Yksi viesti siirrettiin uuteen ketjuun: Oulun piispan vaali
Miehet ovat menneisyyttä. Naiset ovat tulevaisuutta.
Heterot ovat menneisyyttä. Homot ovat tulevaisuutta.
Kyllä meillä on hempeät ajat edessä kaikin tavoin.
Vallankumouksen tekijä nauttii siitä, kun näkee jonkin vanhan kaatuvan. Sen vastapuolena yleensä annetaan ymmärtää, että tulossa on tilalle jotain uutta ja hienompaa. Minulle on kuitenkin suuresti auki tämä uuden ja hienomman olemus ja luonne.
Veikkaan, että liikkeellä on paljon heitä, jotka ovat äärimmäisen pettyneitä todellisuuteen. Joten he jahtaavat jotain mielikuvituksesta nousevaa pilvilinnaa, jonka ainoa määrittelevä tekijä on rajaton vapaus. Mutta sen saavuttaminen edellyttää rajatonta kontrollia, jotta rajaton määrä uhkia, jotka voisivat kohdistua tähän rajattomaan vapauteen, saadaan neutraloitua. Mies edustaa sukupuolena kontrollia ja struktuuria. Nainen näiden vastakohtaa. En väitä mitään siitä, mitä mies ja nainen oikeasti ovat tai eivät ole. Teen vain havainnon tuosta diskurssista, jolla tuota agendaa edistetään.
11 tykkäystä
Juuri näin. Meneillään oleva “vapaustaistelu” on kuin nyksi yhteen Venäjän bolshevikkivallankumouksen kanssa. Tapetaan tsaari ja kulakit, niin paratiisi koittaa, mutta sen ylläpito vaatii kovaa valvontaa ja kuria kansalle. Ja vain yksi mielipide on sallittu.
Sosialistisista vallankumouksista tai unelmayhteiskunnasta ei ole onnistuneita ihmiskokeita. Teoriat kyllä toimivat upeasti, kuten nuoruusaikani opiskeluelämän marxisti-lenisistisissä opintopiireissä jankattiin.
Tulevaisuudessa on vain keinosiemennettyjä naisia ja pikkujoukko lemmikkihomoja paijattaviksi. Heteropojista tehdään selvää ihan herodes-tyyliin. Sitten paratiisi koittaa.
2 tykkäystä
Tämän viikon Sanansaattaja “ennustaa” Auvisen ja Inkisen pääsevän toiselle kierrokselle. Perusteluna esitetään Kotimaa-lehden äänestys, jossa Inkinen on saanut eniten ja Auvinen toiseksi eniten ääniä, ja ehdokkaiden facebookkannatus.
Mikäli tuo toteutuisi, se kertoisi erittäin selvästi, kuinka voimakkaasti kirkko on jakautunut. Ääripäät saisivat suurimmat äänimäärät.
Jatkan vielä. Mikäli noin kävisi, muita kolmea äänestävillä voisi olla todella vaikea äänestää kumpaakaan jatkoon päässyttä. Ei tahdottaisi arkkipiispaa, joka ei pysy kirkolliskokouksen tekemissä päätöksissä: Toinen ei hyväksy naisia papeiksi, toinen on valmis vihkimään samaa sukupuolta olevia pareja jo nyt, odottamatta päätöstä.
1 tykkäys
Ei lehtiäänestys tai facebook-kannatus kerro tietenkään mitään todellisesta vaalista.
Luomalla on jo nyt takanaan massiivinen enemmistö ns. konservatiivisen ja tai maltillisen väen äänistä. Hänen kannattajalistassaan on myös monia merkittäviä teologeja kuten Miikka Ruokanen, Sammeli Juntunen ja Eero Junkkaala. Sekä vaikuttaja ja runoilija Anna-Mari Kaskinen. Ne äänivaltaisista jotka eivät ole erityisesti Auvisen tai Inkisen faneja, saavat noista tuen ilmaisuista ilman muuta ohjausta äänestyskäyttäytymiseensä.
Arvelisin että toisella kierroksella on ilman muuta Luoma, vaikka Auvinen nappaakin muutamia perinteisen linjan ääniä. Mutta kuka on toinen? Inkinen saattaa saada naisten ja erityisesti naispiispuutta tärkeänä pitävien miesten ääniä. Toisaalta Björn Vikström on niin paljon tunnetumpi, että ehkä hän sittenkin menee tokalle kierrokselle.
4 tykkäystä
Kuten aiemminkin sanonin, uskoisin, että Luoma ja Vikström ovat ne kahden kärki.
1 tykkäys
Ei kerrokaan, eikä tuo ole minun arvaukseni. Kunhan kerroin, mitä lehdestä luin.
Piispaehdokkaille voisi tehdä sellaisen kännykkä-appsin, joilla mobiilimaksavat tarjoamansa kestitykset luottokortin sijasta. Sovellus lähettää heti tiedon suunnitellusta ostosta Johanna Korhoselle, joka hyväksyy pullaoston jos hyväksyy.
Tätä varten kirkkoon perustetaan myös uusi virka:
(Kirkko)kansanvalvontakomissariaatin ylikomissaari, mihin löytyy tehtäväkuvaus ja organisaatiomallikin neuvostoliiton konkurssipesästä.
3 tykkäystä
Tarkastelin jokin aika sitten ehdokkaiden tukijoiden nimilistoja. Luomalla on selkeästi eniten tukijoita. Vikströmillä ja Inkisellä oli laskemani mukaan täsmälleen yhtä monta äänivaltaista tukijaa, mutta jälkimmäisen listalla arkkihiippakunta painottui enemmän. Tällöin painotettu äänimäärä kallistuisi Vikströmin puolelle. Auvisella tukijoita oli hieman vähemmän, mutta enemmän kuin Kantolalla. Kummallakin tukijoiden painopiste arkkihiippakunnassa.
Mikäli vain kantansa ilmaisseet äänestäisivät, niin toiselle kierrokselle menisivät siis Luoma ja Vikström, mutta myös vaihtoehto Luoma - Inkinen on realistinen.
1 tykkäys
Vikströmin mielestä Jumalasta voi käyttää ruotsiksi pronominia ‘hen’.
Minusta olisi hyvä ohjeistaa piispaehdokkaita säilyttämään kuitit ostoksista, joita tekevät firman piikkiin. Samaa tietysti suosittelen ihan kaikille ostoksiin, joita tehdään muilla kuin omalla rahalla. 
Mutta tietysthän sellainen on joillekin aivan liian neustoliittolaista. Kaikki oma yrittelijäisyys ja terve kapitalismi alkaa horjua moisesta urkinnasta.
Edellinen kisa, missä Miikka oli ehdokkaana taisi olla kylläkin arkkipiispanvaali, mutta Miikka on ilmeisesti viisastunut siitä. Hän panostaa mieluummin Kiinan kasvavan kirkon kouluttamiseen kuin kuolevan Suomen ev.lut. kirkon luotsaamiseen Jeesuksen ohjeen mukaisesti: “Anna kuolleitten haudata kuolleensa, mutta mene sinä ja julista Jumalan valtakuntaa.”
2 tykkäystä
Ei näytä Kantolalla olevan mitään tervettä häpeäntuntoa.
1 tykkäys
Jotenkin pahanmakuinen kommentti sinulta, sorry vaan.
Mielestäni ne, jotka ovat tässä kirkossamme vastuunkantajia, ovat tarpeellisia kristittyjä. Ei ole todellista vastakkain asettelua olemassa niiden välillä, jotka panostavat ulkomaille tai jotka rakentavat Suomessa.
Nytkin esimerkiksi vaalin ehdokkaista Ville Auvinen on lähetystyöntekijä ja lähetysjohtaja, mutta silti näki tärkeäksi asettua ehdolle. Vaikka hiukan ihmettelin hänen ehdokkuuttaan aluksi, arvostukseni häntä kohtaan on kyllä noussut. Selvästä vähemmistöasemasta lähteminen kysyy asennetta ja sitä, että on jokin todellinen missio. Kuolevan ev.lut. kirkon jättämisen sijasta voi siis edustaa tämän kaiken keskellä rohkeasti perinteistä uskoa, todennäköisesti tietäen, että ei tule valituksi, mutta saavansa äänensä ja monen kristityn äänen kuitenkin kuuluviin. Auvinen ei ole sortunut mustamaalaamiseen tai turhaan voivotteluun, vaan esiintynyt tietääkseni hienosti. On myös mielenkiintoinen ilmiö että naispappeuden torjujaa tukee naispappeja, aina kampanjan kärkeä myöten. Se kertoo jotain siitä, että tässä kirkossa on vielä todellista tärkeimpään evankeliumiin keskittymistä, vaikka ristiriidat ovat monessa kohdin pahoja. Lähetysihmisillä usein on tällaista avaraa sydäntä ja kirkasta visiota.
Auvisella siis on aivan yhtä lailla perspektiiviä asioihin kuin Ruokasella.
Mutta on ymmärrettävää että kahden tappiollisen ja varmasti kuluttavan piispanvaalin jälkeen “panostaminen” suuntautuu toisaalle.
Ruokanen tukee arkkipiispaksi Tapio Luomaa, joka on toisaalta ihan loogista, mutta myös MR kuuluu niihin jotka ovat profiloituneet perinteisen avioliitto-opin puolustajina, kun taas Luoma ei sitä ilmeisesti loppupeleissä ole…
Tuon Luoman kannattajaksi asettumisen viesti myös taitaa olla, ettei Ruokanen pidä tätä kirkkoa kuolevana.
2 tykkäystä
Pahanmakuinen tai ei, on totuus, että Kiinassa kirkko kasvaa kun Suomessa kirkon jäsenmäärä vähenee. On tärkeää panostaa Suomessa terveiden seurakuntien perustamiseen, mutta ovatko Suomen ev. lut. kirkon seurakunnat niitä, on sitten hyvin kyseenalaista.
Jeesus ei kuitenkaan kehottanut meitä jäämään omiin piruntorjuntabunkkereihin kotimaihimme, vaan menemään kaikkeen maailmaan saarnaamaan evankeliumia niin, että kaikki kansat saisivat hänestä kuulla. Eiköhän täällä Suomessa olla jo julistettu niin paljon, että voisi panostaa välillä sinne missä ei olla julistettu. Tämä näyttää Suomessa unohtuneen. Aasiassa tähän on erityisen suuri tarve ja Miikka Ruokanen on sen ymmärtänyt.
Nyt Suomessa rakennellaan uusia ja korjataan vain muutama vuosikymmentä vanhoja kirkkoja kymmennillä miljoonilla euroilla vähenevän kirkkokansan “tarpeisiin”. Ei osoita mielestäni kovin suurta ymmärrystä Jumalan missiosta. Miikka Ruokanen on valinnut hyvän osan. Sorry vaan.
2 tykkäystä
Mitähän oikeastaan ovat “terveet seurakunnat”? Kristikunta tuntee vanhastaan sanonnan, että “kirkko on kuin sairaala”. Kristus palvelee seurakunnassaan ihmisiä, meitä vajavaisia ja syntisiä - siinä on kirkon ja kristillisyyden ydin. Ei siinä, että ihmisten pitäisi jättää omat juurensa ja panostaa kasvuun. Kuulostaa enemmän joltain bisnespuheelta kuin kristinuskolta.
Se on kyllä totta, että lähetystyö on elävän kirkon tuntomerkki. Samoin se, että hengellisesti uudistuminen on kaikkein tärkeintä kirkossa, tärkeämpää kuin puitteiden ylläpito tai kulttuuriperinnön vaaliminen.
Mutta vastakohdat eivät ole noin mustavalkoiset kuin näytät ajattelevan. Suomalaisilla on vastuu tässä maassa olevasta uskovien joukosta, ja myös lähetystyöstä täällä kotona, minne jatkuvasti tulee lisää eriuskontoisia ja missä myös vieraantuneet ihmiset odottavat että heille joku kertoisi sellaisesta toivosta, jonka Kristus antaa.
Joillakin on missio kouluttaa teologeja Kiinassa, tai Afrikassa, tai tehdä muslimilähetystyötä Saksassa. Toisilla on taas tehtävänä pysyä paikoillaan ja uskollisena “vähässä”.
1 tykkäys
Seurakuntien perustaminen ei ole se juttu, kun seurakunnat ovat olemassa. Ei ole syytä rikkoa, vaan rakentaa.
1 tykkäys
Tämähän nyt ei varsinaisesti liity arkkipiispan vaaliin eli ketjun aiheeseen.
Mutta tietenkään ei ole tarpeetonta korjata tai rakentaa kirkkoja Suomessa. Muutenhan meillä ei kohta ole edes näkyvää kristinuskon jälkeä elinpiirissämme, vaan sen tilalla ehkä moskeijat ja muut temppelit… sekö olisi hyvä asia?
En oikein usko, että Miikka Ruokanenkaan asettaa tuollaisia asioita, eli suomalaisten kirkkoja ja ulkomailla tapahtuvaa evankeliumin julistusta, jyrkästi vastakkain.
Samoin olen aika varma, että arkkipiispaehdokkaista ainakaan kaikki eivät ole sitä mieltä että miljoonia vaan rakentamiseen tässä pienenevässä kirkossamme.
Luterilaisilla Suomessa tulee olemaan lähivuosina muutokseen tottumisen ajat. Talous ei todellakaan parane, ja monia muitakin haasteita on. Onneksi on myös aitoa huolta ja vastuuntuntoa.
Seurakunnat luopuvat - useinmiten talouden pakottamana - tarpeettomiksi katsomistaan kiinteistöistä. Joskus harvoin myös kirkoista. Kuitenkin karrikoituna ne myydään vaikka ilotaloiksi ennemmin kuin myytäisiin “asevelihintaan” toisille kristillisille yhdyskunnille. Kaikkia kirkkoja ei evl.fi:lläkään ole varaa ylläpitää ja niinkuin monet muutkin kiinteistöt, niin osa kirkoista on niin päin honkia rakennettu, että niissä on vakavia ongelmia mm. sisäilmassa (lue: rakenteet homeessa). suurimmat ongelmat ollevat 1970-luvun rakentamistapoja noudatelleissa rakennuksissa.
2 tykkäystä