka ristiriidat ovat monessa kohdin pahoja. Lähetysihmisillä usein on tällaista avaraa sydäntä ja kirkasta visiota.
Auvisella siis on aivan yhtä lailla perspektiiviä asioihin kuin Ruokasella.
Mutta on ymmärrettävää että kahden tappiollisen ja varmasti kuluttavan piispanvaalin jälkeen “panostaminen” suuntautuu toisaalle.
Ruokanen tukee arkkipiispaksi Tapio Luomaa, joka on toisaalta ihan loogista, mutta myös MR kuuluu niihin jotka ovat profiloituneet perinteisen avioliitto-opin puolustajina, kun taas Luoma ei sitä ilmeisesti loppupeleissä ole…
Tuon Luoman kannattajaksi asettumisen viesti myös taitaa olla, ettei Ruokanen pidä tätä kirkkoa kuolevana.
Pahanmakuinen tai ei, on totuus, että Kiinassa kirkko kasvaa kun Suomessa kirkon jäsenmäärä vähenee. On tärkeää panostaa Suomessa terveiden seurakuntien perustamiseen, mutta ovatko Suomen ev. lut. kirkon seurakunnat niitä, on sitten hyvin kyseenalaista.
Jeesus ei kuitenkaan kehottanut meitä jäämään omiin piruntorjuntabunkkereihin kotimaihimme, vaan menemään kaikkeen maailmaan saarnaamaan evankeliumia niin, että kaikki kansat saisivat hänestä kuulla. Eiköhän täällä Suomessa olla jo julistettu niin paljon, että voisi panostaa välillä sinne missä ei olla julistettu. Tämä näyttää Suomessa unohtuneen. Aasiassa tähän on erityisen suuri tarve ja Miikka Ruokanen on sen ymmärtänyt.
Nyt Suomessa rakennellaan uusia ja korjataan vain muutama vuosikymmentä vanhoja kirkkoja kymmennillä miljoonilla euroilla vähenevän kirkkokansan “tarpeisiin”. Ei osoita mielestäni kovin suurta ymmärrystä Jumalan missiosta. Miikka Ruokanen on valinnut hyvän osan. Sorry vaan.
Mitähän oikeastaan ovat “terveet seurakunnat”? Kristikunta tuntee vanhastaan sanonnan, että “kirkko on kuin sairaala”. Kristus palvelee seurakunnassaan ihmisiä, meitä vajavaisia ja syntisiä - siinä on kirkon ja kristillisyyden ydin. Ei siinä, että ihmisten pitäisi jättää omat juurensa ja panostaa kasvuun. Kuulostaa enemmän joltain bisnespuheelta kuin kristinuskolta.
Se on kyllä totta, että lähetystyö on elävän kirkon tuntomerkki. Samoin se, että hengellisesti uudistuminen on kaikkein tärkeintä kirkossa, tärkeämpää kuin puitteiden ylläpito tai kulttuuriperinnön vaaliminen.
Mutta vastakohdat eivät ole noin mustavalkoiset kuin näytät ajattelevan. Suomalaisilla on vastuu tässä maassa olevasta uskovien joukosta, ja myös lähetystyöstä täällä kotona, minne jatkuvasti tulee lisää eriuskontoisia ja missä myös vieraantuneet ihmiset odottavat että heille joku kertoisi sellaisesta toivosta, jonka Kristus antaa.
Joillakin on missio kouluttaa teologeja Kiinassa, tai Afrikassa, tai tehdä muslimilähetystyötä Saksassa. Toisilla on taas tehtävänä pysyä paikoillaan ja uskollisena “vähässä”.
Tämähän nyt ei varsinaisesti liity arkkipiispan vaaliin eli ketjun aiheeseen.
Mutta tietenkään ei ole tarpeetonta korjata tai rakentaa kirkkoja Suomessa. Muutenhan meillä ei kohta ole edes näkyvää kristinuskon jälkeä elinpiirissämme, vaan sen tilalla ehkä moskeijat ja muut temppelit… sekö olisi hyvä asia?
En oikein usko, että Miikka Ruokanenkaan asettaa tuollaisia asioita, eli suomalaisten kirkkoja ja ulkomailla tapahtuvaa evankeliumin julistusta, jyrkästi vastakkain.
Samoin olen aika varma, että arkkipiispaehdokkaista ainakaan kaikki eivät ole sitä mieltä että miljoonia vaan rakentamiseen tässä pienenevässä kirkossamme.
Luterilaisilla Suomessa tulee olemaan lähivuosina muutokseen tottumisen ajat. Talous ei todellakaan parane, ja monia muitakin haasteita on. Onneksi on myös aitoa huolta ja vastuuntuntoa.
Seurakunnat luopuvat - useinmiten talouden pakottamana - tarpeettomiksi katsomistaan kiinteistöistä. Joskus harvoin myös kirkoista. Kuitenkin karrikoituna ne myydään vaikka ilotaloiksi ennemmin kuin myytäisiin “asevelihintaan” toisille kristillisille yhdyskunnille. Kaikkia kirkkoja ei evl.fi:lläkään ole varaa ylläpitää ja niinkuin monet muutkin kiinteistöt, niin osa kirkoista on niin päin honkia rakennettu, että niissä on vakavia ongelmia mm. sisäilmassa (lue: rakenteet homeessa). suurimmat ongelmat ollevat 1970-luvun rakentamistapoja noudatelleissa rakennuksissa.
Pohjautuuko tämä väite johonkin? Karrikointi kun tarkoittaa liioitellen kuvaamista, ja liioittelukaan ei oikein ole mahdollista ilman jonkinlaista pohjaa.
Tampereella seurakuntayhtymä myi viime (vai toissa) vuonna yhden seurakuntatalon Esikoisille.
Yksityiskohtaista tietoa ei ole, mutta olen antanut kertoa itselleni että Luther-säätiö olisi ollut jostain seurakunnallisesta kiinteistöstä kiinnostnut, mutta tullut kylmästi torjutuksi antaen ymmärtää että teille ei myydä yhtään mitään.
Kouvolassa aikoinaan tarjottiin ainakin jotain sivukappelia, mutta paikallinen Luther-säätiön seurakunta ei ollut kiinnostunut jo huonon sijainninkin vuoksi. En tiedä, onko kyse samasta tapauksesta kuin tuo mainitsemasi.
Ruotsissahan on Ruotsin kirkon seurakunta tietääkseni myynyt ainakin yhden kirkon Missionsprovinsenille.
Kauppoja ei ole tehty. Yhdistys on seurakuntatalossa koekäyttöajalla ja kaupat on vuonna 2017 tehdyn esisopimuksen mukaan tarkoitus tehdä alustavasti 31.5.2019. Sley teki tarjouksen samasta seurakuntatalosta vuonna 2010. Tuolloin seurakuntayhtymä katsoi, että seurakuntataloa tarvitaan seurakunnan toimintaan, ja eikä lopulta myynyt kiinteistöä. Seurakuntataloa on sen jälkeen alettu myydä uudelleen. Esisopimus ei ole vielä kauppakirja, joten nähtäväksi jää, tehdäänkö vuonna 2019 kauppoja.
Voip olla että väistän muurin ihan tyystin, mutta muistaakseni kyse ei ollut tuosta Valkealan tapauksesta vaan jostain aiemmasta enkä edes muista oliko kyse srk-talosta vai kirkosta.
Eri seurakunnissa voi olla erilaisia näkemyksiä siitä, kenelle he haluavat kiinteistöjä myydä ja kenelle eivät. Nehän ovat seurakuntien tai yhtymien omaisuutta, jotka niiden myymisestä voivat itsenäisesti päättää. Jokin kokonaiskirkollinen päätös ei olisi tietysti edes mahdollista.
Miikka Ruokanen on ollut ehdolla piispaksi kolmeen eri hiippakuntaan. Vuonna 2008 hän oli ehdolla Mikkelin piispaksi, mutta jäi ensimmäisellä kierroksella kolmanneksi. Toinen kierros käytiin nykyisen piispan, silloisen kirkkoneuvos Seppo Häkkisen ja silloisen kenttäpiispan Hannu Niskasen kesken. Sittemmin Helsingin piispaksi valittu ja siitä virasta viime vuonna eläkkeelle jäänyt Irja Askola tuli ensimmäisellä kierroksella neljänneksi.
Vuonna 2010 Miikka Ruokanen oli ehdolla Turun arkkipiispaksi ja hävisi toisella kierroksella niukasti Kari Mäkiselle. Vuonna 2012 hän oli ehdolla Kuopioon ja hävisi toisella kierroksella Jari Jolkkoselle.
Helsinkiin 2017 tai Espooseen 2011 Miikka Ruokanen ei ollut ehdolla, eikä myöskään Mäkiseltä vapautuneen Turun arkkihiippakunnan piispan vaalissa 2010.
Tämä ei pidä paikkaansa. Poistettavia sakraalitiloja on tarjottu ostettavaksi ja myyty toisille rekisteröidyille yhdyskunnille, joskus myös yhdistyspohjaisille seurakunnille. Aina ei kaupat ole onnistuneet, mutta periaate on kyllä ollut että mieluummin kirkoksi kuin kapakaksi.
Muutakin ollut vireillä. Kannattaa vierailla Uddevallassa. Se on uskovaisten kentässä mielenkiintoinen paikkakunta. MP:n alkuhistoria tosin erotaa se Suomen kehitys. Toisaalta Ruotsissakin SvK haluaisi että kirkot jäisivät kirkkokäyttöön.
Arkkipiispanvaali alkaa sitten ensi viikolla. Torstaina käydään ensimmäinen kierros. Ohessa vielä YLE-uutisten Mäkistä syleilevä artikkeli hänen ihmeellisestä läsnäolostaan.
Oma veikkaukseni on että Luoma saa isoimman äänisaaliin, mutta ei yli puolta ja toiselle kierrokselle kilpailemaan pääsee Vikström. Luoma on realistinen ja hyvä valinta.