Opukseen kuuluva piispamme Raimo lienee asiantuntija kommentoimaan…
Nyky-Suomi 2025, ainakin Ylen mukaan:
“Antti Sainio, 20, suuteli Raamattua ja sai vihat niskaansa: ”Suomessa sinua pidetään outona jos uskot””
Tuo Sainio näköjään aitajuoksija. Artikkelissa sitten Raamattu pienellä kirjaimella…
2 tykkäystä
Onhan Raamatun suutelu kyllä aika outoa Suomessa. Ortodoksit tekevät sitä ihan liturgisesti, mutta tekeeköhän kukaan muu Suomessa. Muutenkin kuulostaa vähän performanssilta tehdä sitä tieten tahtoen kameroiden edessä.
4 tykkäystä
Helsinkiläisen koulun rehtori on palauttanut yhdeksäsluokkalaiselle myönnetyn stipendin, kertoo tunnustuksen myöntänyt Helsingin vapaa-ajattelijat ry.
Viesteistä ilmenee, että koulun elämänkatsomustiedon opettaja on sanonut koulun ottavan stipendin mielellään vastaan ja että opettaja on itse valinnut palkittavan yhdeksäsluokkalaisen. Rehtori on noin viikko myöhemmin 28. toukokuuta ilmoittanut hyvin lyhyellä viestillä, ettei koulu ota palkintoa vastaan.
… rehtori oli myöhemmin lyhyessä puhelussa sanonut, että Vapaa-ajattelijain liiton nettisivuilla kerrotut tavoitteet olisivat liian kantaaottavia, eikä koulu voisi allekirjoittaa niitä.
Veikkaan, että tästä väännetään kohta kovastikin ja lopulta rehtori saa tuomion syrjinnästä ja potkut virasta.
1 tykkäys
Toivottavasti tällainen Raamatun suutelu yleistyy nuorten suomalaisten uskovien keskuudessa. Ehkäpä tapa on malliopittu latinourheilijoilta jotka suutelevat Ruusukkojaan ja ristinmerkin tehnyttä kättään. Protestanttisempaan Suomeen Raamatun suutelu sopii oikein hyvin.
1 tykkäys
Egyptin hallitus koittaa paikkailla Siinain luostarista syntynyttä äläkkää. Omistusoikeudesta ei ilmeisesti pakiteta, mutta käyttöoikeutta ja statuksen kunnioittamista kovasti väitetään kunnioitettavan.
Vähän tekee mieli narista Kreikan kirkon huolenaiheesta “hellenismin” suhteen. Sehän tässä onkin se ongelma…
Viesti yhdistettiin ketjuun: Uskonnolliset tapahtumailmoitukset
Veikkaan, että ei käy noin, sillä mikään laki ei vaadi kouluja ottamaan vastaan kaikkia tarjottuja stipendejä edelleen jaettavaksi, vaan jo vuosia on näyttänyt siltä, että koulut laajemminkin ovat enenevässä määrin kriittisiä sen suhteen, millaisia stipendejä jakavat (keneltä tulleita ja millä ehdoilla/kriteereillä annettuja) ja että kuinka julkisesti stipendejä jaetaan. Etujärjestöjen jakamiin stipendeihin suhtaudutaan nykyään aiempaa kriittisemmin, ja jos stipendin jakoon liittyy vielä etujärjestön tavoitteisiin liittyviä kriteerejä, se ei ole enää niin automaatio, että koulu stipendin ottaisi vastaan. Jos vaikka jonkun puolueen nuorisojärjestön stipendiä tarjoaisi kouluille jaettavaksi sellaisin kriteerein, että kuka oppilas vastaisi mahdollisimman hyvin tämän puolueen agendaan perustuvia arviointikriteerejä, niin aika moni koulu vastaisi stipenditarjoukseen: kiitos, mutta ei.
Moni peruskoulu on ottanut sen linjauksen jo, että stipendin saajia, eikä myöskään niiden antajia, enää ilmoiteta ainakaan koko koulun kuullen. Taustalla on paitsi mainostuskysymys, myös se ongelma, että ne, jotka eivät stipendejä saa, kokevat stipendien ilmoittamistilanteen usein ikäväksi. Kaikilla ei ole samoja lähtökohtia elämässä, ja stipendit perinteisesti ovat keskittyneet erityisesti varakkaammista ja keskimääräistä koulutetummista taustoista tulevien perheiden lapsille. Jos yritysten tai järjestöjen antamia stipendejä jaetaan, ne jaetaan peruskouluissa nykyään usein korkeintaan vain asianosaisten luokalle kertoen, tai osassa tapauksessa jättäen sanomatta sielläkään niistä, ja jakaen vain mahdolliset kirjekuoret todistuksen mukana. Stipendit ovat antajiensa markkinointiviestintää, eikä kouluissa muutenkaan anneta enää entiseen tapaan harjoittaa ulkopuolisten organisaatioiden mainostamista.
3 tykkäystä
Kardinaali Kurt Koch, Sveitsi, halusi eläkkeelle muttei päässyt. Hänen nimensä komeilee niissä Vatikaanin ja Suomen evl kirkon yhteiskirjoissa. Ja jjuuri hän jyrähti Venäjän patriarkka Kirillille, joka perusteli hyökkäystä Ukrainaan sillä, että Kiovan ruhtinas kastettiin yli 1000 v sitten,
https://www.katholisch.de/artikel/62121-papst-leo-xiv-empfaengt-dienstaeltesten-kurienkardinal-koch
Onko tähän lähdettä vai esim. mutua? Ei varakkuus itsessään tuo stipendiä jälkikasvulle. Välillisesti on niin, että esim. Lioneiden stipendejä jaetaan vain Lioneiden lapsille. Se on voinut tuoda tällaisen vaikutelman, koska Lionit usein varakkaita perheitä.
On tietty yhteys siinä, että fiksut ihmiset päätyvät hyvin tienaaviin ammatteihin, ja fiksuus periytyy, jolloin hyvätuloisten perheiden lapset saavat hyviä arvosanoja. Mutta se on kyllä vääränlaista tasa-arvoa, jos hyvistä arvosanoista ei saisi palkita. Toki on hyvä olla olemassa myös ns. tsemppistipendejä tasoaan parantaneille, mutta kyllä hyvin hommansa hoitaneelle on ikävää katsella sivusta, kun stipendit menevät heikkotasoisille häirikköpojille jollain keinotekoisen kuuloisilla perusteluilla - tällaisestakin aina välillä näkee väitteitä.
3 tykkäystä
Sekä että. Koulustipendien saajien sosioekonomisesta taustasta ei ole julkisia tutkimustietoja, koska kyse sellaisista alaikäisten tiedoista, joita tutkijat eivät saa yhdistää yksittäisten alaikäisten lapsien perheiden taustatietoihin ilman perheeltä saatua lupaa, ja asiaan tutkimuslupien saaminen olisi käytännössä niin työlästä, ettei sitä virallisesti ole Suomessa kai koskaan tehty. Kaikkien verotustiedot ovat kuitenkin julkisia, ja monien koulutustiedot myös, eli asiaa pystyy kyllä tarkastelemaan, kun ei tuloksia virallisiin julkaisuihin yhdistele, mutta tutkimusjulkaisuja asiasta ei saa ilman tutkimuslupia. Mutta tiedetään myös, että stipendien saaminen perustuu aika usein esim. hyvään koulumenestykseen ja hyvän koulumenestyksen taustoja taas on tutkittu jo vuosikymmenten ajan.
On kasa lähteitä siitä, että hyvä koulumenestys on voimakkaasti yhteydessä perhetaustaan. Erityisesti ylempien toimihenkilöiden lapsilla on ollut vuosi ja vuosikymmen toisensa jälkeen hyvä koulumenestys. Korkeasti koulutettujen ylemmän korkeakoulun suorittaneiden lapset menestyvät koulussa keskimäärin selvästi enintään pelkän peruskoulun suorittaneiden vanhempien lapsia paremmin.
Jo vuonna 2000 tutkimustuloksina on Suomesta todettu, että:
“Yhteenvetona voi todeta koulussa menestyvien oppilaiden olevan useimmiten toimihenkilötehtävissä työskentelevien, keskimääräistä pidemmälle kouluttautuneiden ja paremmin ansaitsevien isien lapsia.”
“Laudaturylioppilaiden huoltajissa on enemmän hyvätuloisia, korkeasti koulutettuja ja ylempiä toimihenkilöitä kuin väestössä keskimäärin. Työntekijätaustaiset ylioppilaat ovat selvästi aliedustettuina.”
Koulumenestys on toiminut toisinkinpäin, eli vaikuttanut siihen, mihin työuralla päädytään:
“[Laudaturin] 1970-luvulla kirjoittaneista miehistä peräti 85 prosenttia työskenteli 1980-luvulla ylemmän toimihenkilötason tehtävissä ja vain joka kymmenes alempana toimihenkilönä. Pieni vähemmistö on päätynyt työntekijätason töihin.”
Vantaan Viertolan koulussa esimerkiksi asia on ratkaistu niin, että kaikki lapset ovat saaneet stipendin.
2 tykkäystä
Meidän alakoulussa stipendejä jakoivat lähinnä paikalliset kyläyhdistykset, MML, Lionsit ja erään entisen opettajan muistorahasto. Toinen kyläyhdistys palkitsi koulun valitsemat tietyissä aineissa menestyneet, toinen oman kylänsä menestyneesti opiskelleen oppilaan. Jälkimmäinen vähän nostattaa kulmakarvoja, tosin sillä kulmalla asuu runsaasti lapsia. Stipendejä annettiin muuten sekä opinnoissaan menestyneille että suoritustaan parantaneille, sekä isohko stipendi sille luokalle, jonka ryhmähenki ja kiusaamisen vastainen toiminta oli edistynyt eniten vuoden aikana.
Oli ilo katsella sitä, miten lapset näyttivät aidosti iloitsevan toisten menestyksestä. Näin iloisia ilmeitä, olkapäälle taputuksia ja läpyjen vaihtoa sekä kuulin tuuletuksia ja taputuksia. Varmaan muutakin mielialaa oli, mutta yleiskuva oli positiivinen. (Omat lapseni eivät tänä vuonna saaneet stipendejä, joten positiivinen arvioni ei johdu siitä.)
1 tykkäys
Kyllähän hyvistä arvosanoista selvästi palkitaan, kun hyvin koulussa menestyvät saavat sekä paremmat todistusarvosanat että elämänsä aikana keskimäärin huomattavasti (usein yhteensä jopa satoja tuhansia euroja) paremmat tulot kuin heikommin koulussa menestyneet keskimäärin, ja sen myötä aikanaan myös paremman eläkkeen - ja vielä lisäksi elävätkin keskimääräistä pidempään.
Tsemppistipendejä en aina ymmärrä. Sellaisen saadakseen pitää suoritustason suhteessa muihin vaihdella eri ajankohtina. Samalla tasolla oleva, mutta tasaisemmin muihin nähnyt ajan edetessä edennyt ei tasonparannusstipendiä tyypillisesti saa.
Sellainen oppilas, jonka vanhemmat eivät ole kouluttautuneet, jää herkästi hyvän koulumenestyksen ulkopuolelle. Koulu voi tällaiselle oppilaalle olla paljon työläämpää kuin koulutetummasta taustasta tulevien perheiden lapsilla on keskimäärin. Stipendejä voisi olla perusteltua suunnata erityisesti sellaisten lasten kannustamiseen, joiden vanhemmilla ei ole korkeakoulutaustaa.
Korkeasti koulutettujen lapsilla on keskimäärin (tilastollisia poikkeuksia keskiasioihin toki on) eräänlainen monietu: (1) perintötekijät, jotka ovat aiemmallakin sukupolvella mahdollistaneet koulumenestyksen, (2) mahdollisuus kuulla aivan vauvasta saakka koulutetun väestön puheita, mikä on eräänlainen koulu jo itsessään sekä (3) usein suhteellisen hyvä tulotaso perheessä, mikä mahdollistaa niin monet sellaiset harrastamiset kuin hankinnatkin, jotka tukevat osaltaan koulumenestyksessä.
1 tykkäys
Yksityisten tahojen sekaantuminen rahaa jakamalla koulujen toimintaan olisi lainsäädännöllä kiellettävä. Ketunhäntä, eli oman toiminnan mainostaminen, heillä on kainalossa.
Meillä seurakunta kutsuu kaikki ortodoksista uskontoa kirjoittaneet juhlaan heitä varten. Ehtoopalvelus, papin puhe nuorille ja kaikille samansuuruiset stipendit.
Mikään ei estä vapaa-ajattelijoita, leidi laijoneita jne. tekemään samoin.
2 tykkäystä
Se on viisautta, olkaamne vakaat!
Annoin tyttärelle avoimen stipendin Arnoldsiin. Donitsi ja limu maistui hyvin.
D
4 tykkäystä
Edelleen taitaa olla niin, että Lionsit, Soroptimistiklubit ja Suomen Yrittäjien paikallisosastot valitsevat itse stipendiensaajat. Tällöin pieni sisäpiiri pyörii ja järjestöt lähinnä saavat ilmaista mainosta.
Meillä tietääkseni koulu valitsee ne, joille stipendit myönnetään, toki niiden kriteerien puitteissa, jotka stipendille on asetettu. Mitenkä yhdistykset voisivatkaan tietää oppilaiden koulumenestyksestä.
Olen kyllä sitä mieltä, että on hyvä, jos oppilaita palkitaan hyvästä koulumenestyksestä stipendein. Siitähän ei Suomessa paljon kiitosta saa. Ja on hyvä, että eri tahot kantavat yhteiskunnallista vastuutaan lahoittamalla tällaisiin hyviin tarkoituksiin. Se on terveen yhteiskunnan merkki. Meillä päin esim. paikallinen Ortodoksiseurakunta oli lahjoittanut rahaa stipendeihin.
Sitä en ymmärrä ollenkaan, että spipendejä ei julkistettaisi, koska jollekulle voi tulla pahamieli jäädessään ilman. Tai että kaikille annetaan stipendi. Kyllä ne ahkerat ja tunnolliset ansaitsevat joskus huomiota. Ei pidä vaalia kaikkialle levinnyttä keskinkertaisuuden kulttia tai jakaa vain jotain tsemppipalkintoja juuri ja juuri aidan ylittäneille.
Koulun pitää luonnollisesti valita stipendin saajat ja ei niitä voi rajoittaa vaikkapa joihinkin yhdistyksiin kuuluviin. Tällaiset sisäiset stipendit voidaan jakaa sisäisesti.
Minusta on tosi outoa se, että vanhempien panostamista lasten koulutukseen jotenkin paheksutaan tai pidetään ongelmana. Jotain pallottelua tai seipäänheittelyä on sopiva tukea tuntien ja tonnien panoksilla, mutta ei koulutusta.
1 tykkäys