Sakarja nakkaa mielenkiintoisella tapaa eteemme islamin, juutalaisuuden ja kristinuskon kohtaamista ja monikulttuurisuuteen perustuvaa dialogia -vai pitäisikö puhua trialogiasta?
Ilmeisesti UAE:ssa toimivan paikallisen juutalaisen yhteisön rabbi, jota Sakarja lainaa Al-Arabiyan (Saudi-Arabian rahoittama) jutulla, avaa lukijansa pohtimaan Lähi-idän monoteististen uskontojen olemusta ja niiden keskinäisiä suhteita.
Sakarjan rohkaisemana haastan itseni kristittynä pohdiskelemaan sitä millainen islam on tänään se merkittävin tai kielteisin jo muutoin sukupuuttoon kuolevien Lähi-idän kristittyjen kannalta.
Sakarja, UAE:n rabbista en tiedä, menee tunnetusti Israelin valtio edellä kaikella tapaa, samalla pitäen itseään “kristittynä”, mutta mikä lienee meidän perinteisten kristittyjen näkemys?
Olisiko UAE -henkisessä uskontodialogissa ensiarvoisen tärkeää perinteisten kristittyjen/kirkkojen kannalta tuoda esille ne sunni/shiia-islamin muodot, jotka ovat kaikkien anti-kristillisempiä. Ja toisaalta kategorisoida harha-oppisiksi vihdoin tai vähintäänkin luokkaan: mormoonit ja jehovat, jotka pitävät Kirkkona Israelin valtiota?
Wikipedian mukaan noin puolet avioliitoista UAE:ssä on sisäsiittoisia. Kumminkin wikipedian mukaan ilmiötä ei juurikaan esiinny kristittyjen arabien joukossa, koska avioliitot eivät ole järjestettyjä.
In the Arab world today[ when? ] the practice of marrying relatives is common. According to the Centre for Arabic Genomic Research, between 40% and 54% of UAE nationals’ marriages are between family members, up from 39% in the previous generation. Between 21% and 28% of marriages of UAE nationals were between first cousins.[13][23] Consanguineous marriage is much less prevalent in Christian Arabs as they do not practice arranged marriages.[24][25][26][27] Additionally, an indult dispensation is required to marriages contracted between first cousins or closer in Arab Christian denominations in communion with the Roman Catholic Church, and the Greek Orthodox Church; there are no similar regulations that apply to first-cousin marriages in the Coptic Orthodox Church.[27]
In Egypt, around 40% of the population marry a cousin. A 1992 survey in Jordan found that 32% were married to a first cousin; a further 17.3% were married to more distant relatives.[28] 67% of marriages in Saudi Arabiaare between close relatives as are 54% of all marriages in Kuwait, whereas 18% of all Lebanese were between blood relatives. The incidence of consanguinity was 54.3% among Kuwaiti natives and higher among Bedouins.[29]
It has been estimated that 55% of marriages between Pakistani Muslim immigrants in the United Kingdom are between first cousins,[30]where preferential patrilateral parallel cousin marriage, i.e. a boy marrying the daughter of his father’s brother is favored.
Double first cousins are descended from two pairs of siblings, and have the same genetic similarity as half-siblings. In unions between double first cousins the highest inbreedingcoefficients are reached, with an(F) of 0.125, for example in among Arabs and uncle-niece marriages in South India.[18]
Ehkä ketjun otsikoksi voisi vaihtaa “Serkkuavioliitot ja uskontojen välinen dialogi: uhka vai mahdollisuus?” Näkökulma on itselleni niin uusi ja yllättävä että aivoissani on sen kohdalla vain valtava tyhjiö.