Minulla ei ollut yhtä hauskaa. Ristisaatto ei odottanut meitä vanhoja. Kävelen nykyään jo huonosti, ja niinpä jäimme mieheni kanssa jälkeen jo Uspenskin portaissa. Seurasimme porukkaa etäältä. Kävelimme kauppatorin laitaa ja ajoimme loppumatkan raitiovaunulla. Ristisaaton koko ideahan on yhdessä kulkemisessa, yhteisessä vaelluksessa
. Muutenkin jotenkin tilaisuus oli mielestäni huonosti järjestetty. Oli tarkoitus, että se olisi ollut katolilaisten ja ortodoksien vaellus, mutta ilmeisesti sinne tuli mukaan muitakin. Sellaista yleisömenestystä ei osattu odottaa. Lisäksi oli loppukesän pahin hellepäivä.
Eihän sillä muuten ole väliä, mutta kuten sanoin, ihmisiä tuli paljon enemmän kuin mihin oli varauduttu, ja voihan sitä välillä järjestää kahdenvälisiäkin (kahden kirkkokunnan ) ekumeenisia tilaisuuksia. Hauskempia tällaiset kulkueet ovat pienemmällä porukalla. Eiväthän luterilaiset tai muut protestantit edes vietä Jumalanäidin syntymäjuhlaa.
Uskoisin, että tällaisten tapahtumien erityinen ekumeeninen merkitys ei ole vain ortodoksien ja katolilaisten välisessä juhlinnassa. Parhaimmillaan tämä innostaa meitä muitakin ja kutsuu pohtimaan, voisiko tällaisenkin juhlan palauttaa.
Lähiaikoina pitäisi olla ilmestymässä Suomen ev.-lut. kirkon piireissä kirkollisten muistopäivien kirja, jossa viimeinkin julkaistaan sitä aineistoa, joka valmisteltiin jo 1990-luvulla jumalanpalvelusuudistusta varten, mutta jäi viemättä kirkolliskokoukseen hyväksyttäväksi. Sen myötä ehkä niin apostolien, kirkon opettajien kuin myös - henkäys - Neitsyt Marian juhlien viettäminen saattaa saada uutta pontta meilläkin…
Parempi siis vaan alusta alkaen varautua isoihin väkijoukkoihin, ainakin silloin kun sää suosii
Hieman arkana hiivin tilaisuuden alussa Uspenskin katedraalin salin takaseinälle ( koska olin “vääränmerkkinen” lähes “vieraan vallan vakoilija” evl-kristitty), ja kysyin varovasti viereiseltä ihmiseltä, että voikohan ekumeenis-henkinen evl:kin tulla ja olla mukana.
Tuo nuori ihminen oli itse room.kat. ja naurahti lämpimästi “Totta kai, eihän Jeesuskaan ketään heittänyt pois kuulijoistaan!”
Hän oli muuten ollut room.kat vasta pari vuotta, ja siirtynyt evl:stä juuri sen vuoksi että Neitsyt Maria on siellä niin syrjään siirretty ja aktiivisesti unohdettu. Totesin että sitä minäkin olen ihmetellyt, kun ymmärtääkseni Lutherkin arvosti Mariaa enemmän.
Kunkin kirkkokunnasta tai edes niihin kuulumisista ei kukaan ollut tilaisuudessa kiinnostunut, kaikki olivat aurinkoisia ja ystävällisiä ja kokivat, että vaikka meillä olisi erilaisia opintulkintoja, on myös luja yhteinen ydin, ja sen vuoksi voimme rakastaa kaikkia - ihan eriuskoisiakin.
Vai pitäisikö sanoa: enää?
Olivathan mariaaniset juhlat pitkään vietettyjä.
Erityisesti toivoisin visitaatiojuhlaa näkymään. Heinäkuu olisi hyvää aikaa kirkollisille juhlille ja kun on noinkin raamatullinen juhla, ei luulisi kellään olevan mitään sitä vastaankaan (vaikka tietysti on…)
Onneksi nyt on jo kulunut sen verran aikaa kyseisten pyhäpäivien pois tipahtamisesta että ehkä voi jo (toiveikkaasti) sanoa “vielä”.
Vuoden 1772 kalenteriuudistus tiputti paljon pyhiä pois puhtaasti liiketaloudellisin perustein: arkipyhät heikensivät Ruotsin valtakunnan taloutta kun hyviä työpäiviä meni juhlapäivien viettoon. Neitsyt Marian syntymän juhla lienee kuitenkin tipahtanut jo 1500-luvulla, Agricolan Rucouskirian kalenterissa se kuitenkin on punaisella ja löytyypä kirjasta päivälle rukouskin! (Kuten myös pyhän Annan päivälle kuten monen muunkin pyhän päivälle)
“Lahjoita Herra sinun palvelijoillesi taivaallisen armon lahja, että joille pyhän Neitseen Marian synnytys oli terveyden alku, niille myös hänen syntymisensä juhla saattakoon rauhan lisäykseen. Sinun rakkaan etc.”
Suunniteltu ikonin saapuminen on klo 9.45. Liturgia ja opetuspuhe suomeksi ja ukrainaksi. Ukrainalaiset kristiveljemme- ja sisaremme laittavat juhlavat kahvit.
Tänään pääsee kuulemaan ihan livenä niin Maksettuja viuluja, Juhana Tarvaista kuin Jari Rankistakin Helsingin Pyhän Sydämen kappelissa.
Messu
Kaikenikäiset
Su 10.11.2024 klo 11 – 12:15
⟩ Helsinki ⟩ Pyhän Sydämen kappeli
Liturgia Jari Rankinen, saarna Juhana Tarvainen, kanttori Maksetut Viulut. Pyhäkoulu. Tässä messussa ei raamattukerhoa. Saarna suunnattu myös raamattukerhoikäisille. Messun jälkeen kirkkokahvit ja Maksettujen Viulujen lyhyt konsertti
Pyhän Cecilian konsertti. P. Marian kirkko Mäntytie 2, Helsinki, 23.11.24 klo 19.00. Cappella Sanctae Marie laulaa. Ann-Catrin Weckström johtaa. Urut Markku Mäkinen. Viulu Ville Supponen. Vapaa pääsy, ohjelma 5€. (Pyhä Cecilia on muusikkojen suojelus pyhä)
Tiililä-seura on kuukausittain Suomen Teologisen instituutin tiloissa Kaisaniemenkatu 4 kokoontuva yhteisö. Kokoontumiset ovat pääsääntöisesti ja kesäkautta lukuunottamatta jokaisen kuukauden ensimmäisenä tiistaina.
Tänään 3.12. jeskustelun aiheena on Tulkaa kaikki-liikkeen ideologia ja teologia. Alustajiona ovat Yliopistonlehtori Vesa Hirvonen ja TM, Uusi Tie- lehden päätoimittaja Santeri Marjokorpi. tilaisuus alkaa klo 17:00 ja on seurattavissa myös internetin välityksellä.
