Mietin ihan samaa, kun Tampereen Harjun seurakunnan kirkkoherraehdokkaista on myös seurakuntelehdessä haastattelut, verkossa heidän pitämänsä hartaudet (en ole katsonut, mutta lehdessä tämä mainittiin) ja striimattu paneelikin on tulossa. Kuitenkin neuvosto valitsee ja osa hakijoista mm. valitaan psykologisiin testeihin.
Onhan tuossa tietysti se mahdollisuus, että aktiiviset seurakuntalaiset voivat katsoa/lukea/kuunnella haastattelut, hartaudet ja paneelit ja sitten yrittää aktiivisesti lobata omaa suosikkiaan jollekin valitsijalle…
Koska muuten on muuttunut se, että sama henkilö voi hakea samanaikaisesti useita kirkkoherran virkoja? Eikö ennen ollut niin, että jos haki kirkkoherran virkaa, ei voinut hakea toista kirkkoherran virkaa ennen kuin vaali oli ratkennut - tämä kai perustui siihen, että ei tahdottu tilannetta, että sama henkilö tulisi valituksi kahteen seurakuntaan? Vai muistanko väärin? Muuttuiko tämä kenties samalla, kun suoran kirkkoherran vaalin rinnalle tuli mahdollisuus välilliseen vaaliin?
Timo Waris ainakin on ollut nyt monessa vaalissa mukana ja on myös sekä tuossa Espoon Olarissa että Tampereen Harjussa. Hiukan mietin, onko kirkossakin uralla se ongelma, että kun tausta ei ole perinteisessä seurakuntatyössä, kirkkoherraksi on vaikea päästä. Timohan on tehnyt pääosan pappisurastaan sotilaspappina.
Tuostapa tuli mieleen, että meidän seurakunnassa oli jo tovin aikaa ollut sijaisena pappi, joka haki avoimeksi tullutta virkaa. Seurakuntaneuvostossa oli monta jäsentä, jotka eivät olleet koskaan tavanneet kyseistä pappia.
Euroopan Ihmisoikeustuomioistuin ei ottanut käsittelyyn brittiläisten homoaktivistien valitusta Britannian Korkeimman oikeuden vapauttavaa päätöstä vastaan koskien ammatinharjoittajan (tässä tapauksessa leipurin) oikeutta toimia vakaumuksensa mukaan. Kaikkineen oikeusprosessi kesti kahdeksan vuotta ja siinä oli kyse siitä, että konditoria Belfastissa kieltäytyi asiakkaan “toiveesta” saada hääkakkuunsa homoliittoja tukeva slogan.
Tästä voi vetää ennakkotapauksen omaisen johtopäätöksen myös tulevaan Valtakunnansyyttäjä vs. Räsänen & Pohjola keissiin. Melko suurella varmuudella sekin tullaan punnitsemaan EIT:ssa jahka kansalliset oikeusasteet on läpikäyty.
En oikein itse näe rinnastuksen (=ennakkotauksen) mahdollisuutta näille kahdelle. Tässä oli kysymys yrittäjän vapaudesta kieltäytyä tekemästä tiettyä tilausta. Jälkimmäisessä on kyse siitä, että mitä voi sanoin ilmaista toisesta ihmisestä tai ihmisryhmästä. Mutta olen samaa mieltä että juttu varmaankin menee tuohon instanssiin, jos jokin tuomio tulee.
Toivottavasti ei, sillä tätä keissiä pitäsi tarkastella lainsäädäntömme perustana olevan Olaus Petrin shibboletin mukaan “mikä ei ole oikeus ja kohtuus, se ei voi olla lakikaan.” Nykyisin kun väsätään syytteitä puoliväkisin enemmänkin mutu pohjalta kuin tosiasioihin perustuen. Kyllähän tällä tavoin väkisin vääntämällä saadaan melkein kenen tahansa jostakin lausumasta nostettua syyte, mutta onko oikeus ja kohtus soveltaa silloin siihen lakia? Nämä vihapuhehössötykset ovat ylittäneet kauan sitten ne rajat, joiden sisällä mielekästä keskustelua yhteiskunnassa voidaan enää käydä. Kaikkien on kohta “käveltävä varpaisillaan”, ettei vaan tule sanotuksi mitään mistä joku herkkähipiäinen voisi saada väännettyä syytteen.
Tuo päätös, minkä EIT nyt antoi, toimii varmasti katalyyttinä sekä Päiville ja Juhanalle että toisaalta myös Valtakunnansyyttäjälle katsoa ns. kortit loppuun asti. Eritoten vastaajalle syntyy peruste valittaa mikäli oikeuslaitos Suomessa syö, kuten olettaa sopii, Valtakunnansyyttäjän kädestä.
No sitä en epäile. Hehän ovat pitkin matkaa sanoneet vievänsä asian loppuun asti. Mutta lähinnä se, että tuo paakarijuttu voisi millään tavalla olla ennakkotapaus räsäsjutun suhteen, niin se ei mitenkään mahdu omaan ymmärrykseeni. Niitähän yhdistää vain se että molemmissa on kyseessä sukupuolinen vähemmistö kohteena. Tapausten luonne on aivan toinen. Tässä kyseessä ammatinharjoittajan oikeus boikotoida haluamaansa asiakaskuntaa ja räsäsjutussa taas sananvapaus/uskonnonvapaus vs. kiihottaminen kansanryhmää vastaan/vihapuhe/vähemmistön kunnia yms
Ja tällä en ota kantaa siihen että onko räsästapauksessa kyse syyllisyydestä tai syyttömyydestä vaan vain siitä että tuo ei sovi ennakkotapaukseksi jonka pohjalta räsästapaus olisi jo ikäänkuin korkeimmalla taholla tuomittu epäonnistumaan syyttäjän taholta.
Tarkennus: eiväthän nuo leipurit käsittääkseni boikotoineet ketään, mutta he eivät vakaumuksensa vuoksi voineet koristella kakkua asiakkaan haluamalla tavalla. Varmasti homopari olisi vooinut ostaa heiltä jonkun perus hääkakun. On valheellista väittää, että tuossa tapauksessa olisi kyse leipureiden halusta boikotoida jotain asiakasryhmää.
Ei mitään anteeksi pyydettävää, vaikka aika vahvaa sanaa (valheellista) käytitkin. No ehkä boikotti on jossain mielessä vahva sana myöskin, mutta periaatteessa kuitenkin oli kyse kieltäytymisestä palvella asiakasta hänen toivomallaan tavalla. Jos paakari tekisi vain yhdenlaisia kermakakkuja niin silloin tietysti olisi kyse vain siitä että tuo ei kuulu hänen valikoimaansa, mutta jos hän tekee muille erityistoiveista yksilöllisiä kakkuja niin silloin kyse on siitä että ei osallistu tämän hääparin häiden järjestelyyn heidän toivomallaan tavalla joka on hyvin lähellä sitä mitä boikotilla usein haetaan so. ilmaistaan jonkinlainen protesti kyseistä tahoa kohtaan.
Mutta oli miten oli. Räsäsjuttuun en tätä pysty millään venyttämään ennakkotapaukseksi.
Pahoittelut vahvasta ilmaisusta, se oli ehkä tarpeeton. Kyseessä ollut lause oli siis ”Support Gay Marriage”. Sehän on poliittinen iskulause. Kehno vertaus, mutta jos joku asiakas tilaisi leipomolta kakun vaikka tekstillä “mamut ulos maasta” tai “Suomi suomalaisille, muut mullan alle”, niin pitäisikö leipurin suostua, vaikka nuo tekstit olisivat hänen arvojensa vastaisia? Syrjisikö hän silloin mielestäsi asiakastaan, jos hän kieltäytyisi?
Edelleenkään ei mitään tarvetta pahoitteluun
No minä näkisin kyllä noissa vertailuteksteissä aika paljon vahvemman viestin josta kyllä ymmärrän kieltäytymisen hyvin.
Mutta itse kysymykseen siitä että onko käsittely verrattavissä Räsäsen tapaukseen, niin mitä mieltä olet? Näetkö niissä mitään sellaista että tätä voisi pitää Räsäsen kannalta häntä tukevana ennakko-tapauksena, kun minä en osaa sellaista yhteyttä nähdä?
Jos tarkkoja ollaan, niin Nolonso kirjoitti näin: “Tästä voi vetää ennakkotapauksen omaisen johtopäätöksen[…] Melkjo suurella varmuudella sekin tullaan punnitsemaan EIT:ssa” jne.
Ja kun lukee sen, mitä hän sinulle vastasi, niin selviää, ettei hän tarkoittanut eikä edes sanonut ko. jutun olevan juridisessa mielessä ennakkotapaus. Hän sanoi siitä voitavan päätellä, että Räsänen ja Pohjola vievät tapauksen “loppuun asti” eli Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen (jos kotimaassa ei tule vapauttavaa tuomiota). Tämä ei liene mitenkään radikaali ajatus. Oletit ehkä, että N. väitti jotakin muuta? Ehkä ennakkotapaus-sana irtosi tuosta N:n kontekstista ja jäi elämään omaa elämäänsä?
No minusta ennakkotapauksen omainen johtopäätös viittaa kyllä oikeuden päätökseen eikä siihen että tämä olisi ennakkotapauksen omainen siihen että joku vetää täysin toisenlaisessa prosessissa tästä esimerkin itselleen. Mutta olkoon nyt sitten ihan miten vain haluat. Olen joka tapauksessa tässä “tuomioistuimessa” varmasti se joka on väärässä, koska minua periaatteessa vastustavia “lautamiehiä” täältä kyllä löytyy riittävästi
On muuten hyvä huomata että en ole ottanut kantaa siihen että oliko paakarin saama päätös oikea vai väärä, joten voi olla että joku on tehnyt minun suhteeni hätäisen johtopäätöksen. Mutta jätän tämän tähän.
PS. Räsänen ja Pohjola ovat sanoneet jo kuukausia sitten että vievät tämän loppuun asti aina tuonne ihmisoikeustuomioistuimeen asti jos heidät tuomitaan joten ei tämä juttu heitä enää minnekään muuta.
Minä nimenomaan otin huomioon koko kirjoituksen ja juuri käsite ennakkotapauksen omainen ei ole järkevä ilmaus sille että tarkoittaakin sitä että tämä on hyvä malli, vinkki, osoitus…sille että Räsänen/Pohjolankin kannattaa viedä asiansa tuomioistuimeen vaan että tämä päätös ennakoi myös heidän tuomionsa olevan saman suuntainen. Mutta jos sinä tiedät paremmin ja ilman muuta Nolonsokin nyt sanoo tarkoittavansa samaa kuin sinä niin tietysti minä olen väärässä, koska minun kuuluukin olla väärässä tässäkin asiassa ( vaikka en ole puhunut muuta kuin ennakkotapauksesta enkä homoista tai kakuntekijästä tms jonka luette jotenkin rivien välistä kun kyse on minusta, eikö vaan?).
Joka tapauksessa itse asia, se että tämä ei ole ennakkotapauksen luonteinen koska jutut ovat niin erilaisia, on totta. Tässä tapauksessa oli kyse yrittäjän vapaudesta valita asiakkaansa ja R/P jutussa taas kyse on vähemmistöryhmää vastaan kiihottamisesta. Se on olennaista ja siihen minä puutuin. Saitko selvän että ei tarvitse enää jatkaa tätä? Alkaa mennä muuten jo naurettavaksi.
En ole sanonut että on kiihotettu kansanryhmää vastaan vaan että kyse on tuossa oikeusjutussa kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Se on tuossa asiassa siis syyte. En ala omaa mielipidettäni asiasta täällä avaamaan, koska siitä syntyy vain turhaa vääntöä.
